Siivekkäät muurahaiset – lentävät muurahaiset sisällä

Miksi siivekkäät muurahaiset ilmestyvät yhtenä päivänä sisälle?

Siivekkäät muurahaiset tulevat mökkiin yleensä siksi, että ulkona on käynnissä parveilulento: pesästä lähtee siivellisiä koiraita ja kuningattaria samaan aikaan kun ilma on lämmin, kostea ja tyyni. Minä huomasin tämän meillä lasitetulla kuistilla, kun tuvan ovi oli auki ja tuuli painoi pienet ötökät suoraan verhon ja ikkunan väliin.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt se pesä on kevyen takan takana. Sitten näin samaa vilinää raparperin lehdillä ja laiturin laudalla, ja ymmärsin, että kyse oli koko pihan tapahtumasta eikä vain minun hirsiseinästäni.

Parveilu on siis tavallinen kesäinen vaihe, ei välttämättä merkki siitä, että mökki olisi valittu uudeksi kodiksi. Sisällä olevat lentävät muurahaiset voivat kuitenkin kertoa kahdesta asiasta: joko ne ovat tulleet avoimesta ovesta, ikkunasta tai räystään raosta, tai sitten pesä on lähellä rakennusta ja osa on eksynyt väärään suuntaan.

Erotan nämä niin, että katson, tuleeko niitä tasaisesti yhdestä raosta vai sattumanvaraisesti valon ääreltä. Samasta raosta jatkuvasti tuleva kulkue on minulle syy tutkia lisää, ja sillä tiellä olen käyttänyt apuna muurahaisten mökkiin tulon syitä sekä hevosmuurahaisten hirsimökkikokemuksia.

En anna tässä terveysneuvoja, mutta mökillä tulee aina mieleen myös punkit, kun mustikkametsän reuna on lähellä. Niiden kanssa minä ohjaan kysyjän THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen, ja mökin puolella luen tarvittaessa muurahaisten ja punkkien mökkimetsää koskevan kirjoitukseni. Siivekkäät muurahaiset eivät itsessään ole punkkiasia, mutta sama kesäinen tarkkailu osuu usein samaan viikkoon.

Tarkoittaako parvi aina pesää mökin rakenteissa?

Ei tarkoita, ja tämän minä jouduin opettelemaan vähän nolostikin. Eräänä heinäkuun vuoroviikolla olin jo ottamassa ruuvimeisseliä ja aikeissa avata kuistin listan, kun Mikko tuli pihalta ja sanoi, että hänen puolellaan pihalla oli sama siipiparvi vanhan omenapuun juurella.

Minun ensimmäinen mokani oli se, että luulin yhtä ikkunalaudalla olevaa joukkoa koko mökin ongelmaksi. Kun katsoin mökkikirjaa, huomasin, että edellisenäkin kesänä oli ollut samanlainen tyyni ilta, eikä sen jälkeen ollut tullut uutta kulkuetta seinästä.

Minä teen nykyään näin: suljen ovet ja ikkunat parveilun ajaksi, siirrän valon pois kuistin päädystä, kerään siivelliset rätillä ja ämpäriin ja katson seuraavan aamun. Jos aamulla ei tule uusia, kyse oli ulkopuolisesta parvesta. Jos tulee, alan käydä läpi räystäät, hirren saumat, lattian reunat ja puuliesi- ja takkarinteen kuivat kolot. Tällöin luen myös talvisia muurahaishavaintoja, koska sama kohta voi muistaa itsensä myöhemminkin, vaikka kesällä kaikki näyttäisi rauhalliselta.

Rakenteisiin liittyvissä epäilyissä en riko hirttä itse enkä suihki mitään sinne, missä on sähköä. Verkkosähkö tuli meille 1985 ja ilmalämpöpumppu peruslämmölle 2019, joten sähköjohdot ja läpiviennit jätän aina sähköalan ammattilaiselle. Takkaa ja puuliettä koskevissa asioissa muistan myös paloriskin ja pelastuslaitoksen ohjeet; nuohous ja tulentekokielto eivät kuulu muurahaispäivän kiireellä tehtäviin kokeiluihin.

Tiinan lista: mitä tarkistan ennen kuin sanon pesäksi

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Kirjaan mökkikirjaan päivämäärän, sään ja oliko ilta tyyni ja sateen jälkeinen.
• Katson ensin terassin, laiturin, kohopenkit, raparperin ja vanhan omenapuun juuren.
• Suljen kuistin oven ja tuvan ikkunat parveilun ajaksi ja siirrän valon sivuun.
• Pyyhin ikkunalaudan rätillä ja merkkaan, tuliko uusia seuraavana aamuna.
• Tarkistan räystäät, hirren saumat ja lattian reunat, mutta en avaa kiinteitä rakenteita itse.
• Pidän puulieden, kevyen takan ja hormin ympäristön koskematta ja muistan pelastuslaitoksen ohjeet.
• Jätän sähköläpiviennit ja saunan aurinkopaneelin akun sähköalan ammattilaiselle.
• Vertaan havaintoa Mikon vuoroviikon merkintään ja naapurikylässä näkemääni parveen.
• Tarkistan epäselvässä rakennusasiassa oman kunnan rakennusjärjestyksen tai viranomaisen ohjeen.

Havainto	Mitä se kertoo	Mitä teen	Huomioi
Parveilu koko pihalla	Ulkoinen parveilulento, ei mökin pesä	Suljen ovet ja ikkunat	Lämmin, kostea, tyyni ilma
Ötökät verhon ja ikkunan välissä	Tuuli painoi ne sisälle	Kerään rätillä ja ämpäriin	Tuvan ovi oli auki
Tasaisesti yhdestä raosta	Pesä voi olla lähellä rakennusta	Tutkin lisää	Käyn läpi räystäät ja saumat
Sattumanvaraisesti valon ääreltä	Eksynyt parvi, ei uusi koti	Siirrän valon pois kuistilta	Katson seuraavan aamun
Aamulla ei tule uusia	Kyse oli ulkopuolisesta parvesta	Teen mökkikirjan merkinnän	Sää, kellonaika, kohta
Aamulla tulee lisää	Kulkue jatkuu	Merkkaan kahden aamun tiedot	Erotan raon ja sattuman
Epäilen rakennetta	Räystäs, hirsi, lattian reuna	Luen talvisia havaintoja	En riko hirttä itse
Lämmityslaitteiden tai sähkön lähellä	Paloriski, sähköläpiviennit	Kutsun ammattilaisen	Pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeet

Mitä tarkistan kuistilta, tuvasta ja pihalta ennen kuin teen mitään?

Minä etenen aina ulkoa sisään, koska muuten alan syyttää väärää nurkkaa. Ensin katson säämerkinnän mökkikirjaan: oliko tyyntä, lämmintä ja sateen jälkeistä. Sitten käyn laiturin, terassin, kohopenkit ja omenapuun, ja vasta lopuksi kuistin ikkunat ja tuvan lattian. Tämä järjestys on pelastanut minut monta kertaa turhalta siivoukselta, ja se sopii myös silloin, kun mietin kirvoja ja muurahaisia omenapuussa tai kasvihuoneen muurahaiskeinoja, vaikka meillä kasvihuonetta ei olekaan.

Minulla on vain kaksi kohopenkkiä, raparperi ja se vanha omenapuu, joten vertailu jää naapurin ja veljen mökkien varaan.

Kun olen nähnyt naapurikylässä savusaunan pihalla samanlaisen parven, tajusin myös sen, ettei kyse ole laitteesta tai lämmitystavasta. Meillä on rantasauna vuodelta 1971, puukiuas vaihdettiin 2015 ja lauteet uusittiin 2016, eikä sinne ole tullut siipiparvea sen enempää kuin terassillekaan.

Savusaunassa olen käynyt vain naapurikylässä, enkä sellaista mökkiin hankkinut; samasta syystä en ole lisännyt pihasaunaa tai sähkökiuasta. Aurinkopaneeli ja akku saunalla ovat vain valoja varten, ja jos niihin liittyvää sähköä pitäisi siirtää, kutsun ammattilaisen.

Vesi kuuluu samaan tarkistukseen. Rengaskaivon kesävesi ja juomavesikannut ovat pihalla, ja sadevesitynnyrin reuna on yllättävän hyvä paikka nähdä, mihin siivelliset ovat laskeutuneet. Kompostikäymälä tuli 2018, ja sen ympäristökin käyn läpi, mutta en sekoita kompostin käymistä muurahaisparveen. Jos epäilen pesää rakenteessa, tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen ennen kuin alan avata mitään kiinteää. Sitä ennen riittää yleensä rätti, ämpäri ja mökkikirjan merkintä.

Entä jos niitä tulee illalla valoon ja aamulla taas lisää?

Silloin minä vaihdan taktiikkaa: en jahda enää yksittäisiä lentäviä muurahaisia, vaan merkkaan mökkikirjaan kellonajan, sään ja sen kohdan, josta ne ilmestyvät. Kahden aamun jälkeen näen jo, onko kyse samasta raosta vai vain valolle tulevasta sattumasta. Illalla pidän kuistin oven kiinni, vedän verhon sivuun ja sammutan turhan valon; aamulla pyyhin ikkunalaudan ja katson uudelleen.

Tämä on minusta käytännöllisempää kuin ensimmäisenä päivänä tehty suuri siivous, jonka jälkeen en enää tiedä, mikä auttoi ja mikä ei.

Jos kulkue jatkuu, en kokeile itse sähköläpivientejä enkä vie siivousvälineitä takkaan tai puulieden hormiin. Häkä ja paloriski kuuluvat pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeisiin, ja minä luen ne ennen kuin teen mitään lämmityslaitteiden lähellä. Rantasaunalla en myöskään lisää valoja akkuun omin päin, vaikka siellä olisi hämärää; sähkötyö on sähköalan ammattilaisen hommaa.

Laiturilla ja paljun reunalla muistan samalla hukkumisriskin, ja jäällä liikkumiseen sekä metsäpalovaroitukseen katson Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet, vaikka nyt puhutaankin kesästä. Ne eivät liity parveiluun, mutta mökillä yksi asia johtaa aina toiseen, keskisuomalaiseen tapaan.

Kun olen saanut merkinnän kirjaan, palaan vielä sisälle tulevien muurahaisten perusjuttuun ja vertaan sitä siihen, mitä näin. Mökkikirjassa on ollut vuodesta 2012 päivämäärä, sää, mitä tehtiin ja mikä toimi. Se on minun paras apuvälineeni, vaikka se on pelkkä vihko eikä osaa lentää.

Mitä jätin hankkimatta ja miksi se helpotti kesää?

Minä päätin jo aikoinaan, etten hanki mökkiin varaavaa takkaa, pellettikamiinaa, sähkökiuasta, pihasaunaa tai savusaunaa. Kevyt takka, vanha puuliesi, verkkosähkö ja ilmalämpöpumppu peruslämmölle riittävät, ja vähemmän läpivientejä tarkoittaa myös vähemmän kohtia, joita alan epäillä siivekkäiden muurahaisten päivänä. Mikon kanssa vuoroviikot heinäkuussa sujuvat sillä, että kumpikin kirjoittaa omat havaintonsa samaan vihkoon.

Jari auttaa raskaissa töissä, ja terassin sekä laiturin kanssa opimme 2016 ja 2020, että uusi lauta kannattaa katsoa läpi myös elokuussa, ei vain rakennuspäivänä.

Paljun hankimme 2021, ja sekin on pieni puulämmitteinen, ei mikään uusi sähkölaite. Kun naapurilla näin kasvihuoneen muurahaisjutun, tajusin, että minun kohopenkkini ja raparperini ovat tarpeeksi. En siis väitä omistavani kasvihuonetta, mutta luen silti kasvihuoneen poistokeinoja sillä silmällä, mikä on järkevää myös avomaalla. Tarkat säännöt ja luvat tarkistan aina oman kunnan rakennusjärjestyksestä tai viranomaisen ohjeesta, en mökkikirjan kannesta, vaikka kansi onkin jo vähän kulunut.

Kysymyksiä siivekkäät muurahaiset -aiheesta

Siivekkäät muurahaiset sisällä – onko pesä varmasti mökissä?

Ei ole varmasti. Minä katson ensin, tuliko parvi ulkoa tyynellä säällä, ja vasta sitten epäilen hirren saumaa. Jos samasta raosta tulee uusia vielä seuraavana aamuna, tarkistan rakenteen rauhassa ja tarvittaessa viranomaisen ohjeen.

Lentävät muurahaiset kuistilla – pitääkö ne hävittää heti?

Minä kerään ne rätillä ja ämpäriin, suljen oven ja siirrän valon, mutta en ala purkaa mökkiä saman tien. Mökkikirjan aamumerkintä kertoo enemmän kuin kiire. Terveysasioissa ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen, ja sähkö- sekä paloasioissa ammattilaisen ja pelastuslaitoksen ohjeisiin.