Ilmalämpöpumppu – miten se toimii ja mitä valinnassa kannattaa katsoa

Miten ilmalämpöpumppu toimii käytännössä?

Minulle ilmalämpöpumppu on järkevä valinta silloin, kun haluan lämmittää ilmaa ja lämpö pääsee leviämään huoneesta toiseen. Valinnassa aloitan rakennuksesta, en laitteen komeimmasta esitteestä: katson pohjaratkaisua, eristystä, talvikäyttöä ja paikkakunnan pakkasia. Omalla järvenrantamökilläni Keski-Suomessa pumppu tuli peruslämmölle 2019. Tuvassa, kamarissa ja lasitetulla kuistilla olosuhteet ovat erilaiset, eikä yksi sisäyksikkö muuta niitä samaksi huoneeksi.

Hahmotan toimintaperiaatteen suljettuna kierroksena. Ulkoyksikön lämmönvaihtimessa kylmäaine höyrystyy ja ottaa lämpöä ulkoilmasta. Kompressori puristaa kaasua, jolloin sen lämpötila nousee. Sisäyksikössä kylmäaine luovuttaa lämpöä huoneilmaan ja tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiili laskee painetta ja lämpötilaa, minkä jälkeen kierros jatkuu. Puhaltimilla ilma kulkee lämmönvaihtimien läpi; ulkoilmaa ei siis puhalleta kylmäaineputkea pitkin tupaani.

Pidän olennaisena erona sitä, että sähköä käytetään lämmön siirtämiseen eikä pelkästään vastuksen kuumentamiseen. Pakkasilmassakin on hyödynnettävää lämpöenergiaa, mutta sen kerääminen vaikeutuu kylmän kiristyessä. En sekoita tätä vesikiertoiseen lämmitykseen: tavallinen ilmalämpöpumppu lämmittää huoneilmaa, ei käyttövettä. Jos tarvitsisin lämpöä vesikiertoon, lähtisin selvittämään vesi-ilmalämpöpumpun toimintaa ja käyttökohteita aivan eri hankintana.

Minua auttaa myös jääkaappivertaus, kunhan muistan lämmön kulkusuunnan: lämmityksessä haluttu lopputulos on sisälle luovutettu lämpö. Kesän viilennyksessä kierto toimii toiseen suuntaan, ja sisältä kerätty lämpö siirretään ulos.

Mistä tiedän, sopiiko pumppu minun mökilleni tai kotiini?

Aloitan katselmuksen oviaukoista. Omassa tuvassani lämmin ilma pääsee liikkumaan selvästi vapaammin kuin kamarissa oven ollessa kiinni. Lasitettua kuistia en laske automaattisesti saman lämmityksen piiriin. Piirrän pohjan paperille, merkitsen ovet ja mietin, missä oikeasti oleskelen. Pelkkä neliöluku ei kerro, minne ilmavirta pääsee tai millaisia lämpöhäviöitä vanhassa hirsimökissä on.

Pyydän asentajaa arvioimaan lämmitystarpeen rakennuksen kunnon, ikkunoiden, ilmavuotojen ja tavoitelämpötilan perusteella. En valitse pienintä laitetta sillä ajatuksella, että puuliesi kyllä korjaa kaiken. En myöskään osta suurinta varmuuden vuoksi: liian suuri vähimmäisteho voi johtaa siihen, että laite käy leudolla säällä lyhyissä jaksoissa. Katson siis sekä pientä että suurta lämmitystehoa, en vain yhtä näyttävää enimmäislukua.

Omalla mökilläni pumppu hoitaa peruslämpöä, ja käytän tuvassa myös kevyttä takkaa ja vanhaa puuliettä. En pidä niitä poissaolon aikaisena automaattisena varmistuksena, koska tuli ei syty itsekseen. Selvitän etukäteen, miten rakennuksen lämpö turvataan kovalla pakkasella tai laitevian aikana. Käyttöalueen alin ulkolämpötila ei ole lupaus siitä, että lämmitysteho riittää kaikissa oloissa.

Jyväskylän rivitalokodissa aloittaisin lisäksi taloyhtiön menettelyistä ja luvista. Mökillekin tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen sekä mahdolliset sijoittamista koskevat viranomaisohjeet ennen tilausta. Asennuspaikkaa en ratkaise pelkällä omalla silmällä.

Tarkistettava asia	Mitä jutussa katsotaan	Mitä huomioidaan
Pohjaratkaisu	Oviaukot, ovet ja oleskelutilat	Lämmin ilma liikkuu vapaammin tuvassa
Rakennus	Eristys, ikkunat, ilmavuodot, tavoitelämpötila	Asentaja arvioi lämmitystarpeen
Paikkakunta	Talvikäyttö ja pakkaset	Käyttöalueen alin lämpötila ei riitä lupauksena
Laitteen teho	Pieni ja suuri lämmitysteho	Ei pienintä eikä suurinta varmuuden vuoksi
Hyötysuhde	COP, SCOP, energiamerkinnän ilmastovyöhyke	Eivät lupaa oman mökin sähkölaskua
Pakkasteho	Valmistajan tehotiedot pakkaslämpötiloissa	Vertaa samoissa olosuhteissa
Sulatus	Huurre, lämmityksen lyhyt keskeytyminen	Kostea, viileä syyssää voi lisätä sulatuksia
Sijoitus ja luvat	Sisä- ja ulkoyksikön paikka, taloyhtiö, kunta	Asennuspaikkaa ei ratkaista omalla silmällä

Mitä hyötysuhteesta ja pakkastehosta kannattaa katsoa?

Kun vertailen ilmalämpöpumppuja, erotan toisistaan hetkellisen hyötysuhteen ja koko lämmityskauden vertailuarvon. COP kertoo tietyssä mittaustilanteessa tuotetun lämmön suhteesta käytettyyn sähköön. SCOP kuvaa vastaavaa suhdetta standardoidun lämmityskauden yli. Minulle kumpikaan ei ole lupaus oman mökin sähkölaskusta. Toteutumaan vaikuttavat muun muassa sää, sisälämpötila, sulatukset, rakennuksen lämpöhäviöt ja lämmön leviäminen.

Katson energiamerkinnästä ilmastovyöhykkeen ja pyydän rinnalle valmistajan tehotietoja pakkaslämpötiloissa. Haluan tietää, paljonko lämpöä laite pystyy silloin tuottamaan ja millaisella sähkönkulutuksella. Pelkkä hyvä hyötysuhde ei lämmitä riittävästi, jos tuotettu lämpöteho jää liian pieneksi. Vastaavasti iso lämmitysteho ei yksin kerro, kuinka taloudellisesti laite toimii. Vertaan tietoja samoissa olosuhteissa, muuten vertaan lähinnä esitteiden taittoa.

Huomioin myös ulkoyksikön sulatusjaksot. Kun kennoon kertyy huurretta, laite sulattaa sitä ja sisälle tuleva lämmitys keskeytyy hetkeksi. Kostea, viileä syyssää voi tehdä sulatuksista näkyvän osan arkea. En siis päättele lyhyestä puhallustauosta heti, että pumppu olisi rikki. Pitkittyvän häiriön selvitän käyttöohjeesta ja tarvittaessa huollosta.

Omassa vertailussani kysyn vielä, sisältyvätkö ilmoitettuun kulutukseen olennaiset apukulut kyseisessä mittauksessa. En laske säästöä yhden lämpimän viikon perusteella enkä vertaa viilennyskesää pelkkään lämmitystalveen. Mökkikirjan sää- ja käyttötiedot auttavat minua muistamaan, oliko mökki tyhjillään vai vietinkö siellä tavallista enemmän aikaa.

Tiinan lista: nämä tarkistan ennen tilausta

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Piirrän pohjaratkaisun ja merkitsen ovet, joiden kautta lämmön pitää kulkea.
• Pyydän mitoituksen rakennuksen lämpöhäviöiden ja talvikäytön perusteella.
• Vertaan lämmitystehoa ja hyötysuhdetta samoissa pakkasolosuhteissa.
• Tarkistan ylläpitolämmityksen säätöalueen ja sähkökatkon jälkeisen toiminnan.
• Sovitan yksiköiden paikat ilmavirran, äänen, lumivaran ja huollon tarpeisiin.
• Pyydän suunnitelman sulatusvedelle ja viilennyksen kondenssivedelle.
• Varmistan tarvittavat luvat, asentajan pätevyyden ja sähkötyön ammattilaisen.
• Pyydän kirjallisesti asennuksen sisällön, lisätyön perusteet ja huollon yhteystiedot.

Mihin sisä- ja ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa?

Sisäyksikölle etsin paikan, josta puhallus kulkee avoimeen tilaan eikä suoraan istumapaikalleni. Jätän asentajan määrittelemät vapaat etäisyydet kattoon, seiniin ja kalusteisiin sekä tilan suodattimien käsittelyyn. En piilottaisi laitetta kaapin päälle ahtaaseen koloon vain siksi, että se näkyisi vähemmän. Ilmavirran estäminen olisi kallis tapa sisustaa. Takan ja puulieden läheisyyden arvioin asentajan kanssa myös lämmön ja lämpötilan mittauksen kannalta.

Ulkoyksikössä katson vakaata perustusta, lumivaraa, huollettavuutta ja äänen kulkeutumista. Vanha hirsiseinä ei ole minulle automaattisesti paras telineen paikka, sillä värinä voi kuulua rakenteita pitkin. Pyydän ammattilaista vertaamaan seinäkiinnitystä ja erillistä telinettä juuri kyseisessä paikassa. Arvioin ääntä myös naapurin ja makuupaikkojen suunnasta, en vain seisoessani itse laitteen vieressä päivällä.

Varmistan samalla, ettei katolta putoava lumi tai vesi osu yksikköön. Mahdollisen ulkoyksikön suojan ja telineen valitsen valmistajan asennusohjeen ehdoilla. En rakenna ympärille umpinaista koppia: laite tarvitsee paljon vapaasti kiertävää ilmaa. Suoja ei saa myöskään estää huoltoa tai sulatusveden poistumista.

Sulatusvesille mietin reitin ennen asennusta, en ensimmäisen liukkaan aamun jälkeen. Ohjaan suunnittelussa vedet pois perustuksista ja kulkuväyliltä. Tarvittava tekninen ratkaisu riippuu paikasta, joten pyydän sen kirjallisesti tarjoukseen. Ulkoyksikön alle kertyvä vesi ja jää ovat minulle osa lämmityksen suunnittelua, eivät erillinen pihapulma. Viilennyksessä varmistan lisäksi sisäyksikön kondenssiveden hallitun poistumisen.

Miten käytän pumppua syksyllä ja poissa ollessani?

Syksyllä valitsen lämmitystilan enkä lämmityksen ja jäähdytyksen välillä vaihtavaa automaattitilaa. Näin en ainakaan itse pyydä laitetta viilentämään tupaa silloin, kun lämmitän puilla. Lämpötilapyynnön pidän maltillisena ja annan laitteelle aikaa. En nosta asetusta kovin korkealle vain siksi, että saavuin kylmälle mökille: suurempi numero ei muuta laitteen enimmäistehoa. Puhallusnopeuden ja ilman suunnan säädän niin, että lämpö leviää eikä jää katonrajaan.

Oma mokani oli aluksi valita mahdollisimman hiljainen puhallus ja odottaa silti lämmön leviävän kamariin nopeasti. Tuvassa tuntui jo mukavalta, mutta kamarissa sain pitää villatakin yllä. Avasin oven, suuntasin puhallusta uudelleen ja annoin puhaltimen käydä reippaammin. Opin, että hiljaisuus ja tehokas lämmön siirtyminen eivät aina mahdu samaan toiveeseen. Ilmaa ei liikuta hyvä aikomus.

Poissaoloa varten tarkistan kyseisen mallin ylläpitolämpötilan säätöalueen sekä sen, miten laite palautuu sähkökatkosta. En oleta ominaisuuksia nimen perusteella. Katson myös, mitä valmistaja kertoo toiminnasta kylmässä rakennuksessa. Mökissäni ei ole juoksevaa vettä sisällä, mutta en silti ajattele matalan ylläpitolämmön poistavan kaikkia rakennuksen kosteuteen liittyviä kysymyksiä.

Pidän ilmanvaihdon omana asianaan: ilmalämpöpumppu kierrättää sisäilmaa eikä korvaa ilmanvaihtoa. Kun mietin syksyn kosteutta, erotan lämpötilan, kosteuden lähteet ja ilman vaihtumisen toisistaan. Tarkennan asiaa omassa suhteellisen kosteuden lukemista käsittelevässä tekstissäni. Pelkkää lämmitysasetusta muuttamalla en ratkaise mahdollista vuotoa tai puutteellista ilmanvaihtoa.

Mitä voin puhdistaa itse ja kuinka pitkään pumppu kestää?

Oman huoltoni aloitan käyttöohjeesta ja laitteen turvallisesta pysäyttämisestä valmistajan ohjeen mukaan. Puhdistan sisäyksikön suodattimet ohjeen mukaisella tavalla ja annan pestävien osien kuivua ennen takaisin laittamista. Tarkistan samalla, etteivät ilmanotto ja puhallusaukko ole peittyneet. Pölyisessä käytössä katson suodattimia useammin kuin hiljaisena mökkikautena. En päätä puhdistusväliä pelkän kalenterin perusteella, jos suodatin näyttää jo tukkoiselta.

Ulkona poistan yksikön ympäriltä irtolehdet ja huolehdin lumitilasta koskematta herkkiin kennolamelleihin. Jäätä en hakkaa irti työkaluilla enkä yritä korjata laitetta kaatamalla sen päälle kuumaa vettä. Jos jäätä kertyy poikkeavasti, puhallus heikkenee tai ääni muuttuu, tarkistan käyttöohjeen ja otan yhteyttä huoltoon. Varsinaisen ilmalämpöpumpun huollon ja oman puhdistuksen eron pidän selkeänä.

Käyttöikää en lupaa tarkaksi. Puhun mieluummin usein noin kymmenen–viidentoista vuoden suuruusluokasta kuin vaihtopäivästä, sillä käyttömäärä, olosuhteet, asennus ja kunnossapito vaikuttavat paljon. Hyvin toimivaa laitetta en vaihtaisi vain syntymäpäivän perusteella. Vanhemman pumpun kohdalla vertaisin korjauksen laajuutta, varaosien saatavuutta, toimintavarmuutta ja uuden laitteen ominaisuuksia.

Sähkötyöt jätän sähköalan ammattilaiselle ja kylmäainepiirin työt siihen pätevälle ammattilaiselle. Tarkistan asentajan pätevyyden Tukesin ohjeiden mukaisesti. Jos huomaan palaneen hajua, vaurioituneen johdon tai toistuvia sähköhäiriöitä, lopetan käytön ja pyydän ammattilaisen arvion. Sähköturvallisuudessa en sovella mökkitapaa, jossa melkein sopiva ruuvi saa uuden tehtävän.

Mistä hankinnan hinta muodostuu ja mitä pyydän tarjoukseen?

Pyydän tarjouksen kokonaisuudesta, en pelkästä laitteesta seinällä. Hintaan vaikuttavat laitteen teho ja ominaisuudet, putkireitin pituus, läpiviennit, asennuskorkeus, teline tai perustus sekä sähkötyöt. Myös sulatus- ja kondenssivesien järjestäminen voi lisätä työtä. Helppo, lyhyt asennusreitti yleensä keventää kokonaisuutta, mutta en säästä sijoituspaikassa niin, että ääni, huolto tai lämmön leviäminen kärsii vuosikausia.

Haluan tarjoukseen eriteltynä ainakin laitemallin, asennuksen sisällön, sähkötyöt, vedenpoiston ja mahdolliset lisätyön perusteet. Kysyn, kuuluuko käyttöönottoon opastus ja miten takuuasiat hoidetaan. Selvitän myös, kuka tulee paikalle vian sattuessa ja saako laitteeseen varaosia. Halpa hankinta ei lohduta, jos huoltoa joutuu etsimään kauempaa kuin mökille on matkaa Jyväskylästä.

En laske takaisinmaksuaikaa ilman tietoa aiemmasta lämmityksestä ja todellisesta käytöstä. Säästö riippuu siitä, mitä lämmitystä pumppu korvaa, kuinka paljon mökillä ollaan ja millä lämpötilalla rakennusta pidetään. Jos lisään samalla lämmityskautta tai alan viilentää kesällä, mukavuus lisääntyy mutta kulutusvertailu muuttuu. Kirjaan nämä muutokset mökkivihkoon enkä syytä tai kehu pumppua väärästä asiasta.

Ennen hyväksymistä pyydän asentajaa käymään sijoituspaikat läpi kanssani ja perustelemaan mitoituksen. Minulle hyvä valinta on laite, joka sopii tähän hirsimökkiin ja jonka käyttö onnistuu tavallisena pimeänä syysiltana. En tarvitse eniten toimintoja, vaan ymmärrettävät asetukset, riittävän pakkastehon ja toimivan huollon. Käyttöohjeen jätän paikkaan, josta löydän sen myös ilman kesäistä etsintäretkeä.

Kysymyksiä ilmalämpöpumppu -aiheesta

Miten ilmalämpöpumppu toimii pakkasella?

Ajattelen sen keräävän lämpöä kylmästäkin ulkoilmasta kylmäainekierron avulla. Pakkasen kiristyessä tarkistan kuitenkin mallikohtaisen lämmitystehon ja hyötysuhteen, sillä käyttöalueen alaraja ei takaa riittävää lämpöä rakennukselle.

Kannattaako ilmalämpöpumppu pitää koko ajan päällä?

Lämmityskaudella pidän oman pumppuni yleensä tasaisessa lämmityskäytössä enkä sammuta sitä jatkuvasti. Poissaoloasetuksen valitsen rakennuksen tarpeiden ja laitteen käyttöohjeen mukaan, en kaikille mökeille sopivana vakionumerona.

Mikä on ilmalämpöpumpun käyttöikä?

Pidän noin kymmenen–viidentoista vuoden käyttöikää suuntaa antavana, en lupauksena. Arvioin vanhan laitteen jatkokäyttöä kunnon, korjaustarpeen ja varaosien saatavuuden perusteella.

Lämmittääkö yksi ilmalämpöpumppu koko mökin?

En oleta niin pelkän pinta-alan perusteella, vaan katson pohjaratkaisua, lämpöhäviöitä ja ilmankulkua. Omalla mökilläni kamarin suljettu ovi rajoittaa lämmön leviämistä, eikä lasitettu kuisti kuulu automaattisesti samaan lämpimään tilaan.