60-luvun sisustus – modernismin klassikot kotona

Mistä tunnistan 60-luvun tyylin?

60-luvun sisustus tuli minulle tutuksi ihan käytännön kautta, kun isoisän vuonna 1964 rakentaman tuvan kalusteita käytiin läpi. Minä opin, että 60 luvun sisustus on matalaa ja pelkistettyä: sohvat ja tuolit ovat kevytrakenteisia, jalat ohuet ja kapenevat, muodot pyöristyvät. Puu näkyy, usein tiikinsävyisenä tai tummana, ja rinnalla on muovia, lasia ja metallia.

Minä katson ensin mittasuhteita. Jos tuoli näyttää kevyeltä mutta istuu tukevasti, se on usein juuri sitä aikaa. 60-luku sisustus eroaa sitä edeltäneestä ajasta minusta siten, että koristelua on vähemmän ja väriä käytetään rohkeammin yksityiskohdissa. Kun vertaan sitä mielessäni 50-luvun sisustukseen, huomaan eron: 50-luku on minusta pyöreämpi ja kodikkaampi, 60-luku jo kulmikkaampi ja modernimpi.

Minä en ole mikään keräilijä, mutta mökkikirjan reunaan olen kirjannut, mikä tuoli natisee ja mikä kestää vielä pojanpoikia.

Miten yhdistän vanhat kalusteet nykykotiin?

Minä aloitin yhdestä palasta kerrallaan, koska koko huoneen muuttaminen kerralla olisi tuntunut vieraalta. Toin rivitalon olohuoneeseen ensin yhden matalan sivupöydän ja katsoin viikon, miten se asettui laminaatin ja vaaleiden seinien kanssa. Hyvin asettui. 60 luku sisustus toimii minusta parhaiten, kun vanhaa ei ole liikaa. Yksi sen ajan senkki tai kaksi tuolia riittää antamaan rytmin, loppu saa olla tätä päivää.

Minä olen pitänyt kiinni siitä, että kulkureitit pysyvät vapaina ja sohvapöydän ääreen mahtuu myös villasukkajalat. Jos mietit pienen olohuoneen sisustusta, 60-luvun mittakaava on yllättävän armollinen: matalat ja ilmavat kalusteet eivät tuki näkymää. Minä kokeilin kotona siirtää nojatuolia ensin ikkunan viereen ja sitten takaisin, ennen kuin porasin yhtään koukkua seinään. Maltti palkittiin, kun huone alkoi hengittää.

Sama maltti ohjasi myös energiansäästöä omassa mökissäni, kun vaihdoin pikkuhiljaa valot ja termostaatin rutiinit.

Tyyli	Mittasuhteet	Värit ja materiaalit	Tuntuu minusta
50-luku	Pyöreämpi	—	Kodikkaampi
60-luku	Matala, kevyt, ohuet kapenevat jalat	Sinappi, oranssi, oliivi, ruskea, petrooli; puu, muovi, lasi, metalli	Kulmikkaampi ja modernimpi
60-luku vs. edeltävä aika	Koristelua vähemmän	Väriä rohkeammin yksityiskohdissa	Ilmavampi
70-luku	Matalampi, muhkeampi	Ruskeaa ja palanutta oranssia enemmän	Tummempi
60-luku vs. 70-luku	Sirompi ja ilmavampi	Raikkaampaa keltaista ja oranssia	Valoisampi kuin veljen nojatuolit

Mitä värejä ja materiaaleja käytän?

Minun silmääni 60-luvun värit ovat murrettuja mutta iloisia: sinappia, oranssia, oliivia, ruskeaa ja petroolia, valkoisen ja puun rinnalla. Minä en maalannut kotona kokonaista seinää oranssiksi, vaan ompelin päälliset kahteen tyynyn ja toin tarjottimen pöydälle. Se riitti. Mökillä väriä on jo valmiiksi: punamullattu hirsi ulkona, sisällä kulunut puu ja vanhat tekstiilit. Siellä minä annan materiaalien puhua.

Puu saa olla naarmuilla, rottingilla on paikkansa kuistilla ja villamatto lämmittää lautalattiaa. Muovia minulla on vähän, lähinnä pieniä käyttötavaroita, lasia maljakoissa. Kun kaipaan pehmeämpää tunnelmaa, kurkkaan ajatuksissani maalaisromanttiseen sisustukseen ja lainaan sieltä pellavaa, mutta pidän linjat selkeinä. Minun mokani oli kerran liian tumma petrooli tyynynpäällisenä: hieno kaupassa, kotona riiteli sohvan kanssa. Vaihdoin vaaleampaan ja rauha palasi.

Tiinan lista: 60-luvun nurkka kuntoon viikonlopussa

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Valitse yksi huone ja yksi nurkka, älä koko kotia kerralla.
• Mittaa kulkureitit ja matalan kalusteen vaatima tila ennen siirtoa.
• Kokeile yhtä 60-luvun väriä tekstiileissä, esimerkiksi sinappia tai oliivia.
• Lisää yksi lämmin valopiste luku- tai sivupöydän viereen.
• Anna puulle tilaa: ota yksi taso tyhjäksi ja jätä se väljiksi.
• Testaa kuviokangasta tuolin selkänojalla muutama päivä ennen päätöstä.
• Kirjaa ylös, mistä kaluste on peräisin ja mitä sille on tehty.

Miten valo ja valaisimet muuttavat tunnelman?

Minä huomasin valon merkityksen vasta, kun toin mökille yhden ison paperivarjostimen tuvan kattoon. Heti tuli pehmeämpi ilta. 60-luvun sisustus rakastaa minusta epäsuoraa valoa: pallovalaisimia, kaaria, kohdevaloja kirjahyllyyn ja matalia pöytälamppuja. Kotona rivitalossa minä käytän kerroksia. Kattovalo saa olla hillitty, vierelle sytytän lukuvalon ja kuistimaisen nurkan lämpimän pikkulampun. Lasitetulla parvekkeella kokeilin samaa: yksi lämmin valo riittää hämärään iltaan.

Verhot pidän kevyinä, jotta päivänvalo pääsee sisään, ja iltaisin annan lampun varjostimen tehdä työn. Jari ja minä veimme mökin rantasaunalle pienen aurinkopaneelin ja akun valoja varten jo aiemmin, joten sielläkin ilta on lempeä ilman kirkkaita räpsyjä. Minun neuvoni ystävälle on yksinkertainen: vaihda ensin polttimon sävy lämpimämmäksi ja katso, ennen kuin ostat uutta. Usein se pieni muutos tekee 60-luvun muodoista kauniimmat.

Miten tekstiilit ja kuviot toimivat 60-luvun hengessä?

Minä olen tekstiileissä varovainen rohkeilija. Pidän isoista kuvioista, ympyröistä ja raidoista, mutta annostelen niitä. Kotona yksi kuviollinen verhopari tai torkkupeitto riittää, mökillä vanha ryijy tuvassa saa olla pääosassa. Materiaaleina suosikkini ovat villa, puuvilla ja pellava, koska ne kestävät pesua ja mökin kosteaa ilmaa paremmin kuin hienot kankaat. Lastenhuoneen sisustuksessa olen nähnyt, miten 60-luvun värit ilahduttavat: keltainen jakkara tai raidallinen matto tekee huoneesta leikkisän ilman suurta remonttia.

Minä testaan kuviot niin, että levitän kankaan tuolin selkänojalle pariksi päiväksi. Jos silmä tottuu ja hymyilyttää vielä kolmantenakin päivänä, se saa jäädä. Kuistilla kierrätän mattoja vuodenajan mukaan, tuvassa pidän saman villamaton vuodesta toiseen. Se on kulunut juuri sopivasti, eikä liukastu, kun tullaan saunasta varpaisillaan.

Miten erotan 60-luvun ja 70-luvun tyylin toisistaan?

Minä sekoitin nämä kaksi pitkään, kunnes aloin katsoa jalkoja ja kulmia. 60-luvun kaluste on minusta sirompi ja ilmavampi, 70-luku matalampi, muhkeampi ja tummempi. Väritkin muuttuvat: 60-luvussa on raikkaampaa keltaista ja oranssia, 70-luvussa ruskeaa ja palanutta oranssia enemmän. Kun luin ja vertailin omia huoneitani 70-luvun sisustukseen, ymmärsin, miksi mökin tupa tuntuu valoisammalta kuin muistelin veljen varastoimia muhkeita nojatuoleja.

Minä pidän molemmista, mutta kotona annan 60-luvun keveyden voittaa, koska rivitalon huoneet ovat pienet. Mökillä taas sekamelska on sallittu: isoisän ajan pöytä, minun löytämäni jakkara ja Jarin korjaama hylly elävät sovussa. En tavoittele museota. Minusta tyyli toimii, kun esineillä on tarina ja paikka, ei kun ne ovat oikeaa vuosikertaa.

Siksi kirjaan mökkikirjaan myös sen, mistä mikäkin on tullut ja kuka sen korjasi.

Mistä aloitan, jos en halua isoa remonttia?

Minä aloittaisin kolmesta pienestä askeleesta. Ensin tyhjennä yksi taso, vaikka senkin päällinen, ja katso, mitä se kaipaa. Toiseksi vaihda tekstiili: tyynynpäälliset, pöytäliina tai matto 60-luvun värimaailmasta. Kolmanneksi tuo yksi valo lisää pimeään nurkkaan. Siinä se. Maalaus, tapetointi ja laminaatti ovat kotonani itse tehtyjä, isommat työt olen teettänyt ammattilaisilla, ja samalla linjalla jatkan: pintaa ja tunnelmaa itse, sähkö ja rakenteet aina ammattilaiselle.

Sähkökiuasta minulla ei ole, enkä haaveile pihasaunasta tai savusaunasta omalle pihalle, naapurikylän savusaunassa käynti riittää elämykseksi. Mökillä paras pieni muutos oli, kun Jari ja minä järjestimme tuvan nurkan lukupaikaksi: matala tuoli, villamatto alle ja pieni pöytä kirjalle. Ei maksanut juuri mitään, kun tavarat olivat jo olemassa. Joskus tyylin löytää siirtämällä, ei ostamalla. Minä ainakin löysin.

Kysymyksiä 60-luvun sisustus -aiheesta

Mikä on tyypillistä 60-luvun sisustukselle?

Minusta matalat ja kevyet linjat, ohuet jalat, puu sekä iloiset väripilkut. Yksi vanha kaluste riittää tuomaan tyylin nykykotiin.

Sopiiko 60-luvun tyyli pieneen kotiin?

Sopii minusta hyvin, koska matalat ja ilmavat muodot eivät tuki näkymiä. Minä aloittaisin yhdestä nurkasta ja vapaista kulkureiteistä.

Miten yhdistän 60-luvun värit ilman remonttia?

Minä vaihdan ensin tekstiilit ja valon sävyn. Tyynyt, torkkupeitto tai matto sinapin tai oliivin sävyissä riittää usein.