Vene kulkuvalot – milloin valot vaaditaan
Lyhyesti
Vene kulkuvalot vaaditaan, kun liikut pimeällä tai näkyvyys on huono: auringonlaskun jälkeen, ennen auringonnousua ja sumussa. Pienessä soutuveneessä riittää tyypillisesti valkoinen valo, joka näkyy joka suuntaan, mutta tarkista aina oman vesialueen ohjeet ja viranomaisen linjaus. Jos veneessä on moottori, valot ja niiden sijoittelu ovat tarkemmin määrättyjä.
Milloin vene kulkuvalot pitää laittaa päälle?
Vene kulkuvalot kuuluvat päälle silloin, kun muut eivät enää näe venettäsi selvästi: pimeällä, hämärässä, sumussa, rankkasateessa tai muuten huonossa näkyvyydessä. En anna tästä laintulkintaa, vaan neuvon ystävällisesti samalla tavalla kuin mökkikirjani kanssa teen: katson ensin taivaan, sitten järvenselän ja vasta sitten veneen. Tarkat vaatimukset kannattaa tarkistaa viranomaisen ohjeesta ja oman vesialueen säännöistä, samalla tapaa kuin mökillä tarkistan veneen rekisteröintiasian ennen kuin alan olettaa mitään.
Meillä on rannassa soutuvene, ei moottoria. Se tekee asiasta yksinkertaisemman, mutta ei näkymättömän. Syksyllä ilta tulee Keski-Suomessa niin nopeasti, että ämpäri saattaa olla vielä terassilla, kun ranta on jo musta. Silloin en lähde edes lyhyelle soutumatkalle ilman valkoista valoa, jonka näen itsekin veneen laidasta. Jos liikun vain laiturin ja rantasaunan välissä jalan, katson eri asiaa eli laiturin ja rannan valaistuksen.
Mitä valoja pieneen soutuveneeseen sitten tarvitaan?
Yleensä pienessä veneessä, jota liikutetaan vain airoilla, puhutaan yhdestä valkoisesta valosta, joka näkyy ympäriinsä. Moottoriveneessä taas puhutaan punaisesta, vihreästä ja valkoisesta valosta, ja niillä on omat paikkansa ja näkymiskulmansa. Minä en lähde piirtämään niitä tähän tarkasti, koska veneet ja tilanteet vaihtelevat; tarkistan ohjeen viranomaiselta ja varmistan vielä, että valo on kiinni niin, ettei ämpäri, sadevaate tai selkänoja peitä sitä.
Ensimmäinen mökkisyksyni valojen kanssa meni pieleen juuri siitä. Laitoin valon veneen etupenkille hyvissä ajoissa, lähdin hakemaan rantaan jäänyttä äyskäriä ja huomasin vasta kymmenen metrin päässä, että oma takkini oli valon edessä. Rannasta Jari huikkasi, että näkyy vain pieni hohto. Käännyin takaisin, siirsin valon korkeammalle ja tein siitä mökkikirjaan merkinnän: sää, mitä tehtiin, mikä toimi. Se viimeinen kohta jäi silloin lyhyeksi: ei takkia valon eteen.
| Tilanne | Mitä teen | Huomioi |
|---|---|---|
| Pimeä, hämärä, sumu, rankkasade | Laitan valkoisen valon päälle | Muut eivät näe venettä selvästi |
| Pieni soutuvene, ei moottoria | Yksi valkoinen valo ympäriinsä | Ei näkymätön, vaikka yksinkertaisempi |
| Moottori kiinnitetty | Kysyn venealan ammattilaista | Tarkistan Tukesin ja viranomaisen ohjeet |
| Valo etupenkillä | Siirrän korkeammalle | Ei takkia, ämpäriä tai selkänojaa eteen |
| Sumu yllättää | Lopetan soutamisen, palaen laituriin | Pidän valon esillä, pysyttelen rannan tuntumassa |
| Ennen köyden irrotusta | Katson iltaa, vettä, valon, kiinnityksen | Paristo tai akku mukana |
| Aurinko laskenut | Valo veneeseen myös lyhyelle matkalle | Katson kelloa ja taivasta |
| Järvi alkaa jäätyä | Lopetan iltasoudun, nostan veneen | Valot sisälle, akku pois kylmästä |
Entä jos veneessä on moottori tai näkyvyys menee yhtäkkiä huonoksi?
Jos veneeseen on kiinnitetty moottori, suhtaudun valoihin samalla vakavuudella kuin sähkötöihin: en arvaile, enkä vedä johtoja itse. Sähkötyöt kuuluvat sähköalan ammattilaiselle, ja veneen sähköjärjestelmän kanssa kannattaa kysyä osaavaa venealan ammattilaista sekä tarkistaa Tukesin ja viranomaisen ohjeet.
Meillä mökillä verkkosähkö tuli tupaan 1985 ja ilmalämpöpumppu tuli peruslämmölle 2019, mutta rantasaunalla on vain se pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten vuodelta 2017. Siitä olen kirjoittanut erikseen aurinkosähköstä sähköttömälle mökille, enkä ole lähtenyt siirtämään sitä veneeseen.
Sumun yllätettyä teen yksinkertaisesti: lopetan soutamisen, pidän valon esillä, pysyttelen rannan tuntumassa ja palaan laituriin. Hukkumisriski, jäällä liikkuminen ja syksyn kylmä vesi eivät ole mökkihuumoria, vaikka muuten naureskelenkin ämpärille. Pelastuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen ohjeet ovat ne, joihin katson, samoin kuin tarkistan veneen sammuttimen ja pelastusliivien kunnon ennen kuin vene lähtee rannasta. Tulentekokiellosta ja saunan lämmityksestä katson myös viranomaisen ohjeen; puukiuas vaihdettiin meillä 2015, eikä se tee minusta automaattisesti tulentekijän asiantuntijaa.
Tiinan lista: mitä tarkistan ennen iltasoutua
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
Miten tarkistan valot ennen lähtöä, kun syksy jo pimenee?
Teen tarkistuksen aina samassa järjestyksessä. Ensin katson iltaa ja vettä, sitten valon, sitten kiinnityksen, sitten veneen muut tavarat ja vasta lopuksi irrotan köyden. Se kuulostaa hitaalta, mutta on nopeampaa kuin soutaa takaisin hakemaan unohtunutta äyskäriä. Tarkistan myös, että valo näkyy keulasta, perästä ja molemmilta laidoilta siinä mielessä kuin omaan veneeseeni kuuluu, ja että paristo tai akku on mukana eikä jää kuistin pöydälle.
Syksyllä teen tämän usein jo ennen kuin haen marjaämpärin takametsästä. Mustikkametsä on mökin takana, ja sieltä tullessa silmä on jo tottunut hämärään niin, että järvi näyttää vielä valoisalta. Se on juuri se hetki, jolloin minä olen ennen hairahtunut. Siksi katson kelloa ja taivasta, en pelkkää omaa silmääni. Jos aurinko on laskenut, valo lähtee veneeseen vaikka soutaisin vain puulaiturin kelluvalle osalle, jonka Jari ja minä saimme paikalleen 2020.
Mihin valot ja vene laitetaan, kun järvi alkaa jäätyä?
Kun syksy taipuu talvea kohti, minun ratkaisuni on yksinkertainen: lopetan iltasoudun ajoissa ja alan miettiä talvisäilytystä. En jää kokeilemaan, riittääkö valo jääsohjossa tai rantakivikossa. Jäällä liikkumiseen katson Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet, en mökkikirjan vanhaa muistiinpanoa, vaikka se onkin vuodesta 2012 asti aika rehellinen kapine.
Vene nostetaan rantaan, valot otetaan sisälle tupaan kuivumaan ja akku viedään pois kylmästä. Tästä olen kirjoittanut tarkemmin soutuveneen telakoinnista rannalle. Samalla kiersin vielä kasvimaan kaksi kohopenkkiä, raparperin ja vanhan omenapuun, ja merkitsin vihkoon, mikä piti ottaa pois tuulen alta. Takametsän puolukatkin tulivat mieleen; niiden paikoista ja kypsymisestä minulla on erilliset muistiinpanot puolukkapaikoista ja puolukan kypsymisestä, mutta marraskuussa ämpäri kulki lähinnä kävelyvauhtia, ei poimintavauhtia.
Mitä sanon naapurin mökillä nähdyn perusteella?
Naapurikylässä näin savusaunan, ja toisella rannalla veli Mikon vuoroviikolla näin moottoriveneen valot, joita en itse ole hankkinut. Meillä ei ole moottorivenettä, ei sähkökiuasta, ei pihasaunaa eikä savusaunaa. Päätös oli helppo: soutuvene riittää minulle, ja heinäkuun vuoroviikot Mikon kanssa menevät muutenkin niin, että rannassa on välillä liikettä ilman omaa moottoriakin. En siis väitä osaavani moottoriveneen kulkuvaloja omasta kokemuksesta; osaan sanoa, että niiden kanssa kysyn ammattilaiselta ja tarkistan ohjeen.
Jos joku kysyy minulta suoraan, miksi en lisännyt mökille enempää valaistusta tai laitteita, vastaan että mökki on isoisän vuonna 1964 rakentama tupa, kamari ja lasitettu kuisti, eikä sisällä ole juoksevaa vettä. Rengaskaivo pihalla antaa kesäveden, juomavesi kannetaan kotoa, ja huussin rinnalle tuli kompostikäymälä 2018. Sähköä en ole vienyt joka paikkaan, koska haluan, että ilta näkyy vielä iltanakin. Valo veneessä on eri asia kuin valo joka rantakivessä.
Kysymyksiä vene kulkuvalot -aiheesta
Tarvitseeko soutuvene kulkuvalot päivällä sumussa?
Minä laitan valon esiin aina kun näkyvyys on huono, vaikka kello ei olisi vielä ilta. Tarkat vaatimukset tarkistan viranomaisen ohjeesta, ja jos sumu paksenee, pysyttelen rannassa.
Voiko mökin aurinkopaneelin akusta ottaa virran veneen valoihin?
Minä en ole niin tehnyt, vaikka rantasaunalla akku valoja varten onkin. Sähkötyöt ja johdot jätän sähköalan ammattilaiselle, ja veneen sähköasiat tarkistan Tukesin sekä venealan ohjeista.