Muurahaiset sisällä talvella – mistä ne tulevat
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Muurahaiset sisällä talvella tulevat yleensä siitä, että mökin rakenteissa tai lattian alla on ollut pesä jo syksyllä, ja peruslämpö tai aurinkoinen päivä herättää ne liikkeelle. Kyse ei ole välttämättä uudesta tulosta, vaan merkistä, että jokin kolo, lista tai puupino on ollut niille sopiva. Katso ensin kulkureitti, älä ensimmäisenä kaiva purkkia esiin.
Mistä ne oikein tulevat, kun ulkona on pakkasta?
Muurahaiset sisällä talvella yllättävät siksi, että minäkin oletin aikoinaan niiden nukkuvan siellä jossain kangasmetsän juurakossa siihen asti, kun raparperi alkaa työntää lehtiä. Sitten eräänä helmikuun aamuna näin tuvan lattialla kolme pientä kulkijaa ihan samalla linjalla puulieden taustan ja kynnyslistan välissä. Ei ollut joukkoa, ei paniikkia, vaan sellainen hiljainen keskisuomalainen kulkue: yksi menee, kaksi tulee perässä, kukaan ei selitä.
Yleensä selitys on yksinkertainen. Pesä on ollut rakenteen suojassa jo loppukesästä: hirren ja lattian välissä, kuistin alapuolella, vanhan puupinon alla tai vaikka terassin ja mökin rajassa. Kun mökkiä pidetään vähän lämpimämpänä kuin ulkoilmaa, tai aurinko lämmittää lasitettua kuistia, osa väestä herää ja lähtee hakemaan sitä, mitä lattian saumasta on jäänyt. Meillä ilmalämpöpumppu tuli peruslämmölle 2019, ja juuri sen jälkeen opin erottamaan syksyn satunnaiset vierailijat talven pienistä, itsepintaisista kulkijoista.
En sano tätä varmuudella jokaisesta mökistä, enkä anna torjuntaohjetta terveysasioihin. Jos epäilet, että kyse on muustakin kuin muurahaisista, tai jos haju, kosteus tai jyrsijän jäljet tulevat samaan aikaan, käyn läpi myös hiirien talvitarkistuksen ja hajun syyn mökillä. Ne ovat vähän samanlaisia talviyllätyksiä: ensin ihmetellään, sitten löytyy lista, jota ei ollut tullut katsottua.
Mitä pienet muurahaiset sisällä talvella kertovat mökistä?
Pienet muurahaiset sisällä talvella kertovat minulle ennen kaikkea reitistä. Yksittäinen muurahainen keskellä lattiaa on uutinen, mutta kolme samaa viivaa kulkevaa on jo kartta. Talvella ravintoa ei ole tarjolla samalla tavalla kuin juhannuksen jälkeen, joten ne eivät yleensä tule juhlimaan vaan siirtyvät lämpimämmästä kolosta toiseen tai hakevat sitä, mitä on jäänyt murusina lattian saumaan, puulieden taakse tai kuistin maton alle.
Meillä ensimmäinen merkki oli keinotekoisen siisti paikka: olin syksyllä lakaissut tuvan, mutta jättänyt vanhan puulieden taustan raoista sen verran puunkuorta ja pölyä, että siinä riitti nuuhkittavaa. Toinen merkki oli lasitettu kuisti. Se lämpenee aurinkopäivänä nopeammin kuin tupa, ja kuistin kynnys on vanhaa hirttä, jossa on pieni, rehellinen rako.
Kolmas merkki oli se, että mökki oli ollut viikon tyhjillään. Kun paikalla ollaan joka päivä, kulkue huomataan heti; kun ollaan Jyväskylässä töissä, ehtii syntyä sellainen pieni rutiini, josta kukaan ei ole kertonut kenellekään.
En lähtenyt hetkeen miettimään myrkkyjä tai tiivistysvaahtoa. Otin mökkikirjan vihkon, piirsin tuvasta karkean pohjan ja merkitsin rasteilla, mistä näin kulkijan ja mihin se katosi. Se on minusta talvella kärsivällisempi tapa kuin se, että alan siirrellä kaikkea irtainta kerralla. Samalla tuli katsottua, ettei kyse ollut isoista hevosmuurahaisista hirressä, joita olen nähnyt veli Mikon vuoroviikolla eri paikassa ja eri kokoisena kulkuna. Koko auttaa, vaikka en tunnista lajia enkä sellaista väitäkään.
Tiinan lista: mitä tarkistan, kun näen talvella kulkijan
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
| Vaihe | Mitä katson | Mitä teen | Huomioi |
|---|---|---|---|
| 1. Kynnys | Kulkijan suunta | Seison paikallani | Aloitan kynnyksestä, en kaapista |
| 2. Matto ja jakkara | Puulieden edusta | Nostan maton, siirrän jakkaran | Lattian sauma raudalla varovasti |
| 3. Puulieden tausta | Puunkuori ja pöly | Lakaisen, pyyhin kuivalla rätillä | Murusille tiivis astia |
| 4. Kuisti | Kynnyksen vanha hirsi | Käyn alareunan | Aurinkopäivä lämmittää nopeammin |
| 5. Terassin rako | Mökin ja terassin väli | Katson raon | Tiivistän vain käytössä nähdyn |
| 6. Kynnyslista | Tuvan ja kamarin väli | Merkitsin rastit mökkikirjaan | Kolme samaa viivaa on kartta |
| 7. Pihan puoli | Kompostikäymälä, rengaskaivo | Kurkaan vasta lopuksi | Reitti voi päättyä seinään |
| 8. Sähkön läheltä | Johto, rasia, ilmalämpöpumppu | Kutsun sähköalan ammattilaisen | Sähköjä en koske itse |
Miten erotan talvehtimisen, lämpöheräämisen ja kesän hääräämisen?
Muurahaiset talvella sisällä näyttävät minun silmääni hitaammilta kuin heinäkuun väki. Muurahaisten talvehtiminen on mökin kannalta usein sitä, että pesä on suojassa eikä sitä näy; liike alkaa, kun rakenteen lämpö vähän vaihtuu. Siksi talvella ei yleensä näy samanlaista pitkää jonoa kuin kasvimaan kohopenkin reunalla tai raparperin juurella loppukesästä. Näkyy muutama, sitten taas ei ketään, ja seuraavana aurinkopäivänä sama kuvio uudestaan.
Jos näen siivekkäitä, pysähdyn eri tavalla. Siitä olen kirjoittanut erikseen kohdassa siivekkäät muurahaiset sisällä, koska se ei ole minulle sama asia kuin pieni talvikulkija kuistin kynnyksellä. Samoin jos kulkijoita ilmestyy lasitetun parvekkeen tai kasvihuoneen tapaisen lämpimän nurkan ympärille, vertaan tilannetta kasvihuoneen muurahaisiin, vaikka meillä mökillä kasvihuonetta ei ole.
Minulla on kotona Jyväskylässä lasitettu parveke, ja siinä olen huomannut saman ilmiön pienessä mittakaavassa: aurinko tekee nurkasta eri lämpöisen kuin muu asunto, ja hyönteinen huomaa sen ennen minua.
Talvella en myöskään sekoita tätä muuhun ikävään. Punkkiasioissa en anna neuvoja, vaan katson THL:n ohjeet tai soitan terveyskeskukseen, jos omaan tilanteeseen liittyy iholla tai terveydessä jotain epäselvää. Mökin puolella olen lukenut omaa muistiota vasten punkin talvesta ihan vain siksi, että talvi saa minut aina kuvittelemaan, että kaikki ötökät ovat samalla viivalla. Eivät ole, ja sen myönnän ilman suurempaa draamaa.
Missä järjestyksessä käyn paikat läpi?
Aloitan kynnyksestä, en kaapista. Ensin seison paikallani ja katson, mihin suuntaan kulkija menee. Sitten nostan maton, siirrän puulieden edessä olevan jakkaran ja katson lattian sauman raudalla varovasti, en kaivamalla. Sen jälkeen käyn kuistin alareunan, terassin ja mökin välisen raon sekä tuvan ja kamarin välisen kynnyslistan. Vasta lopuksi kurkkaan kompostikäymälän ulkopuolelle ja rengaskaivon ympärille, koska kesävesi ja kannettu juomavesi eivät ole sisällä, mutta kulkureitti pihan puolelta voi silti päättyä mökin seinään.
Sitten teen pienen, ikävän siivouksen: lakaisen uudelleen, pyyhin puulieden taustan kuivalla rätillä ja laitan murusille tiiviin astian sen sijaan, että jätän pussin sulkijalla ”varmuuden vuoksi”. Sulkija on minulle luottanut ennenkin, ja minä olen luottanut sulkijaan, ja lopputulos oli sama kuin aina. Tiivistän vain sen raon, jonka olen nähnyt käytössä, ja jätän muut rauhaan; vanha hirsi ei pidä siitä, että sitä paikataan hermostuneena helmikuussa.
Jos tiivistys tai rakenteen avaaminen vaikuttaa isommalta työltä, tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja kysyn ammattilaiselta, aivan kuten meillä tehtiin isompien kotiremonttien kanssa.
Sähköjä en koske itse. Verkkosähkö tuli mökkiin 1985, ja rantasaunalla on pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten 2017, mutta jos johdon, rasian tai ilmalämpöpumpun läheltä löytyy kulkureitti, kutsun sähköalan ammattilaisen. Samalla muistan häkäasiat: kevyt takka ja puuliesi sekä saunan puukiuas ovat meillä puulla, ja tulentekoon, savuhormiin ja ilmanvaihtoon liittyvissä epäselvyyksissä seuraan pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeita.
Talvella mökki on usein kiinni pidempään kuin kesällä, ja se tekee pienestäkin unohduksesta isomman. Jäälle en lähde kokeilemaan reittiä ”vain vähän”, vaan katson Ilmatieteen laitoksen metsäpalovaroituksen ja pelastuslaitoksen ohjeet; hukkumisriski ja avotulen kielto eivät kuulu mökkikirjan huumoriosastolle.
Pitääkö mökki pitää kylmänä vai lämpimänä?
En osaa antaa yhtä oikeaa lämpöä, enkä anna sellaista ohjetta. Meillä peruslämpö on ollut ilmalämpöpumpusta 2019 lähtien, ja se on tehnyt talvesta mukavamman mutta myös näkyvämmän: kun mökki ei ole aivan jäässä, pienikin herääminen huomataan. Jos pitäisin mökkiä täysin kylmillään, näkisin todennäköisesti vähemmän liikettä, mutta en tietäisi sen enempää rakenteen raosta. Siksi minulle tämä ei ole valinta ”lämmin vai kylmä”, vaan valinta ”näenkö reitin vai näenkö vain jäljen”.
Vuoroviikot heinäkuussa Mikon kanssa ovat opettaneet senkin, että kahden pitäjän mökissä syksyn viimeinen siivous on yhteinen asia. Minä saatan jättää kuistin maton, Mikko saattaa jättää puupinon vähän lähemmäksi seinää, ja helmikuussa kumpikaan ei muista kumpi. Mökkikirja on meillä sovittu yhteiseksi muistiksi: päivämäärä, sää, mitä tehtiin, mikä toimi.
Jari auttaa raskaissa töissä, ja terassi rakennettiin yhdessä 2016, mutta kynnyslistan rasti on edelleen minun käsialaani. Se on aika pieni työ, ja juuri siksi se jää helposti tekemättä.
Jos haluat vielä yhden yleisemmän katsauksen samaan ilmiöön ilman talven erityisyyttä, minulla on erillinen muistio muurahaisista sisällä mökissä. Luen sitä itsekin ennen kuin alan keksiä uusia syitä. Yleensä syy on vanha: rako, muru ja aurinkoinen kuisti. Kekseliäämpiä selityksiä olen kyllä ehtinyt kirjoittaa vihkon reunaan, mutta ne eivät ole pitäneet paikkaansa.
Kysymyksiä muurahaiset sisällä talvella -aiheesta
Muurahaiset talvella sisällä – tarkoittaako se pesää mökin rakenteessa?
Usein tarkoittaa suojaisaa koloa tai reittiä, ei välttämättä suurta pesää juuri lattian alla. Minä katson ensin kulkusuunnan ja kynnyksen, enkä lähde avaamaan rakenteita ennen kuin sama paikka toistuu. Jos epäselvää, kysyn ammattilaiselta ja tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen.
Pienet muurahaiset sisällä talvella – pitääkö niistä huolestua?
Minä en huolestu ensimmäisestä kolmesta, mutta alan kirjoittaa mökkikirjaan, jos sama linja toistuu aurinkopäivinä. Terveysasioissa en anna neuvoja: punkkien, ihon tai saunaan liittyvien kysymysten kohdalla katson THL:n ohjeet tai otan yhteyttä terveyskeskukseen.