Puolukka kypsyy – milloin puolukka on valmis poimittavaksi

Mistä tiedän onko puolukka jo kypsää?

Minulta kysytään usein, miten huomaan että puolukka kypsyy ja onko puolukka jo kypsää. Minä opin tämän kantapään kautta, kun poimin ensimmäisinä mökkivuosina liian vaaleita marjoja ja koko mehu oli kitkerää. Nyt katson ensin väriä: kypsä marja on kauttaaltaan syvänpunainen, ilman valkoista kantaa tai vihertävää poskea. Vaalea marja saa vielä odottaa varvussa.

Toinen merkki on kiilto ja tuntu. Kypsä puolukka kiiltää kuin lakattu ja irtoaa kevyesti nyppäämällä, raaka taas istuu tiukassa ja tuntuu kovalta. Minä maistan aina muutaman marjan eri mättäältä, koska yksi aurinkoinen rinne voi olla valmis ja varjoinen kuusikon reuna vielä hapan. Kypsä maistuu kirpeältä mutta mehukkaalta, raaka vetää suun kurtuun ja jää kuivaksi. Kun väri, irtoaminen ja maku täsmäävät, haen ämpärin.

Minä vertaan tätä usein mustikkaan, joka kypsyy pehmeäksi ja tummuu, kun taas puolukka pysyy kovana ja muuttuu vain väriltään. Jos mustikan poiminta mietityttää, kurkkaa miten minä erotan kypsän marjan jutussa Mustikka kypsyy – milloin mustikka on valmis poimittavaksi.

Milloin puolukka kypsyy meillä Keski-Suomessa?

Milloin puolukka kypsyy, siihen minä vastaan omalta kokemukseltani: meidän järven takana kuivalla mäntykankaalla ensimmäiset punaiset löytyvät yleensä elokuun lopulla, mutta kunnon poiminta-aika alkaa usein vasta syyskuun alkupuolella. Viileä elokuu myöhästyttää, lämmin ja sateinen syksy taas kiirehtii punastumista. Minä en tuijota kalenteria, vaan kävelen katsomassa marjoja lenkkipolun varrelta.

Meillä korkeuserotkin vaikuttavat. Avoin kallionlaita punastuu ensin, kun taas sammalikkoinen notko ja mustikkametsän reuna takana varjostavat ja pitävät marjat vaaleina pidempään. Yhtenä syksynä luulin koko sadon menneen, kun etupihan aurinkopaikka oli jo pehmeä, mutta takarinteestä löytyi viikkoa myöhemmin napakkaa ja kiiltävää. Siksi minä kierrän aina kaksi kolme paikkaa ennen kuin päätän.

Jos mietit missä puolukka viihtyy vuodesta toiseen, minä kirjasin omat kasvupaikkani ylös juttuun Puolukka – puolukkapaikat ja kasvupaikka. Minä palaan samoille mättäille joka syksy, ja huomaan kyllä milloin puolukka poiminta-aika on oikeasti käsillä.

Merkki	Kypsä puolukka	Raaka puolukka	Mitä teen
Väri	Kauttaaltaan syvänpunainen	Valkoinen kanta tai vihertävä poski	Jätän varvuun odottamaan
Kiilto ja tuntu	Kiiltää kuin lakattu	Kova, istuu tiukassa	Nyppään kevyesti
Irtoaminen	Irtoaa kevyesti nyppäämällä	Istuu tiukassa	Haen ämpärin kun täsmää
Maku	Kirpeä mutta mehukas	Vetää suun kurtuun, jää kuivaksi	Maistan muutaman eri mättäältä
Vertailu mustikkaan	Pysyy kovana, muuttuu väriltään	Mustikka pehmenee ja tummuu	En odota pehmeyttä
Kypsymispaikka	Aurinkoinen rinne valmis	Varjoinen kuusikon reuna hapan	Kierrän kaksi kolme paikkaa
Jos vielä vaalea	Täysin kypsä myöhemmin	Jää vaaleaksi ja happamaksi	Merkkaan paikan, palaan viikon päästä

Mikä on paras puolukka poiminta aika päivästä?

Minulle paras puolukka poiminta aika on kuiva aamu, kun kaste on kuivunut varvuista. Märkää marjaa minä en mielelläni poimi, koska roskat tarttuvat ja ämpäri höyrystyy kotimatkalla. Aamupäivällä valoakin on niin paljon, että punainen erottuu vihreästä, eikä tarvitse kyykkiä otsa mättäässä kiinni. Keskipäivän paahteella pidän tauon ja jatkan illalla, jos intoa riittää.

Minä katson myös säätä pidemmälle. Poutapäivien jälkeen marja on napakka ja puhdas, sateen jälkeen se on mehukas mutta herkempi litistymään. Jos yölämpötilat alkavat painua lähelle nollaa, minä kiirehdin, koska pehmeä halla tekee marjasta vetisen ja huonosti säilyvän. Ennustetta seuraan Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan, enkä lähde liukastelemaan märille kallioille.

Minä otan mukaan matalan ämpärin, pienen evään ja istuinalustan. Jari ja minä jaamme usein homman niin, että toinen perkaa ja toinen poimii seuraavan satsin. Tunnin kyykkiminen riittää minulle kerralla, selkä kiittää.

Tiinan lista: tarkista nämä ennen kuin lähdet poimimaan

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Katsoin että marjat ovat kauttaaltaan syvänpunaisia, ei valkoista kantaa.
• Kokeilin että marjat irtoavat kevyesti ja kiiltävät.
• Maistoin muutamasta eri mättäästä kirpeän mehukkuuden.
• Valitsin kuivan aamupäivän kasteen kuivuttua.
• Otin matalan ämpärin, istuinalustan ja evästä.
• Sovin että poimin käsin ja jätän raakileet varvustoon.
• Varmistin että ehdin perkata ja pakastaa sadon samana iltana.

Miten poimin niin että varvusto säilyy ensi vuoteen?

Minä poimin käsin, vaikka poimuri houkuttelisi. Syy on yksinkertainen: mokasin kerran ja raastoin poimurilla sammalmättään rikki, ja se kohta ammotti ruskeana vielä seuraavana kesänä. Nyt nypin marjat sormin ja jätän vihreät ja kukkineet raakileet rauhaan. Näin varvusto jää pystyyn ja ensi vuoden kukat saavat rauhan.

Minä liikun rauhallisesti ja vaihdan kohtaa usein. En polje mättään keskelle, vaan kierrän reunoja ja nostan oksia varovasti. Roskia en revi ämpäriin tahallani, ja kotona perkaan marjat kuistilla leivinpaperin päällä. Lehtiä ja neulasia haron kädellä, huonot marjat nyppään pois. Tämä on hidasta mutta palkitsevaa, ja mökkikirjaan voin kirjata tyytyväisenä että paikka jäi siistiksi.

Marjatahrat kuuluvat hommaan. Minä sain ensi kerralla punaiset polvet housuihin ja opin kantapään kautta, että huuhtelu kannattaa tehdä heti järvivedellä ja kotona vaihtaa puhdasta. Keräsin keinoni juttuun Mustikka tahranpoisto – marjatahrat pois vaatteista, ja samat niksit toimivat minulla puolukallakin.

Mitä teen jos marjat ovat vielä raakoja?

Jos huomaan että marjat ovat vielä vaaleita, minä en kerää väkisin. Kerran poimin ämpärillisen puoliraakoja vieraita varten ja häpesin hiljaa, kun piirakka maistui kitkerältä eikä makeutunut uunissakaan. Raaka puolukka ei punastu pöydällä samalla tavalla kuin joku muu sato, se jää vaaleaksi ja happamaksi. Parempi jättää metsään kypsymään.

Minä teen silloin niin, että merkkaan paikan muistiin ja palaan viikon päästä. Mökkikirjaan kirjoitan päivämäärän, sään ja arvion väristä, esimerkiksi vaaleanpunaista, puolet punaista tai täysin kypsää. Seuraavana vuonna selailen vihkoa ja muistan, että sama rinne punastui viimeksikin vasta syyskuun puolivälissä. Maltti palkitaan, ja Jari ja minä säästymme turhalta perkaamiselta.

Jos koko metsä on raakaa mutta pakkanen uhkaa, poimin vain kypsimmät reunat ja jätän loput. Minä en peittele varvustoa enkä kastele sitä, annan luonnon hoitaa. Tyhjin käsin en silti lähde, vaan kerään samalla reissulla sieniä tai katson mustikkametsän syysvärin.

Miten käsittelen sadon samana iltana mökillä?

Minä käsittelen puolukat samana iltana, koska meillä ei ole juoksevaa vettä tuvassa ja lämmin marjaämpäri ei tykkää odottelusta. Huuhtelen marjat kevyesti saavin reunalla kantovedellä ja levitän ne kuistin pöydälle kuivumaan. Perkaan roskat pois ja jaan marjat kahteen kasaan: napakat säilytykseen ja pehmeimmät heti syötäviksi. Tupa tuoksuu silloin ihanasti metsältä.

Minä pakastan suurimman osan ilman sokeria, koska se on minulle helpoin tapa. Levittelen marjat pellille, annan niiden jäätää ja pussitan vasta sitten, niin ne eivät paakkuunnu. Kirjoitin tarkat vaiheeni ylös, kun moni kysyi ohjetta, ja ne löytyvät jutusta Puolukka pakastaminen – puolukoiden säilytys ilman sokeria. Jääkaapissa säilytän vain pienen rasian viikon käyttöön.

Illalla keitän vielä pienen erän puolukkapuuroa puuliedellä ja kirjaan mökkikirjaan, paljonko tuli ja mistä kohdasta. Joskus Jari ja minä soudamme vielä iltalenkille ja katsomme, miten marjapaikat näkyvät rannasta. Se on minun tapani päättää poimintapäivä, rauhassa ja ilman kiirettä.

Kysymyksiä puolukka kypsyy -aiheesta

Milloin puolukka kypsyy?

Minun kokemuksellani Keski-Suomessa elokuun lopulta syyskuulle, aurinkoisilla rinteillä ensin. Katson täysin punaista väriä ja maistan ennen ämpärin hakemista.

Onko puolukka jo kypsää?

Minä testaan kiillon, irtoamisen ja maun. Jos marja on kauttaaltaan punainen, kiiltävä ja mehukkaan kirpeä, se on minusta valmista.

Mikä on paras puolukka poiminta-aika?

Minä lähden kuivana aamupäivänä, kun kaste on kuivunut. Silloin marjat ovat napakoita ja valossa on helppo erottaa kypsät.