Vesi-ilmalämpöpumppu – toiminta, hinta ja sähkönkulutus

Miten vesi-ilmalämpöpumppu toimii ja mitä sillä lämmitetään?

Kun minulta kysytään, mikä vesi-ilmalämpöpumppu on, aloitan lämmönjaosta: laite kerää ulkoilmasta lämpöä ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitykseen. Tavallisemmin kohtaan nimen ilma-vesilämpöpumppu, mutta tarkoitan tässä samaa laiteluokkaa. Jos talossa ei ole vesikiertoisia pattereita tai lattialämmitystä, en pidä sitä suoraan paikalleen sopivana hankintana. Ensin selvittäisin koko lämmitysjärjestelmän muutostarpeen.

Minä hahmotan toiminnan kolmena vaiheena. Ulkoyksikössä kiertävä kylmäaine ottaa energiaa ulkoilmasta, kompressori nostaa sen lämpötilaa ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta lämmitysveteen. Sähköä tarvitaan siis lämmön siirtämiseen ja järjestelmän käyttämiseen. Laite ei tee lämpöä tyhjästä, vaikka myyntipuhetta kuunnellessa sellainenkin ajatus saattaa käväistä mielessäni. Kompressorin lisäksi sähköä käyttävät myös puhallin, kiertovesipumput ja ohjaus.

Selvittäisin erikseen, kuuluuko tarjoukseen käyttöveden lämmitys ja millainen varaajaratkaisu siihen tarvitaan. Lämmityspiirin vesi ja hanasta tuleva käyttövesi eivät ole sama asia. Minulle pelkkä maininta veden lämmittämisestä ei vielä kertoisi, mitä kokonaisuuteen oikeasti sisältyy. En myöskään olettaisi, että vanha varaaja sopii automaattisesti uuden laitteen pariksi.

Omalla mökilläni on ilmaa lämmittävä pumppu, ei vesikiertoista järjestelmää. Siksi pidän nämä laitteet visusti erillään. Olen avannut tätä eroa myös kirjoituksessani ilmalämpöpumpun toiminnasta ja valinnasta. Samantapainen nimi ei vielä tarkoita samanlaista remonttia, käyttöä tai hintaa.

Sopisiko järjestelmä omaan talooni tai mökilleni?

Minä tarkistaisin ensimmäiseksi nykyisen lämmitystavan, rakennuksen talvikäytön ja sen, kuinka kuumaa vettä lämmönjakoverkko tarvitsee kylmällä säällä. Matalammalla veden lämpötilalla toimiva järjestelmä on lämpöpumpulle yleensä suotuisampi lähtökohta. Pelkkä sana lattialämmitys tai patterilämmitys ei silti ratkaisisi valintaani, vaan pyytäisin arvion todellisesta lämmöntarpeesta ja verkoston toiminnasta.

Vanhojen pattereiden kohdalla kysyisin, riittääkö niiden lämmönluovutus suunnitellulla veden lämpötilalla. Jos ei riitä, tarvittavat muutokset nostavat kokonaiskustannusta. En hyväksyisi mitoituksen perusteeksi yksin talon pinta-alaa. Minä ottaisin mukaan myös aiemman energiankulutuksen, eristystason, ilmanvaihdon ja sen, miten lämpimänä eri tiloja oikeasti pidän. Lähtötietojen puutteet kirjauttaisin näkyviin, en piilottaisi niitä arvauksen alle.

Mökilläni ratkaisu olisi aivan toisenlainen urakka kuin talossa, jossa vesikierto on jo valmiina. Punamullatussa hirsimökissäni ei ole juoksevaa vettä sisällä eikä vesikiertoista lämmönjakoa. En siis saisi ilma-vesijärjestelmästä yksinkertaista vaihtolaitetta nykyisen ilmalämpöpumpun tilalle. Minun pitäisi perustella ensin kokonaan uuden lämmönjakotavan rakentaminen.

Jaksottaisessa mökkikäytössä selvittäisin lisäksi jäätymisriskin ja toiminnan pitkän sähkökatkon aikana. En yrittäisi ratkaista niitä omin päin järjestelmään kaadettavilla aineilla tai satunnaisilla asetuksilla. Pyytäisin suunnittelijalta kohdekohtaisen ratkaisun. Rivitalokodissani aloittaisin puolestaan keskustelun taloyhtiöstä: yhteisiin rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvä päätös ei synny minun keittiönpöydälläni, vaikka kuinka levittäisin siihen esitteitä.

Kohde tai tilanne	Sopii kun	Huomioi
Talo, vesikierto valmiina	Patterit tai lattialämmitys ovat jo käytössä	Selvitä koko lämmitysjärjestelmän muutostarve
Matala veden lämpötila	Lämmönjakoverkko toimii matalammalla lämpötilalla	Pyydä arvio todellisesta lämmöntarpeesta
Vanhat patterit	Lämmönluovutus riittää suunnitellulla veden lämpötilalla	Muutokset nostavat kokonaiskustannusta
Mökki, ilmalämpöpumppu	Vesikiertoinen lämmönjako rakennetaan ensin	Kyse ei ole yksinkertaisesta vaihtolaitteesta
Jaksottainen mökkikäyttö	Jäätymisriski ja sähkökatko on suunniteltu	Pyydä suunnittelijalta kohdekohtainen ratkaisu
Rivitalokoti	Taloyhtiö on mukana päätöksessä	Yhteiset rakenteet ja järjestelmät
Käyttöveden lämmitys	Tarjoukseen sisältyy varaajaratkaisu	Lämmitysvesi ja käyttövesi eivät ole sama asia

Mistä vesi-ilmalämpöpumpun hinta muodostuu?

Kun vertailen, mitä vesi-ilmalämpöpumppu maksaa, erotan laitteen hinnan valmiin järjestelmän hinnasta. Minulle käyttökelpoinen tarjous sisältäisi ulko- ja sisäpuolen laitteiston, tarvittavan varaajan, putkityöt, sähkötyöt, asennusalustan, käyttöönoton ja opastuksen. Pelkkä ulkoyksikön hintalappu olisi vähän kuin mökkimatkan kustannuslaskelma, jossa huomioisin vain auton avaimen. Tarjouksen edullisuus voi kadota jo ensimmäiseen puuttuvaan työvaiheeseen.

Hintaa nostaisivat esimerkiksi hankalat putkireitit, vanhan järjestelmän purkaminen, lämmönjaon muutokset ja sähköjärjestelmän vaatimat työt. Myös laitteiden sijoitus voi vaikuttaa työmäärään. Minä tarkistaisin, sisältyvätkö seinäläpivientien viimeistely, vanhojen osien poisvienti ja mahdolliset maanrakennustyöt sovittuun kokonaisuuteen vai jäävätkö ne erikseen maksettaviksi. Myös matkakulujen ja nostotyön kaltaiset kohdat pyytäisin avaamaan ennen hyväksymistä.

Valmis, sopiva vesikiertoinen lämmönjako ja selkeät asennusreitit voivat puolestaan pitää urakan yksinkertaisempana. En silti säästäisi oikeasta mitoituksesta, veden ohjauksesta tai käyttöönotosta. Halvempi tarjous ei olisi minulle parempi, jos siitä puuttuisi juuri se työ, jonka toimiva järjestelmä vaatii. Mahdolliset tuet tai vähennykset tarkistaisin ajantasaisista viranomaisohjeista erillään itse urakkahinnasta.

Pyytäisin tarjoukset samoilla lähtötiedoilla ja saman sisältöisinä. Tarkistaisin myös vastuurajat, takuun ehdot ja sen, kenelle soitan häiriötilanteessa. Olen käsitellyt työn sisältöä tavallisen ilmalämpöpumpun näkökulmasta kirjoituksessa asennuksen vaiheista ja hinnan muodostumisesta, mutta en käyttäisi sen kustannusrakennetta suoraan ilma-vesijärjestelmän tarjouksen mittapuuna. Järjestelmien työmäärät voivat erota olennaisesti.

Tiinan lista: nämä tarkistaisin ennen tarjouksen hyväksymistä

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Selvitän, onko rakennuksessa valmiiksi sopiva vesikiertoinen lämmönjako.
• Kokoan aiemmat kulutustiedot sekä tiedot talvikäytöstä ja sisälämpötiloista.
• Pyydän mitoituksen perustelut ja arvion sähkövastusten käytöstä.
• Varmistan, sisältyvätkö käyttöveden lämmitys ja tarvittava varaaja kokonaisuuteen.
• Tarkistan putki- ja sähkötyöt, purkutyöt sekä käyttöönoton tarjousriviltä.
• Sovin ulkoyksikön sijoituksen, huoltotilan ja sulatusveden ohjauksen.
• Selvitän taloyhtiön hyväksynnät ja kunnan mahdolliset vaatimukset.
• Pyydän kirjalliset käyttöohjeet, huoltovastuut ja yhteystiedon häiriötilanteisiin.

Paljonko vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä?

Minä en antaisi sähkönkulutuksesta yhtä yleispätevää lukua, koska sama laite tekee eri taloissa hyvin erilaisen työn. Ratkaisevaa on ensin rakennuksen tarvitsema lämpö. Sen jälkeen katsoisin, millaisella hyötysuhteella järjestelmä tuottaa lämmön eri ulkolämpötiloissa ja kuinka paljon apulämmitystä tarvitaan. Myös käyttöveden määrä vaikuttaa, jos se lämmitetään samalla järjestelmällä.

Laitteen ilmoitettu lämpöteho ei tarkoita samaa kuin sen ottama sähköteho. Minä erottaisin nämä jo tarjousta lukiessani, sillä muuten laskelma lähtee helposti väärään suuntaan. Hetkellinen hyvä hyötysuhde leudolla säällä ei myöskään kerro koko lämmityskaudesta. Pyytäisin vuosiarvion, jonka yhteydessä näkyvät käytetyt oletukset ja sähkövastusten arvioitu osuus kulutuksesta. Vertaisin sitä aiempaan kulutukseen sääerojen vaikutus muistaen.

Pakkasella lämmöntarve kasvaa samalla, kun ulkoilmasta saatavan lämmön hyödyntäminen yleensä vaikeutuu. Lisäksi ulkoyksikön sulatus tarvitsee energiaa. Siksi minä kysyisin suoraan, milloin sähkövastukset tulevat avuksi ja miten järjestelmä toimii kaikkein kylmimpinä jaksoina. En tyytyisi vastaukseen, että laite kyllä käy pakkasellakin: käyminen ja koko talon lämmittäminen ovat eri asioita.

Omassa seurannassani kirjaisin kulutuksen rinnalle sään, sisälämpötilan ja poikkeavan käytön. Pelkkä suuri sähkölasku ei vielä kertoisi, johtuuko muutos pakkasesta, sähköenergian hinnasta vai järjestelmän toiminnasta. Sama erottelu auttaa minua myös tavallisen ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksen ymmärtämisessä, vaikka en rinnastaisi laitteiden kulutuslukemia suoraan toisiinsa.

Mihin sijoittaisin ulkoyksikön ja sulatusvedet?

Minä valitsisin ulkoyksikön paikan yhdessä asentajan kanssa, en pelkän vapaan seinäpinnan perusteella. Tarvitsisin riittävän ilmankierron, huoltotilan ja valmistajan ohjeiden mukaisen tukevan asennuksen. Lumelle pitäisi jäädä tilaa ilman, että yksikkö hautautuu kinokseen. Samalla katsoisin, putoaako katolta lunta tai vettä suoraan laitteen päälle ja pääseekö huoltaja paikalle myös talvella.

Ääntä arvioisin sekä omien ikkunoiden että naapurin oleskelupaikkojen kannalta. Rivitalossa tämä olisi minulle erityisen olennainen keskustelu taloyhtiön kanssa. En olettaisi, että metsän suuntaan näyttävä seinä ratkaisee kaiken: äänen kulkuun vaikuttavat myös rakenteet ja ympäristö. Tarkistaisin tarvittavat hyväksynnät sekä oman kunnan rakennusjärjestyksen tai rakennusvalvonnan ohjeen ennen tilaamista, en vasta porauspäivänä.

Sulatusvedelle vaatisin suunnitelman jo tarjoukseen. En haluaisi vettä perustusten viereen enkä jääkenttää kulkureitille. Ohjaus pitäisi toteuttaa kohteen ja valmistajan ohjeiden mukaan, ja mahdollisen jäätymiseneston tarve pitäisi ratkaista samalla. Minä käsittelen veden käyttäytymistä tarkemmin kirjoituksessani ulkoyksikön vedestä ja talvisesta jäästä. Ilma-vesijärjestelmässäkin tarkistaisin ratkaisun nimenomaan valitulle laitteelle sopivaksi.

Jos urakka vaatisi sähköjärjestelmän muutoksia, jättäisin sähkötyöt sähköalan ammattilaiselle ja tarkistaisin tarvittaessa Tukesin ohjeet. Kylmäainepiiriin en koskisi itse. Minun tehtäväkseni sopisi hyvin tarjouksen lukeminen, sijoituspaikan pohtiminen ja huoltoyhteyden varmistaminen. Jakorasian avaaminen ei muuttuisi mökkipuuhaksi sillä, että ottaisin ruuvimeisselin mukaan saunareissulle.

Miten käyttäisin ja huoltaisin järjestelmää syksyllä?

Minä pyytäisin käyttöönotossa rauhallisen opastuksen lämmityskäyrään, käyttöveden asetuksiin ja hälytyksiin. Kirjoittaisin lähtöasetukset muistiin ennen omia muutoksia. Lämmityskäyrällä sovitetaan lämmitysveden lämpötilaa ulkosäähän, joten sen säätäminen sokkona ei houkuttelisi minua. Tekisin muutoksia vain saamieni käyttöohjeiden mukaan ja seuraisin vaikutusta riittävän pitkään ennen seuraavaa säätöä. Kaiken muuttaminen samalla kertaa hukkaisi vertailukohdan.

Syksyllä tarkistaisin ulkoyksikön ympäristön: lehdet, kasvusto ja tavaroiden säilytys eivät saisi tukkia ilmankiertoa. Katsoisin myös veden poistumisreitin ja lähestyvän lumen vaatiman tilan. Laitteen sisään en ryhtyisi kurkottelemaan. Minulle järkevä omatoiminen huolto tarkoittaa valmistajan sallimia tarkistuksia, ei koneen purkamista innostuksen varassa. Myös turvallinen pysäytys kuuluisi ensin luettavaan ohjeeseen.

Vesikiertoisessa järjestelmässä kysyisin ammattilaiselta, mitä paineen, suodattimien ja muiden huoltokohteiden seuranta juuri tässä kokonaisuudessa vaatii. En lainaisi ilmaa puhaltavan sisäyksikön puhdistusohjetta siihen sellaisenaan. Kirjoitukseni ilmalämpöpumpun huollosta koskee eri laiteratkaisua, vaikka käyttöohjeiden noudattaminen ja poikkeamien havaitseminen ovat molemmissa minulle keskeisiä tapoja. Huoltovälit tarkistaisin aina valitun järjestelmän ohjeista.

Jos kulutus nousisi odottamatta tai vastukset kävisivät paljon, tarkistaisin ensin näytön ilmoitukset ja kirjaamani käyttötilanteen. Sen jälkeen kysyisin huollosta, en nostaisi kaikkia asetuksia varmuuden vuoksi. Minulla on taipumusta auttaa laitetta painamalla vielä yhtä nappia. Siksi pidän muistiinpanoja: niistä näen, milloin oma apuni alkoi näkyä tuloksessa.

Miksi jätin ilma-vesijärjestelmän hankkimatta mökilleni?

Kun mietin oman mökkini lämmitystä, aloitin liian pienestä kysymyksestä: millainen pumppu kannattaisi hankkia? Vasta seuraavaksi kirjoitin mökkikirjaan, mitä minun oikeastaan piti lämmittää ja millaisessa käytössä rakennus oli. Se oli hyödyllinen järjestyksen korjaus. Pelkän laitteen vertaileminen olisi vienyt minut sivuun varsinaisesta tarpeesta, eikä mökkikirjan vihko sentään veloita suunnittelutunnista.

Minulla on tupa, kamari ja lasitettu kuisti. Tuvassa ovat kevyt takka ja vanha puuliesi, mutta vesikiertoista lämmönjakoa ei ole. Rengaskaivon kesävesi ja kotoa kannettava juomavesi eivät muodosta käyttövesijärjestelmää, johon uuden pumpun vain yhdistäisin. Minun olisi pitänyt arvioida laitteen lisäksi kokonainen uusi lämmönjako ja sen sopivuus mökin käyttöön.

Siksi en hankkinut vesi-ilmalämpöpumppua. Peruslämpöä varten mökilleni tuli ilmalämpöpumppu vuonna 2019. En pidä päätöstä yleisenä vastauksena kaikkien mökkien lämmitykseen, vaan omien lähtökohtieni mukaisena rajauksena. Vesikiertoisessa, ympärivuotisesti käytettävässä rakennuksessa vertailuni voisi päätyä toisin. Silloin pyytäisin rinnalle arvion nykyisen järjestelmän jatkamisesta ja muista kohteeseen sopivista vaihtoehdoista.

Jos olisin nyt ensimmäistä mökkiäni ostamassa, selvittäisin lämmityksen kokonaisuuden ennen laitetarjousten pyytämistä. Haluaisin tietää nykyisen kulutuksen, järjestelmän kunnon, talvikäytön vaatimukset ja mahdollisten muutosten laajuuden. Minulle hyvä hankinta olisi sellainen, jonka kustannukset ja käyttö osaisin selittää itselleni tavallisilla sanoilla. Jos selitys vaatisi vain esitteen lupausten toistamista, jatkaisin vielä kysymistä.

Kysymyksiä vesi-ilmalämpöpumppu -aiheesta

Onko vesi-ilmalämpöpumppu sama kuin ilma-vesilämpöpumppu?

Minä tarkoitan näillä nimillä samaa laiteluokkaa, joka siirtää ulkoilmasta kerättyä lämpöä vesikiertoiseen lämmitykseen. Tarjouksesta tarkistaisin silti erikseen laitteiston sisällön ja käyttöveden lämmityksen.

Mitä vesi-ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna?

Minä pyytäisin kohdekohtaisen kokonaistarjouksen, sillä hintaan vaikuttavat laitteiston lisäksi putki- ja sähkötyöt, varaaja, purkaminen sekä mahdolliset lämmönjaon muutokset. Vertaisin tarjouksia vasta, kun niiden sisältö ja vastuurajat ovat samat.

Paljonko vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä talvella?

Minä arvioisin kulutusta rakennuksen lämmöntarpeen, lämmitysveden lämpötilan ja paikallisten sääolojen perusteella. Pyytäisin laskelmaan mukaan sulatusten ja sähkövastusten vaikutuksen, en pelkkää laitteen hetkellistä hyötysuhdetta.

Voiko vesi-ilmalämpöpumpun asentaa mökille ilman vesikiertoista lämmitystä?

Minä en pitäisi sitä suorana laitevaihtona, sillä lämpö tarvitsee sopivan vesikiertoisen lämmönjaon. Omalla mökilläni jätin tällaisen järjestelmän hankkimatta ja valitsin peruslämmölle ilmaa lämmittävän pumpun.