Yrtit – yleisimmät yrtit ja niiden tunnistus
Lyhyesti
Yrtit tunnistat parhaiten lehtien muodosta, tuoksusta ja kasvutavasta: hiero lehteä sormissa ja vertaa tuttuun. Minä aloitin muutamasta helposta lajista kohopenkissä ja opin käyttämään niitä vähitellen ruoassa.
Mistä tunnistan yleisimmät yrtit toisistaan?
Yrtit opin erottamaan vasta, kun lakkasin tuijottamasta pelkkää vihreyttä ja aloin katsoa lehteä, vartta ja tuoksua yhtä aikaa. Ensimmäisessä kappaleessa vastaan suoraan: yrtit ovat helpointa tunnistaa hieromalla pientä lehtipalaa sormien välissä, sillä jokaisella tutulla lajilla on oma tuoksunsa ja lehtensä tuntu. Minä pidän pientä vihkoa mukana penkin reunalla ja kirjaan ylös, miltä uusi taimi näytti istuttaessa.
Tilli on minulle helpoin: hento, lankamainen lehdistö ja sateenvarjomainen kukinto. Persilja on tukevampi, lehdet liuskaiset ja kiiltävät, lehtipersilja litteälehtinen ja kihapersilja kähärä. Ruohosipuli kasvaa ohuina putkina suoraan ylöspäin ja tuoksuu miedosti sipulille. Basilika taas on pehmeälehtinen, lehdet soikeita ja kiiltäviä, tuoksu makean pippurinen.
Minttu leviää hanakasti ja tuoksuu raikkaalta jo kosketuksesta, lehdet ovat sahalaitaiset. Oregano ja timjami ovat matalampia ja karheampia, timjamin lehdet aivan pieniä ja varret puisevia. Kun vertaat yleisimmät huonekasvit ja niiden tunnistus keittiön ikkunalla, huomaat miten eri tavalla sisällä talvehtiva basilika käyttäytyy kuin ulkona viihtyvä timjami.
Mitkä suomalaiset yrtit sopivat ensimmäiselle kesälle?
Jos ystäväni ostaisi ensimmäisen mökkinsä, neuvoisin aloittamaan viidestä varhasta: tilli, persilja, ruohosipuli, basilika ja minttu. Ne itävät ja kasvavat yleensä ilman kikkailua, ja niille löytyy heti käyttöä perunoista salaatteihin. Minä kylvin aluksi liikaa lajeja ja hukkasin laput, joten nyt kirjoitan lajin ja kylvöpäivän tikkuun heti.
Suomalaiset yrtit tarkoittavat minulle käytännössä niitä, jotka pärjäävät meidän kesässä avomaalla tai laatikossa. Tilli ja persilja menevät suoraan kasvimaahan, ruohosipuli viihtyy penkin reunassa vuodesta toiseen. Basilika on arka kylmälle, joten pidän sen ruukussa lasitetulla kuistilla ja vien ulos vasta, kun yöt ovat selvästi lämpimiä. Mintulle varaan aina oman ruukkunsa, muuten se valtaa koko penkin.
Terassiviljelyä miettivälle vinkkaan, että tomaatit ja yrtit terassilla onnistuvat hyvin ruukuissakin, kunhan multa pysyy tasaisen kosteana mutta ei litimärkänä. Minulla ei ole kasvihuonetta, joten kuisti ajaa saman asian keväällä: taimet saavat valoa ja suojaa hallalta.
| Yrtti | Tunnistat lehdestä | Tuoksu sormissa | Huomioi |
|---|---|---|---|
| basilika | soikea, pehmeä ja kiiltävä | makea, hieman pippurinen | arka kylmälle; ruukku kuistilla |
| minttu | sahalaitainen, voimakas lehti | raikas ja viileä | oma ruukku, muuten valtaa penkin |
| oregano | pyöreähkö, nukkainen | mausteinen ja lämmin | niputan kuivattavaksi ilmavaan varjoon |
| persilja | liuskoittunut, napakka | ruohoinen ja raikas | suoraan kasvimaahan; pakastan litteänä |
| ruohosipuli | ohut putki, pysty kasvu | mieto sipuli | penkin reunassa vuodesta toiseen |
| tilli | hento, lankamainen | tilli, makeahko | kylvä harvaan; älä kitke alkuja |
| timjami | pieni, kova lehti | kuiva ja mausteinen | varret puisevia; kuivatan kimppuna |
Yrtit aakkosjärjestyksessä – miten pidän lajit erillään?
Minua auttoi, kun tein itselleni yksinkertaisen listan, jossa kaikki yrtit ovat aakkosjärjestyksessä. En yritä muistaa kaikkea ulkoa, vaan katson listasta lehden muodon ja tuoksun ennen kuin leikkaan. Tässä minun penkkini vakiot lyhyesti kuvina sanoin:
| Yrtti | Tunnistat lehdestä | Tuoksu sormissa |
|---|---|---|
| basilika | soikea, pehmeä ja kiiltävä | makea, hieman pippurinen |
| minttu | sahalaitainen, voimakas lehti | raikas ja viileä |
| oregano | pyöreähkö, nukkainen | mausteinen ja lämmin |
| persilja | liuskoittunut, napakka | ruohoinen ja raikas |
| ruohosipuli | ohut putki, pysty kasvu | mieto sipuli |
| tilli | hento, lankamainen | tilli, makeahko |
| timjami | pieni, kova lehti | kuiva ja mausteinen |
Käytän samaa listaa, kun kitken. Jos en ole varma, onko alku taimi vai rikka, annan sen kasvaa pari päivää ja haistelen uudelleen. Monivuotisten kanssa auttaa, kun katsoo mitä nousee itsestään keväällä, siitä lisää yrtit jotka talvehtivat Suomessa.
Tiinan lista: tunnista ja pidä hengissä
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
Miten erotan taimet rikkakasveista?
Tämä oli minun kompastuskiveni ensimmäisinä kesinä. Kitkin kerran innokkaasti puolet tillirivistä, koska luulin hentoja alkuja joksikin muuksi. Nyt kylvän rauhallisesti riveihin ja jätän rivivälit selviksi, jotta näen mitä on kylvetty ja mikä on tullut itsekseen.
Rikkakasvit nousevat yleensä epätasaisesti pitkin penkkiä, kun taas kylvetyt yrtit ovat siistissä jonossa tai tietyssä kohdassa ruukkua. Tuoksu ratkaisee paljon: tilli tuoksuu tilliltä jo pienenä, rikkaruoho ei miltään tai sitten ihan muulta. Ruohosipulin putket erottaa heti, persiljan sirkkalehdet ovat tukevammat kuin monen rikan hento alku.
Nurmikon puolella en yritäkään nyppiä käsin kaikkea, vaan pidän kasvimaan reunat siisteinä kuokalla ja katteella. Nurmikon kitkemiseen minulla on eri rutiini, josta kerroin jutussa rikkaruohot pois nurmikolta. Kasvimaalla sääntöni on: jos epäilyttää, älä revi, vaan tarkista parin päivän päästä.
Missä järjestyksessä kylvän ja istutan?
Minun järjestykseni on muotoutunut kantapään kautta. Kylmänkestävät ensin: tilli, persilja ja ruohosipuli menevät maahan heti, kun maa on muokattavissa ja vähän lämmennyt. Kastelen rivin ennen kylvöä, ripottelen siemenet harvaan ja peitän kevyesti. Harson pidän päällä, jos yöt ovat vielä kylmiä.
Lämmönarat basilika ja joskus kokeilemani sitruunamelissa esikasvatan sisällä Jyväskylässä ja totutan ulkoilmaan vähitellen kuistilla. Ulos ne pääsevät vasta hallojen mentyä, ensin päiväksi ja sitten yöksi. Minttua en kylvä enää siemenestä, vaan jaan vanhan pehkon keväällä lapionpistolla ja istutan palan omaan ruukkuunsa.
Pidän kirjaa kylvöpäivistä mökkivihkossa, koska muisti pettää aina heinäkuussa. Kastelu aamulla, ei paahteella, ja harvennus ajoissa – liian tiheä rivi tuottaa hentoja varsia. Jos toukat tai muurahaiset kiinnostuvat penkistä, tunnistan ensin kulkijan, apuna tunnista yleisimmät lajit, enkä myrkytä umpimähkään ruokapenkiä.
Miten käytän yrttejä ruoassa tuoreena?
Minä käytän yrttejä aika arkisesti, en koristeeksi. Tilli uusien perunoiden ja kalan kanssa, persilja keittoihin ja salaattiin, ruohosipuli leivän päälle ja munakkaan sekaan. Basilika päätyy tomaatin kaveriksi ja minttu veteen, salaattiin tai jälkiruokaan. Leikkaan aina puhtailla saksilla ylhäältä, en revi koko vartta juurineen.
Paras niksi jonka opin: kerää aamulla, käytä päivällä. Keskipäivän paahteessa lehdet nuupahtavat nopeasti, ja sateen jälkeen maku on laimeampi. Huuhtaisen kevyesti vain jos on multaa, ravistan kuivaksi ja silppuan vasta juuri ennen tarjoilua. Kuivattavaksi niputan oreganoa ja timjamia pieneen kimppuun kuistin räystään alle, ilmavaan varjoon.
Pakastan tilliä ja persiljaa pienissä pusseissa litteänä, niin pala on helppo murtaa talvella keittoon. Minttua en kuivaa enää, tuore on minusta parempaa. Joskus teen Jarin kanssa isomman sadonkorjuun ennen veljen vuoroviikkoa, jotta penkki ei pääse kukkimaan ja kitkeröitymään heinäkuussa.
Kysymyksiä yrtit -aiheesta
Mitkä ovat yleisimmät yrtit aloittelijalle?
Minä aloittaisin tillistä, persiljasta, ruohosipulista, basilikasta ja mintusta. Ne tunnistaa helposti ja niille on heti käyttöä.
Miten tunnistan yrtit toisistaan?
Katso lehden muotoa ja kasvutapaa ja hiero lehteä sormissa. Tuoksu erottaa mintun, tillin, basilikan ja timjamin nopeasti.
Mitkä yrtit talvehtivat Suomessa?
Minulla ruohosipuli, minttu, oregano ja timjami ovat selvinneet parhaiten. Basilika ja tilli kylvetään minulla joka kesä uudelleen.