Muurahaiset kasvihuoneessa – keinot muurahaisten poistoon

Miksi muurahaiset kasvihuoneessa viihtyvät juuri nyt?

Kun muurahaiset kasvihuoneessa ilmestyvät kesällä, minä katson ensin ruuan, kosteuden ja kirvat, en ensimmäisenä myrkkyä. Kasvihuone on lämmin, suojaisa ja usein makea paikka: kypsä tomaatti on haljennut, kastelukannun alla on sokerista lammikkoa tai lehdillä on kirvojen jättämää tahmeutta. Pienet muurahaiset kasvihuoneessa kulkevat usein samaa reittiä, ja se reitti kertoo minulle enemmän kuin yksittäinen hyönteinen.

Seuraan jonoa vartin verran: mistä raosta se tulee, mihin kukkaruukun alle se katoaa ja pysähtyykö se kirvaryppään kohdalle. Samaa teen mökin sisälle tulevien muurahaisten kanssa, ja pihalla olen kirjoittanut erikseen terassin, kompostin ja kasvimaan tarkistusjärjestyksestä. Jos mökiltä puuttuu kasvihuone, älä huoli: minullakin on kaksi kohopenkkiä, raparperi ja vanha omenapuu, ei lasiseiniä.

Olen seurannut tätä samaa ilmiötä veljeni Mikon vuoroviikolla naapurin kasvihuoneen ovella, ja sieltä opin, että kiireessä tehty ruiskutus sotkee enemmän kuin korjaa.

En anna tässä lääketieteellisiä neuvoja enkä torjunta-aineohjeita kasveille. Jos kesätyössä tulee punkkeja, hyönteisten puremia tai muu ihokysymys, minä ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen; mökillä meillä on tapana tarkistaa itsemme myös punkin poiston ohjeen mukaan. Kasvihuoneen kanssa pysyn kuitenkin käytännön siivoamisessa ja rakenteiden katsomisessa.

Tulentekokielto, paloturvallisuus ja sähkö eivät kuulu muurahaisjahtiin muuten kuin niin, etten vie lämmintä laitetta, johtoa tai liekkiä kasvihuoneeseen. Sähkötyöt jätän aina sähköalan ammattilaiselle, ja tulentekokieltojen sekä palo-ohjeiden kohdalla tarkistan pelastuslaitoksen ohjeen.

Millä muurahaiset pois kasvihuoneesta ilman että kasvit kärsivät?

Millä muurahaiset pois kasvihuoneesta, kysyit? Minä aloitan kolmella asialla: käsi, kostea rätti ja ämpäri. Kerään haljenneet hedelmät, huuhtelen tahmeat lehdet varovasti, pyyhin lattian ja ruukkujen alustan saumat, sitten suljen kastelukannun kannen. Vasta sen jälkeen katson, mistä jono tulee sisään. Jos pesä on irtonaisen ruukun alla, nostan ruukun ulos varpaisiini katsomatta ja annan muurahaisten siirtyä itse; en kaada kiehuvaa vettä enkä kaiva kasvien juuria sekaisin.

Jos reitti kulkee omenapuun suunnasta, muistutan itseäni kirvojen ja muurahaisten yhteydestä, ja jos epäilen nuppujen kanssa samaa ilmiötä, luen vielä pionin nuppujen kohdalla tekemäni havainnot. Yleensä kirvojen hoito vähentää muurahaistenkin intoa, mutta tarkat aine- ja käyttöohjeet tarkistan aina viranomaisen tai puutarhaneuvonnan ohjeesta, en mökkikirjan mutuilla.

Mokani sattui sinä kesänä, kun luulin olevani nopeampi kuin muurahainen. Siirsin ruukun, unohdin pyyhkiä sen jättämän makean renkaan, ja seuraavana aamuna jono oli täsmälleen samassa kohdassa, hieman vain järjestäytyneempi. Keskisuomalainen kommentti itselleni oli: no, siellä se on edelleen töissä. Sen jälkeen tein asiat järjestyksessä: ensin ruoka pois, sitten reitti pois, vasta viimeisenä pesän siirto.

Tiivistin oven alareunan harjatiivisteellä ja siirsin kompostiämpärin kauemmas ovensuusta. En keksi kasvihuoneeseen laitteita, joita minulla ei ole; mökillä on ilmalämpöpumppu peruslämmöllä tuvassa, saunalla pieni aurinkopaneeli valoja varten, ja kasvimaalla hoidan asiat käsillä. Jos joku esittelee minulle kasvihuoneen sähköistä lämmitystä tai automaattista kastelua, nyökkään kohteliaasti ja sanon, että minun mökkikirjani opettaa vieläkin rättiä ja ämpäriä.

Tiinan lista: mitä tarkistan ennen kuin alan siirtää muurahaisia

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Haljenneet tomaatit, makeat lehdet ja ruukkujen aluset pois ensin
• Kastelukannun kansi kiinni eikä lammikkoa ovensuuhun
• Kirvaryppäät lehtien alapinnoilla ja tahmeat kohdat
• Jonon suunta: mistä raosta se tulee ja mihin se katoaa
• Oven kynnys, tuuletusluukku ja laudan saumat polvitasolta
• Letku, lankunpätkä tai ruukunjalka, joka toimii siltana
• Kompostiämpärin etäisyys ovensuusta
• Sähköjohtojen ja kiinteiden rakenteiden koskemattomuus
• Kolmen aamun seuranta ja merkintä mökkikirjaan: sää, mitä tein, mikä toimi

Työvaihe	Milloin	Mitä tarvitset	Huomioi
Ruoka pois	Ensimmäisenä	Käsi, kostea rätti, ämpäri	Haljenneet hedelmät, tahmeat lehdet, makea lammikko
Reitti selville	Seuraan jonoa vartin verran	Mökkikirjan vihko, pieni nuoli	Mistä raosta, mihin ruukun alle
Katsominen matalalta	Ennen tiivistämistä	Polvi maahan	Kynnykset, luukut, aluset, laudan saumat
Sillat pois	Kun kulkuaukko löytyy	Irrotettava tiiviste	Lankunpätkä, letku, ruukunjalka
Pesän siirto	Vasta viimeisenä	Ruukun nosto ulos	En kiehuvaa vettä, en juuria sekaisin
Rakenne rauhaan	Jos pesä seinässä	Ammattilainen	Lopetan kaivamisen, etten riko eristettä tai johtoa
Seuranta	Kolme aamua peräkkäin	Sama kynnys, ruukku, kastelupiste	Kirjaan päivämäärän, sään, sanan ”toimi”
Jos jono palaa	Seuraavalla mökkiviikolla	Paluu ruokaan ja kirvoihin	En lisää uutta konstia

Miten löydän pesän ja suljen reitin?

Minä merkkaan jonon reitin mökkikirjan vihkoon pienellä nuolella, vaikka kuulostaa turhan tarkalta. Se auttaa, kun seuraavana päivänä pitää tietää, oliko muutos pysyvä vai vain säästä johtuva. Käyn läpi oven kynnyksen, tuuletusluukun, ruukkujen aluset, laudan saumat ja kastelupisteen ympärystän. Pienet muurahaiset kasvihuoneessa mahtuvat sellaisiin rakoihin, joita en huomaa ennen kuin painan polven maahan; siksi katson matalalta, en seisaaltaan.

Kun löydän kulkuaukon, tiivistän sen irrotettavalla tiivisteellä tai siirrän sen edestä pois kaiken, mikä toimii siltana: lankunpätkän, letkun, ruukunjalan. Rakenteellisiin muutoksiin en ryhdy omin päin, vaan tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen tai viranomaisen ohjeen, jos kyse on kiinteästä rakennelmasta, tuuletuksesta tai sähköstä. Mökilläni tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvihuoneen sijaan tarkistan kohopenkkien reunat, terassin laudan saumat ja kompostikäymälän oven, ja kirjaan ylös mikä toimi.

Jos pesä näyttää olevan seinän rakenteessa, lopetan kaivamisen heti. Jätän kohdan rauhaan ja pyydän ammattilaisen katsomaan, etten riko eristettä tai johtoa. Samaa varovaisuutta noudatan talvella sisällä: olen kirjoittanut erikseen talvisten sisähavaintojen taustoista, ja niistä on ollut hyötyä kesälläkin, kun yritän ymmärtää, mikä rako on ollut käytössä jo aiemmin.

Turvallisuuspuoli on minulle arkista eikä saarnaamista: jäällä en liiku muurahaisjahtiin, rantaan menen soutuveneellä vain kelin salliessa, ja Ilmatieteen laitoksen sekä pelastuslaitoksen ohjeet tarkistan aina ennen kuin teen jotain, mihin liittyy säätä, tulta tai vettä. Hukkumisriski on mökillä läsnä muutenkin, joten en jätä ämpäreitä tai avoimia astioita lasten kulkureitille, vaikka kyse olisi vain huuhteluvedestä.

Mitä teen seuraavalla mökkiviikolla, etteivät ne palaa?

Minä pidän seurannan yksinkertaisena: kolme aamua peräkkäin katson saman kynnyksen, saman ruukun ja saman kastelupisteen. Jos jonoa ei näy, kirjaan mökkikirjaan päivämäärän, sään ja sanan ”toimi”. Jos jono näkyy, palaan ruokaan ja kirvoihin, en lisää uutta konstia. Tämä on juuri se kohta, jossa ensimmäisen mökin ostaja usein innostuu ostamaan kaikenlaista; minä taas olen oppinut, että kasvihuoneessa yksi unohtunut makea alunen pitää muurahaiset työllistettyinä pidempään kuin mikään hieno viritys.

Heinäkuun vuoroviikot Mikon kanssa opettavat myös kärsivällisyyttä: kun tulen omalle viikolleni, en tiedä mitä edellisellä viikolla on kasteltu, joten aloitan aina samasta tarkistuskierroksesta. Jari auttaa raskaissa töissä, mutta tämä homma on niin pientä, että hoidan sen itse polvillaan ja pyyhin lopuksi kädet huussin vieressä olevaan kesävesipisteeseen; juomaveden kannan edelleen kotoa.

Jos joku kysyy, miksi en hankkinut kasvihuonetta, vastaan rehellisesti: kohopenkit, raparperi ja vanha omenapuu riittävät minulle, ja takana oleva mustikkametsä vie sen verran huomiota, että lasiseinä saisi jäädä pyyhkimättä. Näin naapurin kasvihuoneessa, miten ovensuun makea reitti piti porukan paikalla koko heinäkuun, ja päätin silloin, etten lisää mökille yhtä uutta paikkaa, jota pitää vahtia.

Sen sijaan olen siirtänyt saman opetuksen terassiin, kompostiin ja kasvimaahan. Tarkat torjunta-aineiden käyttöohjeet, rakennusjärjestyksen yksityiskohdat ja mahdolliset luvat tarkistan aina omasta kunnasta tai viranomaisen ohjeesta, etten väitä vahingossa liikaa. Mökkikirjaan mahtuu paremmin lause ”pyyhin renkaan, jono loppui” kuin pitkä selitys siitä, miksi kiirehdin.

Kysymyksiä muurahaiset kasvihuoneessa -aiheesta

Muurahaiset pois kasvihuoneesta – voinko siirtää pesän itse?

Irtonaisen ruukun tai laudan alla olevan pesän minä siirrän rauhallisesti ulos ja annan jonon hajota itsekseen. Jos pesä on kiinteässä rakenteessa tai sähköjen lähellä, jätän sen ammattilaiselle ja tarkistan viranomaisen ohjeen.

Pienet muurahaiset kasvihuoneessa – tarkoittavatko ne aina kirvoja?

Eivät aina, mutta minä katson kirvat ensin, koska tahmea lehti houkuttaa niitä yleensä. Jos kirvoja ei näy, palaan makeisiin jälkiin, kastelupisteeseen ja oven rakoon; THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen ohjaan vain jos kyse on iholla tai terveydessä.