Mustikka murupiirakka – pellillinen mökkipiirakka

Lyhyesti

Minun mustikka murupiirakka syntyy yhdestä muruseoksesta: otan osan pinnalle ja sekoitan loppuun piimän sekä kananmunat pehmeäksi pohjaksi. Noin 30 × 40 sentin pellilliseen käytän kahdeksan desilitraa mustikoita ja paistan piirakan tavallisessa uunissa 200 asteessa noin 25–35 minuuttia. Annan sen jäähtyä ennen leikkaamista, jotta mehevä pohja ja marjakerros pysyvät koossa.

Miten teen helpon mustikkamurupiirakan pellille?

Minun mustikka murupiirakka on pehmeäpohjainen pellillinen, jonka päälle ripottelen mustikat ja samasta taikinaseoksesta säästetyn murun. En vatkaa voita enkä vaahdota munia, vaan pärjään kulholla, kattilalla ja tukevalla lusikalla. Tavallisessa uunissa käytän 200 asteen tasalämpöä ja noin 25–35 minuutin paistoaikaa. Omalla mökilläni paistan vanhan puulieden uunissa, joten seuraan kellon lisäksi erityisen tarkasti pinnan väriä ja pohjan kypsymistä.

Teen tämän määrän pellille, jonka paistoala on suunnilleen 30 × 40 senttiä. Siitä leikkaan tavallisesti noin kaksikymmentä kahvipalaa tai kuusitoista reilumpaa annosta. Jos käytän selvästi suurempaa peltiä, pohjasta tulee ohuempi ja aloitan kypsyyden tarkistamisen aikaisemmin. Pienemmällä pellillä saan paksumman piirakan, mutta varaan sille enemmän paistoaikaa.

Pidän tässä erityisesti siitä, että saan murupinnan ilman erillistä taikinaa. Mökkikeittiössäni ei ole juoksevaa vettä sisällä, joten jokainen ylimääräinen taikinakulho tuntuu myöhemmin tiskivadissa. Yksi kulho vähemmän ei muuta maailmaa, mutta minun iltaani se parantaa aivan riittävästi.

Mitä aineksia varaan yhteen pellilliseen?

Otan ainekset esille ennen sekoittamista ja varmistan ensimmäiseksi, että pellille on leivinpaperia. Käytän tavallisia vehnäjauhoja ja maustamatonta piimää. Mittaan jauhot väljästi, enkä koputtele mittaa pöytää vasten tiiviiksi. Näin pohjasta ei tule vahingossa jauhoista ja raskasta. Sulatan voin varovasti ja annan sen jäähtyä hetken ennen käyttöä.

  • 8 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl sokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • ½ tl suolaa
  • 250 g voita sulatettuna ja hieman jäähtyneenä
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl piimää
  • 8 dl tuoreita tai jäisiä mustikoita
  • 1 rkl perunajauhoja tuoreille mustikoille tai 2 rkl jäisille mustikoille
  • halutessani 1–2 rkl sokeria marjojen päälle

Säästän muruseoksesta noin kolmanneksen pinnalle ennen munien ja piimän lisäämistä. Tämä on koko reseptin muistettavin kohta. Olen kerran muistanut sen vasta siinä vaiheessa, kun lusikka seisoi jo märässä taikinassa. Piirakka valmistui silloinkin, mutta murupintaa siinä oli suunnilleen ajatuksen verran.

En lisää marjojen päälle sokeria automaattisesti. Maistan ensin muutaman mustikan, sillä pohjassa ja murussa on makeutta jo valmiiksi. Jos korvaan piimän maustamattomalla jogurtilla, valitsen juoksevan tuotteen. Paksu jogurtti tekee taikinasta selvästi jäykempää ja hankaloittaa sen levittämistä ohueksi kerrokseksi.

Tiinan taulukko: pellin koko, marjat ja kypsyminen
Vaihtoehto Sopii kun Huomioi
Pelti n. 30 × 40 cm Tavallinen pellillinen Noin 20 kahvipalaa tai 16 annosta
Selvästi suurempi pelti Ohut pohja Aloita kypsyyden tarkistaminen aikaisemmin
Pienempi pelti Paksumpi piirakka Varaa enemmän paistoaikaa
Tuoreet mustikat Ehjät, kuivat marjat 1 rkl perunajauhoja
Jäiset mustikat Pakastemustikat suoraan 2 rkl perunajauhoja juuri ennen
Sulaneet mustikat Marjat ehtineet sulaa Valuta neste, lisää perunajauhot
Tavallinen uuni 200 asteen tasalämpö Tarkista noin 25 minuutin kohdalla
Puulieden uuni Mökin vanha uuni Seuraa väriä, käännä tarvittaessa

Missä järjestyksessä sekoitan pohjan ja murupinnan?

Valmistelen pellin ja paistamiseen sopivan uunin ennen kuin kastelen taikinan. Leivinjauheella kohotettua taikinaa en jätä odottelemaan pitkäksi aikaa. Puulieden kanssa ajoitus vaatii minulta hieman enemmän ennakointia kuin kotona, mutta itse sekoittaminen on nopeaa. Pidän marjat vielä erillään, jotta ne eivät värjää koko pohjaa siniseksi.

  1. Sekoitan kulhossa vehnäjauhot, sokerin, leivinjauheen, vaniljasokerin ja suolan. Käyn lusikalla myös kulhon pohjaa myöten, jotta nostatusaine ei jää yhteen kohtaan.
  2. Kaadan hieman jäähtyneen voisulan kuivien aineiden joukkoon ja sekoitan murumaiseksi. Seokseen saa jäädä erikokoisia nokareita.
  3. Nostan noin kolmanneksen muruseoksesta erilliseen astiaan odottamaan. Jätän sen kuivaksi, sillä juuri siitä syntyy piirakan murupinta.
  4. Lisään isompaan taikinaosuuteen kananmunat ja piimän. Sekoitan vain sen verran, että kuivat kohdat häviävät. En vatkaa taikinaa sitkeäksi.
  5. Levitän taikinan leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi. Autan kulmissa lusikan selällä ja pidän paperista toisella kädellä kiinni.
  6. Sekoitan perunajauhot mustikoihin juuri ennen levittämistä. Ripottelen marjat pohjalle, lisään halutessani vähän sokeria ja viimeistelen säästetyllä murulla.

Katson ennen paistoa, ettei keskelle ole jäänyt paksua taikinakekoa ja reunoille pelkkää paperia. Epätasainen levitys näkyy kypsymisessä yllättävän varmasti. En myöskään painele murua tiiviiksi kanneksi. Jätän väliin pieniä mustikkaisia aukkoja, joista näen paiston aikana täytteen kuplimisen.

Tiinan lista: tarkistan nämä ennen paistamista

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

Miten käytän pakastemustikoita ilman vetistä pohjaa?

Käytän pakastemustikat suoraan jäisinä ja sekoitan niihin kaksi ruokalusikallista perunajauhoja juuri ennen pellille ripottelua. En sulata niitä kulhossa odottamassa taikinan valmistumista. Sulavista marjoista irtoava neste tekee levittämisestä sotkuista ja voi jättää pohjan keskeltä märäksi. Jos marjat ovat jo sulaneet, valutan selvästi irronneen ylimääräisen nesteen pois ja sekoitan perunajauhot vasta sen jälkeen.

Tuoreille, ehjille metsämustikoille käytän yleensä yhden ruokalusikallisen perunajauhoja. En tavoittele paksua kiisselikerrosta, vaan sidon vähän paistossa irtoavaa mehua. Poimin mökin takaisesta metsästä marjat väljästi astiaan ja poistan lehdet ennen leipomista. Märät, pahasti murskaantuneet marjat käyttäytyvät eri tavalla kuin kuivat ja kokonaiset, joten arvioin myös niiden kuntoa.

En kasvata marjamäärää huolettomasti kaksinkertaiseksi, vaikka mustikoita olisi sinä päivänä tullut hyvin. Tämän pohjan kanssa kahdeksan desilitraa antaa reilun marjakerroksen ilman, että paistamisesta tulee arvausleikkiä. Jos kaipaan välillä toista makua mustikan rinnalle, leivon mustikka-vadelmapiirakkaa sen sijaan, että tyhjentäisin kaiken löytämäni samalle pellille.

Mistä tunnistan kypsän piirakan puulieden uunissa?

Tavallisessa uunissa paistan piirakan keskitasolla 200 asteessa ja aloitan tarkistamisen noin 25 minuutin kohdalla. Jäiset marjat voivat pidentää paistoa, joten en nosta peltiä pois pelkän ajan perusteella. Etsin kullanruskeaa murupintaa, hieman väriä saaneita reunoja ja keskeltäkin asettunutta pohjaa. Jos pinta tummuu liian aikaisin, suojaan sen kevyesti foliolla ja jatkan kypsentämistä.

Omalla mökilläni puulieden uuni ei käyttäydy aivan yhtä tasaisesti. Annan lämmön tasaantua ennen paistamista ja tarkkailen, tummuuko toinen reuna ensin. Tarvittaessa käännän pellin varovasti paiston loppupuolella. En lupaa puuliedelle samaa minuuttimäärää kuin tasalämpöiselle uunille. Olen saanut sillä sekä hyvän piirakan että yhden turhan tumman takareunan. Jälkimmäinen opetti katsomaan muutakin kuin etummaista kulmaa.

Kokeilen pohjan kypsyyttä keskeltä kohdasta, jossa ei ole pelkkää marjaa. Tikkuun saa tarttua mustikan väriä ja kosteita muruja, mutta ei raakaa, vaaleaa taikinaa. En kuivata piirakkaa täysin muruttomaksi tikun vuoksi. Puuliettä käyttäessäni noudatan tulisijan käyttöohjeita ja pelastuslaitoksen palo- ja häkäturvallisuusohjeita. En sulje peltejä ennen kuin palaminen on varmasti päättynyt.

Miten leikkaan ja säilytän mehevän pellillisen?

Annan piirakan jäähtyä pellillä vähintään puolisen tuntia, mieluiten pidempään ennen siistien palojen leikkaamista. Kuumana marjakerros liikkuu ja pohja on herkempi repeämään. Jos tarjoan piirakkaa vielä lämpimänä, hyväksyn rennomman ulkonäön ja nostan palat lastalla lautasille. Mökilläni mureneva kulma ei ole juhlan loppu, mutta kiehuvan marjamehun kanssa en kiirehdi.

Leikkaan suuren pellillisen ensin neljään osaan ja jaan jokaisen osan pienemmiksi paloiksi. Näin saan annoksista suunnilleen samankokoisia ilman viivoitinta. Tarjoan piirakan sellaisenaan tai tuon pöytään erikseen vaniljakastiketta. En kaada kastiketta koko pellille, sillä silloin murupinta pehmenisi myös niistä paloista, jotka jäävät myöhemmäksi.

Jäähdytän tähteet ja siirrän ne peitettyinä kylmäsäilytykseen. En jätä piirakkaa lämpimään tupaan seuraavaan päivään. Jos mökillä ei onnistu asianmukainen kylmäsäilytys, mitoitan leivonnan saman päivän syöjille. Pakastan kotona ylimääräiset palat jäähtyneinä annoksiksi eroteltuina. Sulatuksen jälkeen muru ei ole aivan vastapaistetun veroinen, mutta maku säilyy hyvänä. Minulle se on oikein kelvollinen vaihtokauppa siitä, ettei ruokaa tarvitse heittää pois.

Mitä muutan seuraavaan pellilliseen?

Kirjaan mökkikirjaan marjojen määrän, käyttämäni pellin ja sen, millaiseksi pohja jäi. Pelkkä merkintä ”hyvää tuli” ilahduttaa myöhemmin, mutta ei auta muistamaan, oliko piimää kolme vai neljä desilitraa. Jos pohja tuntui kuivalta, tarkistan seuraavalla kerralla ensin jauhojen mittaamisen ja paistoajan. En ryhdy muuttamaan viittä asiaa yhtä aikaa, koska sitten en tiedä, mikä auttoi.

Jos haluan selvästi pehmeän maitotuotetäytteen, valitsen mieluummin mustikka-kermaviilipiirakan kuin lisään tähän sattumanvaraisen purkillisen. Isommalle kahviporukalle teen toisinaan myös mustikka-rahkapiirakan pellille. Pidän ne omina resepteinään, sillä täytteen kosteus vaikuttaa koko piirakan kypsymiseen.

Syksyn puolella vaihdan välillä kokonaan marjaa ja leivon puolukkapiirakan pellillisen. Tätä mustikkaista versiota en silti monimutkaista turhaan. Kun pohja on mehevä, marjat maistuvat ja pinnassa on vähän rapsakkaa murua, minulla on kaikki tarpeellinen. Jari saa ottaa toisen palan, kunhan minä olen ensin varmistanut oman reunapalani sijainnin.

Kysymyksiä mustikka murupiirakka -aiheesta

Voiko mustikka-murupiirakan tehdä pakastemustikoista?

Käytän tähän pellilliseen kahdeksan desilitraa jäisiä mustikoita ja sekoitan niihin kaksi ruokalusikallista perunajauhoja juuri ennen levittämistä. En sulata marjoja etukäteen, ja tarkistan kypsyyden ajan lisäksi pohjasta.

Minkä kokoiselle pellille mustikka-murupiirakka sopii?

Teen tämän määrän pellille, jonka paistoala on noin 30 × 40 senttiä. Suuremmalla pellillä aloitan kypsyyden tarkistamisen aiemmin, sillä pohjasta tulee ohuempi.

Miten saan mustikka-murupiirakasta mehevän?

Mittaan jauhot väljästi, lisään pohjaan kolme desilitraa piimää ja sekoitan taikinaa vain tarpeellisen verran. Lopetan paistamisen, kun keskellä ei ole enää raakaa taikinaa, vaikka tikkuun tarttuisi kosteita muruja.

Voiko mustikka-murupiirakan pakastaa?

Pakastan piirakan jäähtyneenä valmiiksi leikattuina paloina ja erotan kerrokset leivinpaperilla. Sulatan vain tarvitsemani määrän ja hyväksyn sen, että murupinta pehmenee hieman.