Olohuoneen sisustus – kodikas olohuone ilman suurta remonttia

Mistä aloitan olohuoneen sisustuksen ilman remonttia?

Minulle olohuoneen sisustus alkaa siitä, mitä huoneessa oikeasti teen. Jyväskylän rivitalokodissani haluan istua mukavasti, lukea ja jutella niin, ettei jokaista kulkua varten tarvitse siirtää pöytää. En aloita värikartasta vaan tavallisesta arki-illasta: mihin lasken kirjan, missä tarvitsen valoa ja mikä kohta jää aina käyttämättä? Näistä vastauksista saan käyttökelpoisemman suunnitelman kuin yhdestäkään täydellisen näköisestä kuvasta.

Ensimmäiseksi vien olohuoneesta pois tavarat, jotka kuuluvat muualle. Sen jälkeen katson huonetta ovelta ja istun jokaiselle istumapaikalle. Huomaan silloin helposti, peittääkö korkea kaluste ikkunan, jääkö pöytä turhan kauas tai avautuuko näkymä suoraan tavarakasaan. Otan myös kuvan samasta kohdasta ennen muutoksia. Kuvassa oma epämääräinen pino näyttää yllättävän määrätietoiselta sisustusratkaisulta.

Kirjoitan paperille kolme asiaa, joiden pitää parantua. Omalla listallani olivat helpompi kulkeminen, rauhallisempi ilme ja kunnollinen lukupaikka. Rajaan samalla muutoksen: jos sohva on ehjä ja hyvä istua, en vaihda sitä vain siksi, että sen väri vaatii hieman sovittelua.

Pidän aluksi yhden tavallisen illan ilman ostoksia ja seuraan, mihin itse hakeudun. Jos istun aina samassa nurkassa, selvitän miksi. Usein juuri siinä ovat sopiva valo ja hyvä näkymä. Käytän tätä havaintoa suunnittelun pohjana sen sijaan, että yrittäisin pakottaa arkeni sisustuskuvan muotoon.

Kun olin siirtänyt korkean kirjahyllyn pois ikkunan edestä, pesin lasit raidattomiksi lastalla, ja lukunurkkani sai aivan uuden valon.

Miten sijoitan sohvan ja muut kalusteet toimivasti?

Piirrän huoneesta karkean pohjan ja merkitsen siihen ovet, ikkunat sekä kulkureitit. Mittaan kalusteet ennen siirtelyä, sillä oma silmämääräinen arvioni on osoittautunut varsin toiveikkaaksi. Kokeilen paperilla ensin sohvan paikkaa ja vasta sitten muita kalusteita. Jätän reitin ovelta huoneen läpi sellaiseksi, että pystyn kulkemaan sitä myös pyykkikorin kanssa kylki edellä hivuttautumatta.

En työnnä automaattisesti kaikkia kalusteita seinille. Jos tilaa riittää, vedän nojatuolia hieman lähemmäs sohvaa ja käännän sitä keskusteluun päin. Suuressa huoneessa kokoan mieluummin yhden selkeän oleskeluryhmän kuin ripottelen istuimia joka nurkkaan. Pienessä huoneessa taas kokeilen, tarvitsenko todella jokaisen pikkupöydän. Yksi helposti saavutettava laskutaso voi palvella paremmin kuin kolme hankalasti sijoitettua.

Omassa ensimmäisessä kokeilussani siirsin pöydän niin keskelle, että huone näytti tasapainoiselta mutta kulkeminen muuttui pujotteluksi. Siirsin pöytää takaisin ja jätin kuvankauniin symmetrian sikseen. Kokeilen järjestystä aina myös käytössä: istuudun, nousen, avaan kaapin ja kuljen parvekkeen ovelle.

Jos huone on pitkä tai kapea, haen lisää sovellettavaa pienen olohuoneen kalustesijoittelusta. Mittaan silloin erityisesti kalusteiden syvyyden, en vain leveyttä. Minulle siro käsinoja ja näkyvä lattia voivat tehdä enemmän kuin pienempi mutta raskaan näköinen kaluste. En silti uhraa istumamukavuutta pelkän keveyden vuoksi.

Työvaihe	Mitä teen	Huomioi
Aloitan arjesta	Seuraan, missä istun, luen ja tarvitsen valoa	En aloita värikartasta
Katson huonetta	Vien pois muualle kuuluvat, istun jokaiselle paikalle	Otan kuvan ennen muutoksia
Rajaan muutoksen	Kirjoitan kolme parannettavaa asiaa	Ehjää, hyvää sohvaa en vaihda
Pidän illan ilman ostoksia	Havaitsen, mihin itse hakeudun	Sopiva valo ja hyvä näkymä
Piirrän pohjan	Merkitsen ovet, ikkunat, kulkureitit; mittaan kalusteet	Kokeilen sohvaa paperilla ensin
Kokeilen järjestystä	Istuudun, nousen, avaan kaapin, kuljen parvekkeen ovelle	Kulkeminen ennen symmetriaa
Tarkistan maton ja sohvan	Merkitön maton koon lattialle; kokeilen istumista	Etujalat matolle, ei liukumista
Rauhoitan värit ja verhot	Kokeilen tekstiileillä, sovitan kankaan kahteen valoon	Päivänvaloa en peitä

Millainen matto ja sohva tekevät olohuoneestani kodikkaan?

Pidän sohvaa olohuoneen käyttökalusteena, en näyttelyesineenä. Jos harkitsen uutta, kokeilen istumista kunnolla ja mietin, haluanko istua suorassa vai nostaa jalat viereen. Tarkistan myös päällisen hoito-ohjeen. Vaalea pinta ei itsessään pelota minua, mutta sellainen materiaali epäilyttää, jonka kanssa joutuisin neuvottelemaan jokaisesta tavallisesta arjen jäljestä. Kotona haluan voida olla muutenkin kuin vieraskoreana.

Ennen vaihtamista kokeilen nykyiselle sohvalle toista paikkaa, puhdistan sen materiaalin ohjeen mukaan ja vähennän ympäriltä tavaraa. Olen saanut vanhan kalusteen näyttämään harkitulta jo sillä, että lopetin sen peittämisen keskenään riitelevillä tyynyillä. Valitsen mieluummin muutaman sopivan kuin kokonaisen pehmustetun vastaanottokomitean.

Matossa katson ensimmäiseksi kokoa. Tavoittelen yleensä sitä, että ainakin sohvan ja nojatuolin etujalat mahtuvat matolle. Näin istuinryhmä näyttää yhdeltä kokonaisuudelta. Liian pienen maton kanssa minulle tulee helposti tunne, että pöydän alle on unohtunut irrallinen tilkku. Merkitsen suunnitellun koon lattialle ennen hankintaa ja katson rajauksen myös ovelta.

Valitsen materiaalin oman siivousarkeni mukaan ja varmistan, ettei matto pääse liukumaan. Paksuuskaan ei saa haitata ovien avautumista. Kodikkuus syntyy minulle siitä, että pinta tuntuu miellyttävältä ja kokonaisuus on helppo käyttää. Pelkkä pörröisyys ei vielä ratkaise mitään, jos maton reunaan kompastuu joka toisella kierroksella.

Tiinan lista: nämä tarkistan ennen uusia hankintoja

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Mittaan sohvan, maton paikan ja kulkureittien kapeimmat kohdat.
• Kokeilen, avautuvatko ovet ja kaapit uudessa järjestyksessä.
• Istun jokaiselle paikalle ja tarkistan näkymän sekä laskutilan.
• Arvioin verhokankaan ja värimallit päivänvalossa sekä illalla.
• Tarkistan, ettei valo häikäise lukupaikalla.
• Järjestän kirjoille, käsitöille ja muille käyttötavaroille omat paikat.
• Varmistan maton paikallaan pysymisen ja johtojen turvalliset reitit.
• Kokeilen järjestystä arjessa ennen ostopäätöstä.

Miten valitsen värit ja verhot rauhalliseen kokonaisuuteen?

Aloitan värit niistä pinnoista, joita en ole vaihtamassa: lattiasta, sohvasta ja suurista kalusteista. Poimin niiden rinnalle yhden rauhallisen pääsävyn ja vähän toista väriä. En yritä saada kaikkea täsmälleen samaksi. Minusta puu, murretut sävyt ja erilaiset kudotut pinnat saavat näkyä yhdessä, kun mikään niistä ei huuda muita kumoon.

Kotona olen maalannut ja tapetoinut itse, mutta en tartu pensseliin ensimmäisenä. Kokeilen ensin tekstiileillä, johtuuko levottomuus oikeasti seinistä vai siitä, että huoneessa on monta irrallista väriryhmää. Kerran keräsin olohuoneeseen kaikki mielestäni kauniit tyynynpäälliset. Jokainen oli yksin mukava, yhdessä ne pitivät melkoista kokousta. Vein osan kaappiin, ja huone rauhoittui ilman maalaamista.

Verhoissa tarkistan, että pystyn avaamaan ne kunnolla ikkunan sivuille. En halua peittää päivänvaloa varmuuden vuoksi. Sovitan kangasta sekä päiväsaikaan että illan lamppuvalossa, sillä sama sävy voi näyttää aivan erilaiselta. Lisää omia havaintojani kokoan olohuoneen verhojen valintaan.

Kun etsin olohuoneen sisustusmalleja, tallennan vain muutaman kuvan ja kirjoitan viereen, mistä niissä pidän. Vastaus saattaa olla lämmin puu tai väljä kalustus, ei koko kuvassa näkyvä tavaravalikoima. Näin saan kuvista käyttökelpoisia ideoita enkä ostoslistaa vieraaseen kotiin. Oman lattian sävy kulkee silti mukana, vaikka kuvassa olisi kuinka kaunis toinen maailma.

Miten teen valaistuksesta pehmeän mutta riittävän?

En odota yhden kattovalaisimen hoitavan koko olohuonetta. Käytän yleisvalon rinnalla kohdennettua valoa lukemiseen ja pehmeämpää valoa oleskeluun. Sijoitan lukupaikan valon niin, että näen kirjan sivun mutta valonlähde ei paista suoraan silmiini. Kokeilen paikan istuen, sillä seisten hyvältä näyttävä ratkaisu voi nojatuolissa tuntua aivan toiselta.

Katson myös, mihin valo osuu. Vaalea seinäpinta voi levittää valoa lempeästi, kun taas suoraan kasvoihin suunnattu valo tekee illasta turhan kuulusteluhenkisen. Pidän samassa näkymässä valon sävyt lähellä toisiaan. Jos yksi nurkka näyttää kellertävältä ja toinen sinertävältä, vaihdan ensin keskenään sopivat valonlähteet ennen kuin syytän seinän väriä.

Käyn johdot läpi samalla kun siirrän kalusteita. En vedä niitä kulkureitille tai purista kalusteen alle, enkä rakenna jatkojohdoista ketjua. Jos tarvitsen uuden kiinteän sähköasennuksen, tilaan sähköalan ammattilaisen ja tarkistan turvallisuusohjeet Tukesilta. Tunnelman vuoksi en ryhdy sähköasentajaksi.

Teen lopullisen kokeilun pimeänä iltana. Sytytän valot yksi kerrallaan ja tarkistan, riittääkö valo niihin asioihin, joita todella teen. Sen jälkeen sammutan turhat. Minulle kodikas olohuone ei tarkoita hämärää huonetta, jossa tavaroita etsitään käsikopelolla, vaan mahdollisuutta säätää valon määrää tilanteen mukaan. Päivänvaloa arvioin erikseen, etten korjaa lampulla sellaista ongelmaa, jonka liian eteen vedetty verho aiheuttaa.

Mihin sijoitan tavarat, jotta olohuone pysyy viihtyisänä?

Teen säilytyspaikat tavaroiden todellisten reittien mukaan. Jos kirja jää aina sohvan viereen, järjestän sille paikan siihen enkä päätä säilyttää sitä huoneen toisessa päässä. Pidän käytetyimmät tavarat helposti saatavilla ja harvemmin tarvittavat suljetussa säilytyksessä. Kaikkea ei tarvitse näyttää, mutta kaikkea ei myöskään tarvitse piilottaa.

Hyllyllä jätän esineiden ympärille tyhjää tilaa. Kokoan pienet muistot mieluummin yhdeksi ryhmäksi kuin levitän niitä jokaiselle pinnalle. Minulle tärkeä esine saa näkyä kunnolla ilman, että sen vieressä seisoo seitsemän varakappaletta. Kirjoja en järjestä vain värin vuoksi, koska haluan löytää ne myös seuraavalla lukukerralla.

Katson samalla huoneiden välistä tavaraliikennettä. Jos olohuoneeseen kertyy ulkovaatteita ja laukkuja, tarkistan ensin, puuttuuko niiltä toimiva paikka eteisessä. Siksi eteisen säilytysratkaisut vaikuttavat minulla myös olohuoneen siisteyteen. En korjaa jokaista tavarakasaa uudella korilla, jos tavaran oikea koti on kokonaan toisessa huoneessa.

Jätän yhden laskupinnan tarkoituksella melko tyhjäksi. Siihen mahtuu kesken oleva kirja tai vieraan kuppi ilman, että minun täytyy ensin siirtää asetelmaa. Olen huomannut, että pieni käytönvara tekee huoneesta kutsuvamman kuin viimeistä senttiä myöten täytetty pinta. Illalla palautan tavarat paikoilleen lyhyellä kierroksella. Jos jokin jää jatkuvasti käteen, muutan sen säilytyspaikkaa enkä moiti itseäni huonosta järjestyksenpidosta.

Missä järjestyksessä uudistan olohuoneen pienellä budjetilla?

Etenen järjestyksessä, jossa jokainen vaihe auttaa arvioimaan seuraavaa. Ensin karsin ja siivoan, sitten kokeilen kalusteiden paikat. Vasta sen jälkeen tarkistan valaistuksen, maton ja verhot. Pienet koristeet jätän viimeisiksi. Näin en käytä rahaa tyynyihin, jos huoneen todellinen pulma on väärässä kohdassa seisova suuri kaluste.

Pidän uutta järjestystä käytössä useamman tavallisen päivän. Kokeilen sitä sekä yksin että silloin, kun Jari ja minä istumme olohuoneessa yhtä aikaa. Tarkistan, mahtuuko kulkemaan toisen noustessa ja löytyykö molemmille laskutilaa. Pelkkä sunnuntaina otettu kuva ei kerro, toimiiko huone keskiviikkoiltana. Jos ratkaisu vaatii jatkuvaa varomista, muutan sitä.

Hankinnan hintaa arvioidessani katson materiaalin, koon, rakenteen ja hoidon lisäksi mahdolliset kuljetukset sekä asennustarpeet. Edullinen löytö ei auta, jos se ei mahdu paikalleen. Käytettyä kalustetta harkitessani tarkistan kunnon, mitat ja puhdistettavuuden. Mittanauha on tässä huomattavasti luotettavampi seuralainen kuin innostus.

Vaihdan vuodenajan mukana korkeintaan muutaman tekstiilin ja annan peruskalustuksen pysyä. Samoja rauhoittamisen keinoja käytän myös makuuhuoneen sisustuksessa: vähemmän irrallisia tavaroita, harkittu valo ja tilaa käyttää huonetta. Kun olohuoneessa on hyvä istua eikä sen ylläpito tunnu erilliseltä harrastukselta, lopetan säätämisen. Minulle valmis huone on sellainen, jossa huomaan välillä unohtavani koko sisustamisen ja keskityn siihen, mitä olin tullut tekemään.

Kysymyksiä olohuoneen sisustus -aiheesta

Miten saan olohuoneesta kodikkaan ilman remonttia?

Aloitan kalusteiden sijoittelusta, sopivan kokoisesta matosta ja useammasta valonlähteestä. Lisään pehmeyttä verhoilla ja harkituilla tekstiileillä, mutta jätän myös tyhjää tilaa.

Miten sijoitan sohvan pieneen olohuoneeseen?

Mittaan ensin kulkureitit ja kokeilen sohvaa niin, ettei se estä ovien tai kaappien käyttöä. Tarkistan myös kalusteen syvyyden ja vähennän tarvittaessa muita kalusteita sohvan ympäriltä.

Mistä löydän omaan kotiin sopivia olohuoneen sisustusideoita?

Valitsen muutaman kuvan, joissa huoneen muoto ja koko muistuttavat omaani. Poimin niistä yksittäisen idean, kuten verhojen sijoittelun tai väriparin, en koko kalustusta.

Mihin käytän rahaa ensin olohuoneen sisustuksessa?

Kohdistan hankinnan siihen, mikä haittaa arkea eniten: huonoon istumapaikkaan, puuttuvaan lukuvaloon tai epäkäytännölliseen säilytykseen. Koristeet jätän myöhemmäksi ja kokeilen ensin, mitä saan aikaan nykyisillä tavaroilla.