Muurahaiset omenapuussa – kirvat ja muurahaiset

Lyhyesti

Muurahaiset omenapuussa tarkoittavat yleensä kirvoja: muurahaiset kiipeävät puuhun hakemaan kirvojen erittämää makeaa nestettä, eivät syömään kirvoja. Minä tarkistan ensin oksien kärjet ja lehtien alapinnat, ja puutun asiaan vasta sitten, kun tiedän, missä kirvat ovat.

Miksi muurahaiset kiipeävät puuhun?

Muurahaiset omenapuussa eivät ole minusta ensimmäinen merkki puun tuhoutumisesta, vaan merkki ruokapöydästä. Muurahaiset ja kirvat kulkevat usein samaa reittiä: kirvat imevät kasvin nesteitä ja erittävät makeaa, tahmeaa ainesta, jota muurahaiset keräävät. Siksi muurahaiset kiipeävät puuhun yhtä ahkerasti kuin minä kiipeän mökin vintille hakemaan lisää villasukkia, kun ilta viilenee.

Syökö muurahaiset kirvoja? Yleensä eivät siinä mielessä, mitä mökkinaapuri ensin epäili: ne enemmänkin pitävät kirvoja huolenpidon kohteena ja saattavat hätistellä niiden uhkaajia pois. En anna tässä lääketieteellisiä neuvoja enkä kasvinsuojeluaineenkaan reseptiä; jos iholla tai silmissä tulee oireita puun kanssa puuhaillessa, katson THL:n ohjeet tai soitan terveyskeskukseen.

Meillä vanha omenapuu on mökin pihalla, lähellä kahta kohopenkkiä ja raparperia. Ensimmäisen kerran jäin tuijottamaan runkoa niin pitkään, että Jari kysyi, olinko unohtanut, mihin olin menossa. Olin menossa hakemaan vettä rengaskaivosta, mutta rungossa kulki jono kuin pieniä postimiehiä. Silloin en vielä tiennyt katsoa ylös. Luulin, että kyse oli vain muurahaisista, ja huitaisin jonoa rikki kädellä. Se palasi suunnilleen yhtä nopeasti kuin minä palasin tupaan hakemaan kuivempaa sukkaa.

Mistä kirvat ja muurahaiset löytyvät omenapuusta?

Minä teen tarkistuksen aina samassa järjestyksessä, etten ala touhuta turhaa. Ensin seison rungon juurella ja seuraan, mihin suuntaan jono menee. Sitten katson oksien kärkiä, uusia versoja ja lehtien alapintoja. Kirvat ja muurahaiset ovat usein juuri siellä, missä kasvu on pehmeintä. Jos lehti on käpristynyt tai sormi jää tahmeaksi, tiedän, että olen oikealla jäljellä. Vasta sen jälkeen katson rungon halkeamat, oksanhaarat ja sen, kulkeeko reitti maasta vai naapurikasvin kautta.

Kesällä mökillä tämä on kausitehtävä siinä missä terassin, kompostin ja kasvimaan tarkistus. Kompostikäymälä tuli meille 2018, ja saman kesän aikana opin, että pihalla kaikki reitit eivät johda omenapuuhun; osa johtaa terassin alle, osa kasvimaan reunaan ja osa vain sinne, minne olen itse läikyttänyt jotain makeaa. Jos muurahaisia on sisällä siivekkäinä, kyse on jo toisesta tilanteesta, ja sillä on oma rauhallinen selvittelynsä.

Tiinan lista: mitä tarkistan, kun muurahaiset nousevat omenapuuhun

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

Tiinan taulukko: muurahaiset omenapuussa
Tilanne Mitä katson Mitä teen Huomioi
Jono rungolla Mihin suuntaan jono menee Seuraan ensin rungon juurella En huitaise jonoa rikki
Kirvoja epäilyssä Oksien kärjet, uudet versot, lehtien alapinnat Katson ylös ennen runkoa Kasvu on pehmeintä siellä
Lehti käpristynyt tai tahmea Sormi jää tahmeaksi Pyyhkäisen rykelmän pehmeällä kankaalla Tiedän olevani oikealla jäljellä
Pieni oksa Vesi on muutenkin kannossa Huuhtelen kesävedellä rengaskaivosta Juomavettä en kaada puuhun
Reitti maasta Rungon halkeamat, oksanhaarat, naapurikasvi Korjaan omenat, pidän raparperille tilaa En tee suoraa siltaa
Puu muuten virkeä Muutama jono, ei runsasta nuutumista Kirjaan päivämäärän, sään, havainnon Seuraan muutaman päivän
Jono palaa Kirvat ovat vielä ylhäällä Aloitan ylhäältä, tulen sitten alas Väärä kohta oli runko
Oireita tai punkkikysymys Iho, silmät, mökkipolun reunat Katson THL:n ohjeet tai soitan terveyskeskukseen En vedä johtopäätöksiä jonosta

Miten erotan haitan ja tavallisen kesäliikkeen?

Minä en yritä hävittää kaikkea, mikä liikkuu. Mökin takana on mustikkametsä, eikä sinne ole järkeä julistaa sotaa. Katson, onko omenapuussa runsaasti käpristyneitä lehtiä, tahmeutta, nuorten versojen nuutumista vai vain muutama jono rungolla. Jos puu näyttää muuten virkeältä, minä yleensä seuraan tilannetta muutaman päivän mökkikirjan merkintöjen avulla: päivämäärä, sää, mitä näin ja mikä toimi. Se on minulle helpompaa kuin muistaa ulkoa, oliko viikko sitten sade vai paahde.

Jos kysymys on punkista eikä kirvasta, en vedä johtopäätöksiä samasta jonosta. Punkkiasioissa ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen, ja mökkipolun reunat käyn läpi tässä metsäpuolen kirjoituksessa. Samaa malttia tarvitsin pionien kanssa: nupuissa näkyvä jono ei aina tarkoita, että nuppu on pilalla, ja siitä kirjoitin pionin nuppujen kohdalla erikseen.

Mitä teen itse, ja millä en lähtisi kokeilemaan?

Minä aloitan mekaanisesti: katson, pyyhkäisen kirvarykelmän pois pehmeällä kankaalla tai huuhtelen pienen oksan vedellä, kun vesi on muutenkin kannossa. Juomavesi tulee kotoa, joten en kaada sitä puuhun; käytän kesävettä rengaskaivosta siinä missä kastelen kohopenkkejäkin. Sitten siistin maanpuolen reitin: korjaan pois maahan jääneet omenat ja pidän raparperin ja puun välissä sen verran tilaa, ettei kasvi toimi suorana siltana.

En ruiski mitään kovaa ainetta sillä perusteella, että näin jonon. En myöskään tee sähkötöitä tai viritä valoja ja johtoja puuhun itse; sähköalan ammattilainen hoitaa sellaisen, ja meillä rantasaunan pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten tulivat 2017 ammattilaisen kanssa.

Jos joskus mietin jotain estettä rungolle, tarkistan ensin oman kunnan rakennusjärjestyksen tai viranomaisen ohjeen, vaikka kyse olisi vain piharakennelmasta tai telineestä. Metsäpalovaroitus, paloriski ja takan tai puulieden käyttö kuuluvat pelastuslaitoksen ohjeisiin, ja jäällä liikkumisesta katson Ilmatieteen laitoksen ohjeet.

Hukkumisriskiä en unohda edes kesällä: laituri ja kelluva osa tulivat 2020, ja soutuvene pysyy kiinni, vaikka omenapuu olisi kuinka kiinnostava. Lähempänä kasvihuonetta muurahaiset ovat taas eri asia, ja niiden poistoon suhtaudun eri tavalla kuin puun juurella.

Entä jos muurahaiset palaavat aina takaisin?

Ne palaavat yleensä siksi, että kirvat ovat vielä ylhäällä. Minä tein sen mokan 2018, että keskityin runkoon ja unohdin oksankärjet. Jono katkesi hetkeksi, minä ehdin jo olla tyytyväinen, ja seuraavana aamuna sama kulkue oli taas siinä. Silloin kirjoitin mökkikirjaan reitin, sään ja sen, että olin katsonut väärää kohtaa. Seuraavalla kerralla aloitin ylhäältä ja vasta sitten tulin alas rungolle.

Ero oli niin selvä, että Jari sanoi minun katsovan puuta kuin katsoo kasvot: ensin silmät, sitten kaikki muu. En keksi tähän tarkkoja aikoja tai määriä, mutta yleensä muutaman tarkistuskerran jälkeen näkee, onko kyse yhdestä rykelmästä vai koko puun kesäviihteestä.

Jos puu on vanha, kuten meidän omenapuu, sallin sille vähän enemmän kuin uudelle istutukselle. En myöskään siirrä muurahaispesää itse mihinkään. Minulla ei ole kasvihuonetta, pihasaunaa, savusaunaa, sähkökiuasta, varaavaa takkaa eikä pellettikamiinaa, joten en ole voinut kokeilla niiden yhteydessä mitään ”kätevää” kikkaa.

Savusaunassa olen käynyt naapurikylässä, ja sielläkin jutut kääntyivät lopulta siihen, että jokainen piha on omanlaisensa. Veljeni Mikon kanssa jaamme mökin vuoroviikot heinäkuussa, ja sovimme aina, että kumpikin kirjoittaa omat havaintonsa samaan vihkoon. Se säästää riidalta, jonka aiheena olisi muurahainen.

Kysymyksiä muurahaiset omenapuussa -aiheesta

Syökö muurahaiset kirvoja?

Yleensä eivät siinä mielessä, että ne tulisivat puuhun saalistamaan kirvoja. Minä ymmärsin asian vasta, kun näin jonon pysyvän samojen tahmeiden versojen kohdalla: muurahaiset hakevat kirvojen erittämää makeaa ainesta ja pitävät niistä huolta. Jos haluat varmistua, katso lehtien alapintoja, älä vain rungon liikennettä.

Miksi muurahaiset kiipeävät puuhun, vaikka kirvoja ei näy?

Minulla kävi juuri niin, koska katsoin runkoa ja maata, kirvat olivat oksankärjissä. Reitti voi myös kulkea toisen kasvin kautta tai jäädä hetkeksi katveeseen sateen jälkeen. Tarkistan saman puun muutaman kerran eri päivinä ja kirjaan sään mökkikirjaan; jos epäilen muuta kuin kirvoja, en tee siitä terveyspäätelmää vaan katson THL:n ohjeet tai kysyn terveyskeskuksesta.