Perunan säilytys – kasvimaan perunat talven yli

Miten minä nostan perunat niin että ne säilyvät?

Perunan säilytys alkaa minulla jo nostovaiheessa, koska märässä maassa hosuttu sato ei kestä varastossa samalla tavalla kuin rauhassa nostettu. Minä odotan yleensä poutapäivää ja annan varsien lakastua ensin, ja nostan mukulat talikolla varovasti kohopenkeistä ja kasvimaan rivistä. Minä nostelen mullan kevyesti ja tunnustelen käsin, etten riko kuorta turhaan, ja kerään perunat mataliin koreihin enkä korkeisiin säkkeihin.

Minä olen oppinut, että painavat saappaat ja kiire ovat pahin yhdistelmä, sillä haljennut peruna ei säily. Minä jätän perunat hetkeksi penkin päälle tai kuistin lattialle kuivahtamaan, mutta en paahteeseen vihertymään. Kun minä toimin näin rauhallisesti, kuori kovettuu ja multa irtoaa itsestään. Minä kirjaan mökkikirjaan nostopäivän sään ja penkin, jotta muistan seuraavana syksynä mikä lajike kesti parhaiten.

Pitääkö minun pestä perunat ennen varastoa?

Minä en pese varastoon meneviä perunoita, sillä minun kokemukseni mukaan kosteus jää helposti kuoren koloihin ja houkuttelee mätää. Minä annan mullan kuivaa pinnassa ja harjaan suurimmat kokkareet pois kuivalla kädellä tai pehmeällä harjalla. Minä pesen vain ne perunat, jotka menevät saman tien ruoaksi, ja nekin kuivaan vielä ritilän päällä ennen sisälle vientiä. Minä kuivatan koko sadon katoksessa tai lasitetulla kuistilla sanomalehtien päällä ohuelti leviteltynä, yleensä päivän tai pari säästä riippuen.

Minä kääntelen mukuloita kerran ja nuuhkaisen ja katselen, onko joukossa pehmenneitä. Minä siirsin kuivatuksen aikanaan kuistille, kun terassilla yllättänyt sadekuuro kasteli kerran koko satsin ja jouduin aloittamaan kuivatuksen alusta. Samalla tavalla minä kuivatan muutakin satoa ennen varastoa, ja sadon säilytys kellarissa ja jääkaapissa on minulla saman kuivaa ja viileää -periaatteen varassa.

Työvaihe	Milloin	Mitä teen	Huomioi
Nosto	Poutapäivä, varsien lakastuttua	Talikolla varovasti, käsin tunnustellen	Ei kiirettä eikä painavia saappaita
Kuivatus	Hetki penkillä tai kuistilla	Ohueli sanomalehdille, kääntelen kerran	Ei paahteeseen eikä sateeseen
Pesu	Vain ruuaksi meneville	Kuivaan ritilän päällä	Varastoon meneviä en pese
Lajittelu	Heti kuivatuksen jälkeen	Kahteen kasaan, haistelen ja tunnustelen	Huonot eivät päädy laatikkoon
Säilytys	Viileimpään pimeään nurkkaan	Matalat puiset laatikot tai paperipussit	Valo vihertää, muovi tiivistää kosteutta
Kuljetus	Syksyn viimeisillä mökkireissuilla	Vain ehjät ja kuivat Jyväskylään	Rikkoutuneet syön mökillä
Talvitarkkailu	Muutaman viikon välein	Poistan pehmenneet, tuuletan hetken	Ritilä alla, rimat väliin
Itusilmut	Keskitalvella	Nypsin pois, siirrän viileämpään pimeään	Kirjaan poistot mökkikirjaan

Missä perunoiden säilytys onnistuu minulla parhaiten?

Perunoiden säilytys vaatii minun mielestäni kolmea asiaa: viileyttä, pimeyttä ja ilmankiertoa, ja minä toistan näitä itselleni joka syksy. Minä pidän laatikot pimeässä, sillä valo vihertää mukulat ja vihertynyttä en laita ruoaksi. Minä suosin matalia puisia laatikoita tai paperipusseja, joissa ilma liikkuu, enkä tiiviitä muovipusseja, joissa kosteus tiivistyy. Minä peitän laatikot säkkikankaalla tai sanomalehdellä valolta, mutta jätän sivuille rakoa hengitystä varten.

Minä olen huomannut, että lattianraja on usein viileämpi kuin hyllyn yläosa, ja vetoisa nurkka on parempi kuin lämmin patterin vierus. Minä tarkistan lämpöä tavallisella mittarilla ja vien laatikot viileimpään pimeään nurkkaan, mikä minulla on käytössä. Omenoiden kanssa minä olen tarkka erottelussa, sillä minä pidän perunat ja hedelmät eri paikoissa, ja syysomenat talveen saavat minulla oman nurkkansa hajujen ja kypsymisen takia.

Tiinan lista: perunavarasto kuntoon ennen pakkasia

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Minä nostan perunat poutasäällä ja kuivatan ne ilmavasti ennen laatikointia.
• Minä lajittelen kolhiintuneet heti ruokakäyttöön ja varastoin vain ehjät.
• Minä valitsen matalat puiset laatikot ja jätän ilmarakoja pinoon.
• Minä peitän laatikot valolta mutta annan ilman kiertää sivuilta.
• Minä pidän perunat erillään omenoista ja muista hedelmistä.
• Minä tarkistan laatikot muutaman viikon välein ja poistan pilaantuneet heti.
• Minä kirjaan mökkikirjaan nostopäivän, sään ja parhaiten säilyneen laatikon paikan.

Mitä minä teen kun mökillä ei ole talvikellaria?

Minun mökilläni ei ole kellaria, jossa peruna säilytys onnistuisi koko talven yli, joten minä kuljetan pääsadon Jyväskylään syksyn viimeisillä mökkireissuilla. Minä lajittelen perunat jo mökillä ja pakkaan vain ehjät ja kuivat mukaan, sillä rikkoutuneet syön siellä padassa tai paljupäivän ruoaksi. Minä säilytän kotona perunat viileimmässä pimeässä varastotilassa ilmavissa laatikoissa, enkä jätä niitä lasitetulle parvekkeelle pakkasen armoille.

Minä olen kokeillut mökillä syksyllä väliaikaissäilytystä kuistilla hallojen aikaan, kun peitin laatikot huovilla yöksi ja toin ne päivällä esiin tuulettumaan. Minä en kuitenkaan jätä satoa mökille talveksi kylmilleen, koska peruslämmöllä pidettävä tupa on liian lämmin ja kylmillään oleva kuisti liian kylmä. Kun minä vertaan tätä tekstiilien talvisäilytykseen, periaate on sama kuivana pysyminen, ja kuivana ja hajuttomana talven yli on minulla ohjeena molemmissa.

Miten minä lajittelen kolhiintuneet ja vihertyneet eroon?

Minä lajittelen sadon kahteen kasaan heti kuivatuksen jälkeen, ja peruna säilytys helpottuu valtavasti kun huonot eivät päädy laatikkoon. Minä laitan ruokakäyttöön ensin kaikki viiltotalikon osumat, haljenneet, pehmeät ja vihertyneet, ja varastoon pääsevät vain ehjäkuoriset ja kovat mukulat. Minä leikkaan vihertyneen kohdan pois vain ruokaperunoista enkä koskaan varastoi vihertynyttä pitkään, ja pahasti vihertyneen heitän kompostiin. Minä haistelen ja tunnustelen jokaisen laatikkoon menevän perunan, koska yksi mädäntynyt haisee pian koko laatikolle.

Minä opin tämän kantapään kautta, kun säästin kerran pienen naarmun saanutta satsia ja jouduin heittämään viikon päästä puoli laatikkoa. Kevään siemenperunahaaveissa minä olen varovainen, ja pienimuotoiseen kokeiluun minä luen mielelläni ohjeita kuten perunat lavakaulukseen ja laatikkoon, josta minä saan muistutuksen lajittelun hyödystä jo istutusvaiheessa.

• Minä syön ensin: kuorivauriot, halkeamat ja pehmenneet reunat.
• Minä varastoin: vain kovat, ehjät ja täysin kuivat mukulat.
• Minä kompostoin: mätiintyneet ja pahoin vihertyneet, enkä jätä niitä laatikkoon.

Miten minä tarkkailen perunalaatikoita talven aikana?

Minä käyn perunalaatikot läpi muutaman viikon välein, sillä minun kokemukseni mukaan talvisäilytys on enemmän vahtimista kuin säätämistä. Minä nostelen päällimmäiset syrjään, tunnustelen onko kosteutta kertynyt ja poistan heti pehmenneet tai hajua antavat yksilöt. Minä tuuletan varastoa raikkaalla säällä hetken, mutta en päästä pakkasta suoraan laatikoihin. Minä pidän laatikot irti lattiasta ritilän tai puuriman päällä, jotta ilma kiertää myös alta. Minä en pinoa laatikoita liian tiiviisti, ja laitan väliin riman ilmaraoksi.

Minä kirjaan ylös, milloin poistin pilaantuneita ja mistä laatikosta, jotta näen mikä kohta varastosta toimii parhaiten. Terassikauden tarvikkeiden kanssa minä teen saman kierroksen, ja tyynyt ja tarvikkeet kuiviin on minulla syksyisin samalla tarkistuslistalla kuin perunat. Jos minä huomaan itusilmuja keskitalvella, minä nypsin ne pois ja siirrän laatikon vielä viileämpään pimeään.

Mitä minä teen keväällä nahistuneille ja itäneille?

Minä käyn keväällä sadon jämät läpi armotta, sillä perunan säilytys ei jatku loputtomiin edes hyvissä oloissa. Minä käytän ensin nahistuneet mutta terveet perunat keittoihin ja uuniruokiin, kunhan ne ovat kiinteitä eivätkä haise. Minä heitän kompostiin pehmenneet, märäksi menneet ja pahasti itäneet, jotka ovat jo sitkeitä ja ryppyisiä.

Minä en säästä itäneitä ruokakäyttöön pitkään, vaan teen päätöksen nopeasti, jotta varasto tyhjenee ja puhdistuu. Minä pesen laatikot keväällä ulkona, kuivatan auringossa ja vien vasta sitten kesäsäilytykseen. Minä suunnittelen samalla seuraavan kevään penkkejä ja mietin, mitä opin kuluneesta talvesta mökkikirjan merkinnöistä. Tomaattien ja yrttien kanssa minä aloitin pienesti terassilla, ja tomaatit ja yrtit terassilla muistuttavat minua siitä, että pieni onnistunut sato voittaa suuren hukkaan menneen.

Minä kirjaan keväällä ylös, paljonko satoa riitti pitkälle ja mikä laatikko säilyi parhaiten.

Kysymyksiä perunan säilytys -aiheesta

Miten perunan säilytys onnistuu ilman kellaria?

Minä vien sadon viileimpään pimeään varastoon ilmavissa laatikoissa ja tarkistan sen säännöllisesti. Mökille ilman peruslämpöä en jätä perunoita talveksi.

Pitääkö perunat pestä ennen säilytystä?

Minä en pese varastoperunoita, vaan kuivatan ja harjaan mullat pois. Pesemättömänä kuori kestää minulla paremmin talven yli.

Miksi perunat vihertyvät varastossa?

Minun kokemukseni mukaan syynä on valo, joten pidän laatikot pimeässä ja peitettyinä. Vihertyneitä en varastoi, vaan kompostoin pahimmat.