Puolukka piirakka pellillinen – puolukka rahkapiirakka
Lyhyesti
Puolukka piirakka pellillinen on minun varma syksyn vierasvarani, kun metsästä tulee ämpärillinen marjoja ja tupaan ahtautuu väkeä. Teen pohjan pellille, päälle rahkatäytteen ja puolukat, ja se riittää isollekin porukalle kahvipöytään.
Miten puolukka piirakka pellillinen riittää isolle porukalle?
Puolukka piirakka pellillinen on minulla se ratkaisu, kun marjoja on paljon ja syöjiä vielä enemmän. Piirakkavuoka on minusta turhan pieni syysviikonloppuun, kun Jari ja minä saamme tupaan sisaruksia puolisoineen ja naapureita vielä päälle. Pellillinen paistuu kerralla ja leikkaan siitä suoraan pieniä paloja, niin jokainen saa maistaa ilman että paistan kahta piirakkaa peräkkäin. Minä teen tämän syksyllä melkein aina rahkapohjaisena, eli pohja alle ja päälle pehmeä puolukka rahkapiirakka -täyte.
Puolukka on kirpeä marja, ja rahka pyöristää makua mukavasti ilman että piirakasta tulee liian makea. Joskus kuulen kysyttävän, kumpi on parempi, puolukka rahkapiirakka vai puolukka-rahkapiirakka, ja minä nauran, että minun tuvassani ne ovat sama piirakka, vain kirjoitusasu vaihtuu sen mukaan kuka kysyy.
Mitä pohjaan tulee mökkioloissa?
Minä teen pohjan simppelisti voista, sokerista, munasta, vehnäjauhoista ja leivinjauheesta, ripauksen suolaa laitan sekaan. Sekoitan pehmeän voin ja sokerin, lisään munan ja sitten jauhot, ja painelen taikinan jauhotetuin sormin suoraan pellille leivinpaperin päälle. Reunoille nostan pienen kantin, että rahka ei karkaa. Mökin vanhalla puuliedellä paistan varovaisemmin kuin kotona, sillä lämpö elää vähän omaa elämäänsä. Yleensä pidän piirakkaa keskilämmöllä ja kurkkaan luukusta ajoissa.
Jos haluan vaihtelua, teen joskus pohjasta osittain ruista, eli vaihdan osan vehnäjauhoista ruisjauhoihin. Ruis puolukka piirakka maistuu minusta syksyisemmältä ja vähän tummemmalta, ja se sopii hyvin kirpeälle puolukalle. Ruista käytän maltilla, ettei pohjasta tule liian tiivis. mustikka-rahkapiirakan pellillinen on minulla kesällä sama peruspohja, joten käsiala on tuttu jo heinäkuusta.
| Ongelma | Syy jutussa | Mitä teen |
|---|---|---|
| Täyte vetistyy | Märkä marja; mehu värjää täytteen | Valutan kunnolla; marjat vasta pinnalle |
| Keskusta jää raa’aksi | Marjoja kasattu kekoon keskelle | Ladon reilummin, mutta en keoksi |
| Pohja jää vaaleaksi | Liettä ei esilämmitetty kunnolla | Lämmitän rauhassa; annan tasaantua |
| Toinen reuna tummuu | Liedessä toinen reuna paistaa kuumemmin | Käännän peltiä kerran paiston aikana |
| Rahka leviää leikatessa | Piirakka leikataan kuumana | Annan vetäytyä pellillä ennen leikkausta |
| Kirpeys yllättää | Syksyn sato vaihtelee | Maistan marjan; sokeria maun mukaan |
| Puolukat loppuvat kesken | Marjoja ei ole tarpeeksi | Puolet mustikalla tai osa omenalohkoilla |
| Pinta tummuu, sisus hölskyy | Kiireellä lämmitetty puuliesi | Keskilämpö; kurkkaan luukusta ajoissa |
Miten rahkatäyte pysyy mehevänä eikä vetisty?
Minä sekoitan rahkatäytteen maitorahkasta, munista, sokerista ja tilkasta kermaa tai smetanaa, ja suurustan sen parilla ruokalusikallisella perunajauhoja tai mannasuurimoita. Vaniljasokeria laitan maun mukaan, mutta en liikaa, sillä puolukan oma aromi saa jäädä esiin. Vatkaan vain kevyesti sekaisin, en vaahdoksi asti, jotta pinta jää tasaiseksi. Kaadan täytteen esipaistetulle tai raa’alle pohjalle ohuehkon kerroksen, yleensä niin että pohja peittyy reilusti mutta täyte ei nouse reunan yli.
Puolukat ripottelen täytteen päälle vasta lopuksi, en sekoita joukkoon, sillä silloin marjat jäävät kauniisti näkyviin ja mehu ei värjää koko täytettä. Pakastettuja marjoja käytän suoraan jäisinä, silloin ne vuotavat minulla vähemmän. Tuoreiden kanssa jauhotan marjat kevyesti perunajauhoilla, jos sato on oikein mehukas. Tässä kohtaa muistelen usein myös mummon mustikkapiirakkaa, jossa täyte on samalla tavalla pehmeä ja marjat pinnassa.
Tiinan lista: pellillinen puolukkapiirakka kerralla onnistuen
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
Paljonko puolukoita pellille tarvitaan?
Minä mitoitan puolukat niin että pinta peittyy melko tiiviisti, mutta rahkaa pilkottaa marjojen välistä. Litroissa ajattelen niin että reilu litra putsattua marjaa riittää, mutta en mittaa orjallisesti. Jos marjoja on vähän, laitan harvempaan ja ripautan päälle sokeria, niin kirpeys taittuu. Jos satoa on paljon, latoisin reilumman kerroksen, mutta en kasaa kekoa keskelle, sillä silloin keskusta jää minulla helposti raa’aksi.
Huuhtelen puolukat saunavedellä kannetussa vadissa ja annan valua kunnolla, koska märkä marja vetistää täytettä. Perkaan roskat pois käsin, lehtiä ja pieniä oksia kun aina eksyy sekaan mustikkametsän takaa. Happamuutta tasaan sokerilla maun mukaan, en reseptin orjana. Jari ja minä maistamme aina yhtä marjaa ennen sokerin lisäystä, sillä syksyn sato vaihtelee: joskus puolukka on tosi kirpeää, joskus yllättävän makeaa sateiden jälkeen.
Miten paistan piirakan puuliedellä?
Minä lämmitän vanhan puulieden rauhassa ennen paistamista ja annan lämmön tasaantua, sillä kiireellä pinta tummuu ja sisus jää hölskyväksi. Työnnän pellin keskitasolle ja käännän peltiä kerran paiston aikana, koska liedessäni toinen reuna paistaa aina kuumemmin. Kypsyyttä koetan tikulla tai veitsenkärjellä reunan vierestä: kun rahka on hyytynyt eikä hylly keskeltä, piirakka saa tulla ulos. Annan piirakan vetäytyä pellillä ennen leikkaamista, muuten rahka leviää.
Lasitetulla kuistilla jäähdytys on syksyllä nopeaa, mutta peitän piirakan liinalla etteivät roskat tartu. Jos tupaan tulee paljon väkeä kerralla, paistan piirakan valmiiksi aamulla ja lämmitän palat tarvittaessa liedellä. Kylmänäkin tämä maistuu minusta hyvältä, jopa paremmalta seuraavana päivänä. pellillinen mustikkamurupiirakkaa opetti minut siihen, että pellin kääntö kesken paiston pelastaa paljon.
Mitä teen jos marjat loppuvat tai vieraita on vähemmän?
Minä en stressaa jos puolukat loppuvat kesken, sillä syksyllä kaapissa on aina jotain muuta. Kerran tein puolet pellistä puolukalla ja puolet mustikalla, kun mustikoita oli vielä pakkasessa, ja siitä tuli hauska kaksivärinen pelti. Toimii myös niin että teen saman rahkapohjan ja korvaan osan puolukoista omenalohkoilla vanhasta omenapuusta. Jos porukkaa on vähän, teen silti pellillisen, sillä tämä säilyy kuistilla viileässä seuraavaan päivään ja maistuu aamupalalla.
Ylijäämäpalat pakkaan evääksi Jyväskylään. Aamiaisella rippeet menevät hyvin, ja silloin keitän kaveriksi mieluusti puolukkapuuroa mökin aamiaiselle. Jos taas haluan oikein juhlavan kahvipöydän, teen tämän simppelin rahkapiirakan sijaan puolukka-kinuskipiirakan pellillisen, jossa on makeampi pinta. Kesällä vaihteluksi leivon usein kahden marjan kesäpiirakkaa, mutta syyskuussa puolukka voittaa aina.
Mitkä mokani kannattaa kiertää?
Minä olen mokaillut tämän kanssa ihan itse. Kerran latasin marjoja liikaa ja täyte jäi keskeltä löllöksi, ja jouduin lusikoimaan keskustan mukeihin ja kutsumaan sitä jälkiruoaksi. Toisella kerralla unohdin esilämmittää liettä kunnolla, ja pohja jäi vaaleaksi ja pehmeäksi. Opin myös sen, ettei kuumaa piirakkaa kannata leikata heti, vaikka tuoksu houkuttaa ja väki jo kolistelee kahvikuppeja.
Nyt odotan kärsivällisesti, ja leikkaan terävällä veitsellä siistejä paloja. Sokeriakin olen laittanut joskus liian vähän, kun ajattelin kirpeyden olevan hyve, mutta vieraat irvistivät. Maistan siis aina. Puulieden kanssa opin myös, ettei pellin alle kannata tunkea liian isoa pesällistä kerralla, tasainen tuli toimii paremmin kuin roihu.
Kysymyksiä puolukka piirakka pellillinen -aiheesta
Voiko puolukkapiirakan tehdä pellillisenä rahkatäytteellä?
Minulla se onnistuu hyvin: pohja pellille, rahkatäyte päälle ja puolukat pinnalle. Anna vetäytyä ennen leikkaamista.
Käykö pakastettu puolukka piirakkaan?
Minä käytän pakastettuja suoraan jäisinä, silloin ne mehustuvat vähemmän. Lisään ripauksen sokeria pinnalle maun mukaan.
Miten ruisjauho sopii puolukkapiirakkaan?
Minusta sopii hyvin, kun vaihdan vain osan vehnäjauhoista rukiiseen. Pohjasta tulee tummempi ja syksyisempi, mutta se pysyy mehevänä.