Suomalainen sauna – historia, vihta ja perinteet mökkisaunan lauteilta

Onko sauna suomalainen keksintö ja kuka sen keksi?

Suomalainen sauna ei ole yhden ihmisen keksintö, eikä sitä voi antaa vain yhdelle maalle. Minulle on kerrottu jo lapsena, että hikoiluhuoneita on ollut monilla kansoilla, ja niin minä sen ymmärränkin. Meillä saunasta vain tuli tavallinen osa arkea, kun monessa muussa maassa se jäi pois. Siksi vastaan ystävälle näin: kukaan ei keksinyt saunaa, mutta me suomalaiset pidimme siitä kiinni.

Kun ystäväni osti ensimmäisen mökkinsä, hän kysyi mikä maa keksi saunan. Sanoin hänelle, että parempi kysymys on miksi juuri meillä saunotaan edelleen viikoittain. Vastaus löytyy minun mökiltäni: sauna oli pesupaikka, pyykkitupa ja synnytyspaikka aikana, jolloin sisällä ei ollut juoksevaa vettä. Meidänkin tuvassa pestiin ennen rantasaunassa, ja vieläkin kannan juomaveden kotoa ja pesuveden järvestä ja kaivosta.

Saunan historia näkyy sanoissa. Kiuas, löyly ja vihta ovat vanhoja sanoja, ja ne kertovat että tapa on kulkenut suvusta toiseen. Isoisäni tapaan minäkin sanon, että saunaan mennään pesulle, ei suoritukseen.

Millainen oli perinteinen sauna ennen nykyistä kiuasta?

Perinteinen sauna oli minun mielikuvissani ensin maahan kaivettu kuoppa ja sitten savutupa ilman piippua, jossa kivikasa lämmitettiin ja savu päästettiin ulos ennen pesulle menoa. En ole koskaan omistanut savusaunaa, kävin vain kerran naapurikylässä sellaisessa löylyssä. Tuoksu oli pehmeä ja noki tummaa, ja ymmärsin heti miksi vanhat kehuvat sitä. Meidän oma rantasauna on vuodelta tuvan jälkeen rakennettu hirsimökki, joten se edustaa jo piipullisen kiukaan aikaa.

Kun Jari ja minä aloimme hoitaa rantasaunaa kunnolla, opettelin eron: savusaunassa lämpö varautuu massaan, meillä lämpö tehdään puilla lämmityskerralla. Meillä on puukiuas, ei sähkökiuasta, ja se sopii rannalle, jossa verkkosähkö on tuvassa mutta sauna on oma rauhallinen nurkkansa. Lämmitän rauhassa, pidän luukut kiinni ja annan kivien kuumeta kunnolla ennen kuin edes haen pesuvedet.

Jos mietit hirsi sauna vaihtoehtoja rantaan, minun neuvoni on katsoa ensin paikka, kulku ja veden kanto. Hirsiseinä antaa anteeksi kosteutta, kunhan tuuletus toimii ja kiuas on sopivan kokoinen koppiin.

Työvaihe	Milloin	Mitä tarvitset	Huomioi
Vedet ja puut valmiiksi	Ennen sytytystä	Pesuvedet, puut, saavi, kiulu	Kanna löylyvesi ja pesuvesi erikseen
Tarkistus	Ennen sytytystä	Kiuas, hormi, tuhkat, tuuletus	Avaa tuuletus, tyhjennä tuhkat
Sytytys	Aluksi	Pieniä kuivia puita	Anna vedon syttyä ensin
Isommat klapit	Kun veto syttyy	Isompia klapeja	Älä täytä pesää heti täyteen
Huuhtelu	Lämmityksen aikana	Saavi, kiulu	Huuhtaise astiat rauhassa
Vedon pienennys	Kun kivet sihisevät koittaessa	Kiuas, luukut	Anna lämmön tasaantua
Ensimmäinen löyly	Ennen pesulle menoa	Löylyvesi	Heitä pienesti ja kuuntele
Paloturvallisuus	Koko saunomisen ajan	Pelastuslaitoksen neuvo	Ei pyyhkeitä kaiteelle, ei lapsia yksin

Miten vihta kuuluu saunomiseen?

Vihta sauna -yhdistelmä on minulle se kesän merkki. Sidon vihdat yleensä koivusta juhannuksen aikaan, kun lehdet ovat sopivan kokoisia ja oksat taipuisia. Otan oksat siististi harvennellen, en koskaan latvasta enkä pihapuusta luvatta, ja teen kerralla vain sen verran kuin jaksan käyttää ja pakastaa. Tuore vihta huuhdellaan kylmällä vedellä, kuivunut herätellään lämpimässä vedessä, kuumassa vain nopeasti.

Vihtominen ei ole hakkaamista. Minä läpsyttelen ensin jalkoja ja selkää kevyesti ja vasta lopuksi vähän kovempaa, kun iho on lämmin. Parasta on tuoksu, kun vihta kastuu löylyssä. Mokani oli alkuaikoina liian myöhään sidotut, jo kellastuvat vihdat, jotka varisivat lauteille. Opin, että vähän ennen juhannusta sidottu pitää parhaiten.

• Sido löyhästi: paksu tyvi käteen, naru kahteen kohtaan.
• Käytä tuoreena tai pakasta: pakastettu säilyttää tuoksun parhaiten.
• Huuhtele käytön jälkeen: kuivata ilmavasti varjossa, ei kiukaan päällä.
• Saunassa vettä säästellen: vihtavedellä voi huuhtoa jalat, ei lattiaa liukkaaksi.

Tiinan lista: rauhallinen löyly puukiukaalla

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Tarkista hormi, tuhkat ja veto ennen sytytystä, älä jätä kiuasta yksin.
• Vie löylyvesi ja pesuvesi erikseen, huuhtele saavi ja kiulu ensin.
• Sytytä pienillä kuivilla puilla, lisää isompia vasta vedon sytyttyä.
• Anna kivien tasaantua, heitä ensimmäinen löyly pienesti ja kuuntele.
• Sido vihta löyhästi, kastele maltilla ja läpsyttele kevyesti.
• Pidä kaide kuivana ja tukevana, ei tekstiilejä kiukaan päälle.
• Tuuleta ja kuivaa lattia ja lauteet käytön jälkeen, saavit tyhjiksi.

Miten minä lämmitän rantasaunan vaihe vaiheelta?

Minun järjestykseni on pysynyt samana vuodesta toiseen. Ensin vien pesuvedet ja puut valmiiksi, avaan tuuletuksen ja tarkistan, että kiuas ja hormi ovat kunnossa ja tuhkat tyhjätty. Sytytän pienillä kuivilla puilla, annan vedon syttyä ja lisään vasta sitten isompia klapeja. Kiireessä tein kerran sen virheen, että täytin pesän heti täyteen, ja tupa haisi savulle ja lämpö tuli epätasaisesti. Nyt maltan.

Lämmityksen aikana huuhtaisen saavin ja kiulun, kannan löylyveden erikseen ja pesuveden erikseen. Kun kivet alkavat sihistä koittaessa, suljen vedon pienemmälle ja annan lämmön tasaantua. Menen vasta sitten pesulle, heitän ensimmäisen löylyn pienesti ja kuuntelen. Meidän saunassa lämpö nousee nopeasti, koska koppi on pieni, joten vähemmän on enemmän.

Löylyssä muistan paloturvallisuuden ihan käytännössä: ei pyyhkeitä kiukaan kaiteelle kuivumaan, ei kiirettä, ja lapset eivät koskaan yksin saunalle. Tulentekokiellon aikana en polta risuja pihalla, ja hormin nuohouksesta pidän kiinni. Viranomaisen ohje, pelastuslaitoksen neuvo, on minulla se seinä, johon nojaan, en arvaile.

Mihin lämpömittari kannattaa laittaa ja mikä on sopiva löyly?

Minä opin sopivan lämmön kantapään kautta. Aluksi tuijotin vain numeroita ja heitin liikaa vettä, ja olo oli tukala. Nyt katson ensin kehoa: hengitys kulkee, iho hikoaa, eikä päätä särje. Meillä viihdytään yleensä siinä miedossa ja tasaisessa lämmössä, jossa voi istua ja jutella. Kovempaa lämpöä en hae, koska puukiuas antaa muutenkin terävän löylyn.

Mittari roikkuu meillä sivuseinällä pään korkeudella, ei ihan katossa eikä kiukaan yläpuolella, josta se näyttäisi liikaa. Opin tämän, kun mittari oli ensin liian lähellä kiuasta ja säikähdin turhaan. Kun siirsin sen istumapaikan kohdalle, lukema alkoi vastata oloa. Tästä kirjoitin itselleni muiston, kun pohdin Saunan lämpömittari – mihin se kannattaa sijoittaa ja mikä lämpötila on sopiva käytännössä.

Lauteiden korkeus vaikuttaa samaan asiaan. Meillä lauteet uusittiin niin, että jalat yltävät jakkaralle ja selkä saa nojata, ja ylälauteella pää ei ole aivan katossa. Jos rakennat uutta, lue rauhassa ohje Saunan lauteiden mitoitus – korkeus, syvyys ja askelmat oikein ja mieti kuka saunoo. Minun polveni kiittävät matalampaa askelmaa, Jari taas haluaisi korkeammalle löylyyn.

Miten juhla ja arki näkyvät saunaperinteessä?

Arkena sauna on minulle pesu ja nollaus työpäivän jälkeen, juhlana se on koristeltu ja kiireetön. Juhannuksena haen tuoreet vihdat, vien saunalle puhtaat laudeliinat ja jätän kiireen laiturin päähän. Silloin Jari ja minä saunomme vuorotellen vieraiden kanssa, ja löylyä heitetään maltilla, jotta kaikki tarkenevat. Tapa on vanha: ensin puhtaus, sitten juhla.

Joulusauna on toinen perinne, jota vaalin vaikka mökki on talvella kylmillään. Käyn tarkistamassa paikat, tuuletan saunan ja lämmittelen joskus pienen muistelolöylyn, jos kulku on turvallinen. En koskaan jätä kiuasta yksin lämpenemään, ja jäällä liikun vain virallisten ohjeiden mukaan, Ilmatieteen laitoksen varoituksia kuunnellen. Talvella tärkeintä on kuivatus: vedet pois saaveista ja lattia kuivaksi.

Kunnostamisessa nojaan samaan rauhallisuuteen. Kun lauteet ja kiuas alkoivat olla tiensä päässä, tein vaihe kerrallaan ja kysyin ammattilaiselta hormista ja sähköstä. Vain sähköalan ammattilainen koskee sähköihin, se on minulla ehdoton. Kokemuksista kokosin itselleni opin, joka muistuttaa ohjetta Sauna remontti – vanhan mökkisaunan kunnostus vaihe vaiheelta.

Ja kun kaide alkoi heilua, korjasin sen heti, sillä Saunan kaide – turvallinen kaide lauteille ja portaisiin on se kohta, josta en tingi liukkailla jaloilla. Juhlan makuun pääset kurkkaamalla Juhannus – perinteet, kokko ja juhannus mökillä, siellä on meidän kesän kulku.

Kysymyksiä suomalainen sauna -aiheesta

Onko sauna suomalainen keksintö?

Ei yhden maan keksintö, hikoiluhuoneita on ollut monilla kansoilla. Meillä saunasta tuli pysyvä osa arkea ja peseytymistä.

Kuka keksi saunan?

Kukaan yksittäinen ihminen ei keksinyt sitä. Tapa kehittyi vähitellen kuoppalöylyistä savusaunoihin ja piipullisiin kiukaisiin.

Miten vihtaa käytetään saunassa?

Tuore vihta huuhdellaan, kuivunut herätellään lämpimässä vedessä. Ihoa läpsytellään kevyesti lämpimässä löylyssä, ei hakata.