Mustikka poimuri – poimuri vai käsin poiminta

Kumpi kerää nopeammin: mustikka harava vai käsi?

Minulta kysytään usein, jouduttaako mustikka poimuri oikeasti keruuta, ja vastaan että jouduttaa, kun marjaa on tasaisesti. Ensimmäisenä mökkikesänäni vertasin ihan käytännössä: keräsin samalla kankaalla vieressäni ensin kourallisen käsin ja sitten vedin poimurilla varovasti samankokoisen alan. Käsin sain puhtaampaa jälkeä, mutta ämpärin pohja peittyi hitaasti, poimurilla ropina kuului heti kopassa.

Minun kokemukseni mukaan mustikka harava on parhaimmillaan silloin, kun varvusto on tiheää ja marjat irtoavat helposti, eli juuri siinä vaiheessa kun Mustikka kypsyy – milloin mustikka on valmis poimittavaksi alkaa olla ohi ja mustikat ovat kauttaaltaan sinisiä. Raakana poimuri repii enemmän ja kerää roskaa, silloin käsi on nopeampi, koska perkaamiseen ei kulu aikaa.

Olen oppinut katsomaan ensin metsää, en kelloa: jos joka toisessa varvussa on kypsiä terttuja, otan kopan esiin, jos marja on harvassa, poimin sormin kulkiessani.

Oma mokani oli alkuaikoina liika ahneus. Vedoin liian pitkiä vetoja ja kiskoin varpuja mukana, sitten istuin kotona perkaamassa lehtiä ämpäristä. Nykyään vedän lyhyen, rauhallisen vedon alhaalta ylöspäin ja tyhjennän kopan usein sankoon. Selkäkin tykkää enemmän, kun en kumartele jokaista marjaa erikseen tiheässä kohdassa.

Samaan tapaan tarkkailen varvustoa myös syksymmällä, kun puolukan kypsyminen alkaa ja kopan kanssa malttaa odottaa oikeaa hetkeä.

Milloin mustikka poiminta kannattaa tehdä käsin?

Minun mustikka poiminta on nykyään yhdistelmä: poimuri tiheään kohtaan ja sormet sinne, missä tarkkuutta tarvitaan. Poimin käsin aina piirakkamarjat, koska haluan silloin vain ehjiä ja täysin kypsiä marjoja ilman lehtiä ja raakileita. Samoin toimin mökin takana olevassa puolivarjoisessa rinteessä, jossa marja on harvassa ja varvut ovat matalia kivien välissä.

Siellä poimurilla tulisi enemmän roskaa kuin marjaa. Käsin poiminta on minulle myös tapa nauttia metsästä ilman kiirettä, pysähdyn, kuuntelen ja kerään samalla pienen rasiallisen. Jari ja minä teemme usein niin, että toinen haravoi isoa mätästä ja toinen siistii reunat käsin, silloin kumpikaan ei hermostu toisen tahtiin.

Kun löydän uuden aukion, kirjaan sen ylös, sillä parhaat Mustikka – mustikkapaikat ja kasvupaikka mökin lähimetsässä löytyvät yleensä vuosi toisensa jälkeen samoilta paikoilta. Käsin poimiessa opin myös nopeasti, mikä kohta on kypsää ja mikä kannattaa jättää vielä viikoksi odottamaan.

Vaihtoehto	Sopii kun	Huomioi
Poimuri	Varvusto tiheää, marjat kauttaaltaan sinisiä	Lyhyt, rauhallinen veto alhaalta ylöspäin
Käsi	Marja harvassa, varvut matalia kivien välissä	Ehjiä, täysin kypsiä marjoja ilman lehtiä
Käsi	Raakana poimuri repii enemmän ja kerää roskaa	Perkaamiseen ei kulu aikaa
Poimuri + käsi	Toinen haravoi isoa mätästä, toinen siistii reunat	Kumpikaan ei hermostu toisen tahtiin
Kevyt käsikoppa	Sopii omaan käteen ja omaan metsään	Harvat piikit, pyöristetty reuna, hanskaan sopiva kahva
Varrellinen poimuri	Tasainen kangas ja vaikea kumartelu	Lainaa ensin, kokeile omassa metsässäsi
Retkijakkara	Takametsä epätasainen, kantoja, matala sammal	Vaihda asentoa usein; vuorottele perkaamisen kanssa

Mikä on paras mustikka poimuri minun tarpeisiini?

Kun minulta kysytään, mikä on paras mustikka poimuri, vastaan rehellisesti että se, joka sopii omaan käteen ja omaan metsään. Minulla on ihan tavallinen pieni muovikoppa piikeillä, ei mitään erikoismallia, ja olen pärjännyt sillä vuodesta toiseen. Olen kokeillut veljeni jäykempää metallipiikkistä mallia ja naapurin isompaa koppaa, ja huomasin eron heti: jäykät piikit repivät helpommin, jos veto on huolimaton, ja iso koppa painaa täytenä ranteessa.

Minulle paras on kevyt koppa, jossa piikit ovat sopivan harvassa, reuna on pyöristetty ja kahva sopii myös ohueen hanskaan. Testaan kaupassa aina, miltä koppa tuntuu kädessä ja mahtuvatko sormeni tyhjentämään sen siististi. Yleensä ohjeena pidetään sitä, että piikkien pitäisi päästää lehdet läpi mutta pysäyttää marjat, ja sen kyllä tuntee yhdellä koovedolla varvikossa.

En ole koskaan valinnut poimuria värin tai uutuuden perusteella, vaan sen perusteella jaksanko heiluttaa sitä tunnin ilman, että ranne kipeytyy.

Tiinan lista: poimuri vai käsi lähtövalmiiksi

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Katso kypsyys ensin: vain siniset, helposti irtoavat marjat poimuriin.
• Valitse tiheään varvikkoon poimuri, harvaan ja piirakkamarjaan kädet.
• Kokeile koppaa käteen: kevyt, pyöristetty reuna, sopiva kahva.
• Ota jakkara, hanskat ja kaksi astiaa: keruuastia ja perkauspelti.
• Vedä lyhyesti alhaalta ylös, älä revi sivulle.
• Tyhjennä koppa usein, älä täytä painavaksi.
• Perkaa marjat heti kuistilla ennen kotiin ajoa.

Kannattaako varrellinen mustikka poimuri hankkia?

Varrellinen mustikka poimuri houkutteli minua pari kesää, koska selkä väsyy kyykkiessä. Kokeilin sellaista naapurin mökillä, jossa on tasainen ja korkea varvikko. Seisominen oli mukavaa, mutta minun takametsääni se ei sopinut: varvut ovat epätasaisia, välissä on kantoja ja mustikat kasvavat matalana sammaleen seassa. Pitkällä varrella oli vaikea tehdä tarkkaa vetoa, ja koppa täyttyi lehdestä. Jätin hankkimatta, koska meidän maastossa tavallinen käsikoppa ja pieni jakkara toimivat paremmin.

Jos sinulla on tasainen kangas ja vaikea kumartelu, varrellinen malli voi olla hyvä apu, lainaa ensin ja kokeile omassa metsässäsi. Minä ratkaisin selkäasian niin, että otan mukaan retkijakkaran, poimin hetken yhdessä kohdassa ja vaihdan asentaa usein. Jari ja minä vuorottelemme myös niin, että toinen perkaa sankoa sillä aikaa kun toinen oikaisee selkäänsä. Säästyn turhalta hankinnalta ja varvusto säästyy kolhuilta.

Miten poimin poimurilla niin etten riko varpuja?

Opettelin varpuystävällisen tekniikan kantapään kautta, kun ensimmäisinä vuosina jälkeni näytti myllääntyneeltä. Nykyään teen näin: valitsen vain kypsän kohdan, asetan poimurin varvun alle ja nostan rauhallisesti ylöspäin, en revi sivulle enkä runno. Pidän toista kättä varpujen päällä kevyesti ohjaamassa, silloin kuulen, milloin marjat irtoavat nätisti. Jos vastaan tulee vihreitä raakileita, lopetan vedon ja siirryn eteenpäin, palaan siihen kohtaan viikon päästä.

Tyhjennän kopan tiheästi, koska täysi koppa murskaa alimmaisia marjoja. En koskaan poimi sateen jälkeen aivan märkää varvikkoa isolla kiireellä, sillä märkä marja pehmenee kopassa herkemmin. Kotona perkaan saaliin heti tuvan pöydällä: kaadan marjat loivalle pellille, nyppään lehdet ja raakileet pois ja vasta sitten mittaan ämpäriin.

Kun säilytän marjat oikein, työ palkitaan, ja olen itse tarkistanut ohjeen Kauanko mustikka säilyy jääkaapissa – mustikoiden säilytys ja pakastus ennen pakastamista. Siisti poiminta näkyy suoraan siinä, miten vähän hävikkiä tulee.

Miten puhdistan marjat ja vaatteet poimintareissun jälkeen?

Minun reissuni päättyy aina samaan rutiiniin kuistilla: ensin marjat, sitten minä. Kaadan saaliin sankosta koriin erissä, poimin isot roskat käsin ja pyörittelen marjoja kevyesti, jotta hiekka varisee pohjalle. En pese kaikkia marjoja kerralla, huuhtelen vain sen osan, joka menee heti syötäväksi, loput perkaan kuivina pakastimeen.

Rengaskaivon vesi riittää huuhteluun, juomavesi ja ruokailuun tuleva vesi kannetaan kotoa, kuten meillä aina. Vaatteet saavat aina osansa, sen kanssa olen tehnyt sovinnon. Pidän marjassa vanhaa paitaa ja esiliinaa, ja tahrat pesen heti kylmällä vedellä ennen saunaa. Hyväksi havaitsemani niksit olen koonnut muistiin sivulle Mustikka tahranpoisto – marjatahrat pois vaatteista, johon palaan joka kesä.

Poimurin pesen miedolla vedellä ja kuivaan kuistilla ritilän päällä, piikkien välistä kaivan neulaset tikulla. Kuiva koppa pakataan seuraavaa kertaa varten valmiiksi sankon sisään, niin lähtö metsään on nopea.

Kysymyksiä mustikka poimuri -aiheesta

Onko mustikka poimuri sallittu metsässä?

Minun ymmärrykseni mukaan tavallinen poiminta on jokamiehenoikeudella sallittua, kun varpuja ei vahingoiteta. Poimin itse vain kypsää ja vältän repimistä.

Rikkooko mustikka harava varvut?

Minulla rikkoi alussa, kun vedin liian kovaa ja raakaa. Rauhallisella nostolla ja kypsän marjan valinnalla jälki on pysynyt siistinä.

Kumpi kannattaa aloittelijalle, poimuri vai käsin poiminta?

Aloittaisin käsin, jotta opin tunnistamaan kypsän marjan. Kun löydät tiheän kypsän kohdan, poimuri nopeuttaa mukavasti.