Mustikka soppa – lämmin mustikkakeitto ja kiisseli

Lyhyesti

Mustikka soppa on minulla ohut, lämmin mustikkakeitto, jonka keitän vedestä, mustikoista ja ripauksesta sokeria ja suurustan vain kevyesti perunajauhoilla. Kiisselistä teen selvästi paksumpaa ja lusikoitavaa, usein mustikoiden sekaan vadelmia tai mansikoita. Kerron tässä molemmat tapani mökin puuliedellä tehtynä, niin että soppa ei pala pohjaan eikä kiisseli mene liisteriksi.

Mitä mustikka soppa minulla tarkoittaa?

Mustikka soppa on minun keittiössäni ohut lämmin keitto, ei jälkiruokakiisseli. Keitän mustikat vedessä pehmeiksi, maustan sokerilla ja suurustan vain sen verran että liemi sakenee hieman ja lämmittää mukavasti. Juon sitä mukista saunan jälkeen tai silloin kun takana oleva mustikkametsä on vielä tuoreena mielessä.

Kiisseli on minulla eri asia. Se on paksumpaa, lusikalla syötävää ja siinä marjaa on enemmän suhteessa nesteeseen. Kun Jari ja minä puhumme mökillä sopasta, tarkoitamme lämmintä juotavaa, ja kun puhun kiisselistä, haen kaapista pienemmät kulhot. Molemmat syntyvät samoista aineista, ero on vain vahvuudessa ja suurustuksessa.

Miten keitän yksinkertaisen lämpimän mustikkakeiton?

Minä huuhtaisen ensin marjat kevyesti ja nyppään roskat pois. Mittaan tuvassa litran vettä kattilaan ja lisään noin puoli litraa mustikoita. Nostan kattilan vanhalle puuliedelle ja annan kiehua hiljalleen muutaman minuutin, kunnes marjat pehmenevät ja liemi tummuu. Lisään sokeria vähitellen ja maistan välillä, sillä minä pidän sopasta vain kevyesti makeana.

Suurustusta varten sekoitan erillisessä mukissa ruokalusikallisen perunajauhoja tilkkaan kylmää vettä. Otan kattilan hetkeksi sivuun liedeltä, kaadan seoksen ohuena nauhana keittoon koko ajan hämmentäen ja nostan takaisin liedelle. Annan kiehahtaa vain kerran ja nostan heti pois, sillä minä olen oppinut että pitkä keittäminen tekee sopasta sameaa ja sitkeää. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lorautan joukkoon kuumaa vettä.

Tiinan taulukko: soppa vai kiisseli
Vaihtoehto Sopii kun Rakenne Huomioi
Mustikkasoppa Saunan jälkeen tai metsä mielessä Ohut lämmin juotava 1 l vettä, noin ½ l mustikoita
Mustikkakiisseli Lusikalla kulhosta Paksumpi, marjaa enemmän Vettä vähemmän, marjoja reilusti yli ½ l
Mustikka-vadelmakiisseli Pakkasesta löytyy vadelmia 2 osaa mustikkaa, 1 vadelmaa Vadelmat lopussa; vähemmän sokeria
Mustikka-mansikkakiisseli Kirpeä syysaamu, aamupuuron kanssa Pakkasmarjoista, mansikat puolivälissä Mehut liemeen; maista ennen suurustusta
Suurustus soppaan Liemi sakenee hieman 1 rkl perunajauhoja tilkkaan vettä Yksi kiehahdus, sitten pois
Suurustus kiisseliin Sopivan paksua kulhoon Pari rkl perunajauhoja litraa kohti Nosta heti ensipulpauksella
Tarjoilu Kuumana, haaleana tai huoneenlämpöisenä Soppa mukeista, kiisseli kulhoista Tilkan maidon tai kerman kanssa
Säilytys Tähteitä mökillä Kannellisessa kulhossa viileällä Lämmitä hiljalleen, älä keitä uudelleen

Miten saan kiisselistä sopivan paksua?

Minä teen kiisselin samalla rungolla mutta tiiviimpänä. Vettä laitan vähemmän ja marjoja enemmän, yleensä reilusti yli puoli litraa vettä kohti. Keitän marjat pehmeiksi ja soseutan osan kauhalla reunaa vasten, osan jätän kokonaisiksi suutuntumaksi. Sokerin lisään vasta kypsennyksen lopussa, kun marjan oma maku on tullut esiin.

Perunajauhoja käytän kiisseliin selvästi enemmän kuin soppaan, yleensä pari ruokalusikallista litraa kohti kylmään veteen sekoitettuna. Kaadan seoksen kuumaan mutta ei kiehuvaan mehuun ja hämmennän pohjaa myöten. Nostan liedelle ja vahdin vieressä, sillä minä nostan kattilan heti ensimmäisestä pulpauksesta pois. Tähän meni minulla kaksi epäonnistunutta satsia ennen kuin opin seisomaan liedellä loppuun asti. Samalla periaatteella teen syksyllä myös tuoremehun ja kiisselin puolukoista, vaikka puolukka tarvitseekin minun makuuni enemmän sokeria.

Tiinan lista: lämmin mustikkasoppa ja kiisseli onnistuvat näin

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

Miten teen mustikka vadelmakiisselin?

Mustikka vadelma kiisseli on minun syksyn herkkuni, kun pakkasesta löytyy vielä kesän viimeisiä vadelmia. Keitän pohjaksi mustikat ensin, koska ne kestävät keittämistä paremmin, ja lisään vadelmat vasta lopussa. Vadelmat saavat vain lämmetä ja pehmetä, niin niiden tuoksu säilyy raikkaana eikä siemeniä irtoa liikaa liemeen.

Minä teen mustikka vadelmakiisselin yleensä suhteella kaksi osaa mustikkaa ja yksi osa vadelmaa. Sokeria laitan hieman vähemmän kuin pelkkään mustikkakiisseliin, sillä vadelma tuo omaa makeuttaan. Suurustan samalla tavalla perunajauhoseoksella ja annan vain yhden kiehahduksen. Tarjoan sen haaleana, ja jos Jari ja minä olemme kahdestaan, syömme sen sellaisenaan. Isommalle porukalle leivon rinnalle jotain, usein kahden marjan kesäpiirakan, jos marjoja riittää molempiin.

Entä mustikka mansikkakiisseli pakkasmarjoista?

Mustikka mansikkakiisseli syntyy minulla useimmiten pakkasmarjoista. Sulatan marjat osittain siivilässä, mutta en valuta kaikkia mehuja pois, sillä käytän nekin liemeen. Mansikat pilkon pienemmiksi, jos ne ovat isoja, jotta ne kypsyvät tasaisesti mustikoiden kanssa. Keitän mustikat ensin ja lisään mansikat puolivälissä, jotta ne eivät muusaudu kokonaan.

Mansikka on miedompi kuin vadelma, joten sokerin kanssa saan olla tarkempi. Maistan aina ennen suurustamista ja lisään vasta sitten perunajauhoseoksen. Minä pidän tästä versiosta erityisesti aamupuuron kanssa, kun mökillä on kirpeä syysaamu. Joskus teen ison kattilallisen kerralla ja säästän osan seuraavaan päivään. Marjaisista leipomuksista minun suosikkejani sen kaverina ovat mehevät muffinit tuoreista mustikoista ja helppo pellillinen mustikka rahkapiirakkaa, jotka toimivat hyvin mökin kahvipöydässä.

Mitä mokasin ensimmäisillä kerroilla?

Minun ensimmäinen soppa paloi pohjaan, koska latasin puulieteen liikaa puita ja lähdin sillä välin hakemaan sokeria kuistilta. Nyt pidän kaiken valmiina liedellä ja hämmennän pohjaa myöten puulastalla. Opin myös, ettei perunajauhoja saa kaataa suoraan pussista kuumaan liemeen, siitä tulee kokkareita joita ei saa enää auki.

Toinen moka oli liika sokeri. Mittasin ensin reilusti ja yritin sitten laimentaa vedellä, jolloin maku latistui. Nyt lisään sokeria vähän kerrallaan. Kolmas moka sattui kiisselissä, jonka keitin kunnolla kiehuvaksi ja pitkään. Siitä tuli sitkeää ja harmaata. Nykyään vahtaan kattilaa kuin maitoa ja nostan sen heti ensipulpauksella sivuun. Kirjaan vihkoon ylös marjamäärän ja jauhomäärän, jotta muistan ensi syksynä mikä toimi.

  • Pidän perunajauhoseoksen valmiina ennen kuin liemi kiehuu.
  • Hämmennän koko ajan, myös reunoista ja pohjasta.
  • Annan vain yhden kiehahduksen suurustamisen jälkeen.
  • Maistan sokerin ennen suurustusta, en sen jälkeen.

Miten tarjoilen ja säilytän loput mökillä?

Minä tarjoan ohuen mustikkasopan kuumana mukeista, joskus tilkan maidon tai kerman kanssa. Kiisselin lusikoin kulhoihin ja annan jäähtyä haaleaksi, silloin maku tuntuu parhaiten. Kylmänä iltana syön kiisselin lämpimänä, lämpimänä päivänä huoneenlämpöisenä. Kumpikaan ei meillä kaipaa koristeita, vaikka puolukka-aikaan saatan nostaa rinnalle mehevän marjakakun kahville.

Säilytän tähteet kannellisessa kulhossa kuistilla viileällä säällä tai jääkaapissa, jos sähkö on päällä. Käytän sopan parissa päivässä ja kiisselin vielä nopeammin, sillä mökillä ei ole tasaisen kylmää säilytystä. Lämmitän tähteet hiljalleen enkä keitä uudelleen, jotta rakenne ei muutu. Kattilan pesen heti, sillä mustikka värjää tehokkaasti, ja pyyhin roiskeet liedeltä ennen kuin ne palavat kiinni.

Kysymyksiä mustikka soppa -aiheesta

Mitä eroa on mustikkasopalla ja kiisselillä?

Minulla soppa on ohutta juotavaa ja kiisseli paksua lusikoitavaa. Ero syntyy veden, marjojen ja perunajauhojen suhteesta.

Miten mustikka vadelmakiisseli kannattaa tehdä?

Minä keitän mustikat ensin ja lisään vadelmat lopussa, jotta niiden tuoksu säilyy. Suurustan kevyesti ja annan vain yhden kiehahduksen.

Voiko mustikka mansikkakiisselin tehdä pakkasmarjoista?

Minä teen sitä usein pakkasmarjoista ja käytän sulaneet mehutkin liemeen. Mansikat lisään puolivälissä keittoa, jotta ne eivät muusaannu.