Laituri törmäyssuoja ja kiinnitysrenkaat – veneen kiinnitys laituriin

Mihin laituri törmäyssuoja oikeasti laitetaan?

Laituri törmäyssuoja ei kuulu siihen kohtaan, joka näyttää siistiltä rannasta katsottuna, vaan siihen kohtaan, johon soutuveneen kylki painuu, kun tuuli kääntyy tai joku astuu veneeseen hieman liian innokkaasti. Minä olen oppinut tämän meidän puulaiturin kanssa: vene ei osu keskelle laituria, vaan aina vähän vinosti sen kulmaan, siinä missä airo on jäänyt alkuun liian pitkälle.

Kun ensimmäisenä kesänä yritin pitää veneen nätisti suorassa pelkällä köydellä, kuulin sen tutun pienen napsahduksen, joka tarkoittaa, että puu ja vene ovat taas tutustuneet.

Käytännössä katson ensin, missä vene lepää, kun se on kiinni ja kukaan ei pidä siitä kiinni. Merkkaan sen kohdan vaikka kengänkärjellä laiturin lautaan ja laitan suojan juuri siihen sekä vähän yli molempiin suuntiin. Yksi suojapiste harvoin riittää, jos vene kääntyy tuulessa. Suojan pitää olla pehmeä mutta ei niin liukas, että se lähtee uimaan omille teilleen heti, kun järvi vähän hyrähtää.

Minä sidon suojat löyhästi kiinni, mutta jätän sen verran löysää, että ne voivat pyöriä eivätkä repeä liitoksistaan. Samalla tarkistan, ettei köysi kulje suojan yli ja hiero sitä rikki.

Jos laiturissa on tikkaat, suojan paikka kannattaa katsoa myös niiden kautta: uimaan mennään usein juuri siitä, ja vene painuu silloin eri tavalla kuin tyhjänä. Meillä tähän liittyy laiturin tikkaat ja niiden sijoitus, jonka kanssa olen joutunut sopimaan köyden paikkaa uudelleen. Tarkat rakenteet ja kiinnitysten vaatimukset tarkistan aina oman kunnan rakennusjärjestyksestä, enhän minä rupea mökillä viranomaista esittämään.

Tarvitsenko kiinnitysrenkaan, pollarin vai molemmat?

Pienen soutuveneen kanssa minä pärjään yhdellä tukevalla renkaalla keulassa ja toisella perässä, mutta pollari on kätevä silloin, kun köyttä pitää saada nopeasti pois ilman että sormet jäävät puristuksiin. Rengas on hyvä, kun haluan köyden kulkevan matalalla ja suoraan. Pollari taas antaa jotain, minkä ympäri köyden voi ottaa kierroksen, jos vene yrittää lähteä liikkeelle ennen kuin olen ehtinyt solmua.

En ole hankkinut mökille mitään hienoa venesatamakalustoa; meillä on puulaituri ja sen kanssa riittää, että kiinnityskohta on tukevasti kiinni itse laiturissa eikä vain yhdessä pintalaudassa. Se on juuri se kohta, jonka äitiäni lainaten “kyllä se kestää” -ajattelu usein unohtaa.

Jos kiinnitys tuntuu löysältä, en kiristä köyttä tiukemmaksi. Silloin vene ei pääse nousemaan ja laskemaan veden mukana, ja seuraava aalto ottaa sen kylkeen. Katson ensin ruuvit, aluslevyt ja sen, mihin runkoon rengas on mennyt. Sähköä en näihin hommiin sotke lainkaan; jos laiturille tulee valoja tai kaapelia, sen tekee sähköalan ammattilainen, ja minä pidän köydet kaukana siitä urakasta.

Valojen puolella olen muuten kirjoittanut laiturin valaistuksesta ja rannan valoista, mutta kiinnitys pysyy meillä köyden, puun ja järjen varassa.

Myrskyn varalle en luota pelkkään renkaaseen. Silloin katson koko laiturin pysymistä, en vain veneen naruja; siitä on oma muistutus laiturin ankkuroinnissa kettinkeineen. Tarkemmat ohjeet rantarakenteista tulevat kunnasta, ja minä tyydyn siihen, että mökkikirjaan merkitsen, mikä piti ja mikä ei.

Tiinan lista: mitä katson laiturilla ennen kuin kävelen tupaan

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Törmäyssuoja on siinä kohdassa, johon vene oikeasti osuu, ei siinä joka näyttää siistiltä.
• Suojassa on sen verran löysää, että se pyörii mutta ei karkaa järveen.
• Kiinnitysrengas on kiinni laiturin runkossa, ei vain pintalaudassa.
• Köysi kulkee suoraan eikä hankaa laiturin reunaa, tikkaita tai suojan narua.
• Solmun saa auki märällä köydellä ilman puukkoa.
• Köydessä on löysää veden liikkeelle, mutta ei tarpeeksi veneen pyörähtämiselle.
• Airot, ämpäri ja kalastustavarat eivät ole köyden reitillä.
• Pelastusliivit ovat veneessä myös lyhyellä soutumatkalla.
• Uudet reiät ja rakenteen muutokset tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksestä ennen työtä.

Vaihe	Mitä katson	Mitä teen	Huomioi
Törmäyssuoja	Missä vene lepää kiinni	Merkkaan kohdan ja laitan suojan	Vähän yli molempiin suuntiin
Suojan kiinnitys	Pehmeys, pysyvyys, pyöriminen	Sidon löyhästi kiinni	Köysi ei kulje suojan yli
Tikkaat	Vene painuu eri tavalla	Sovitan köyden paikan uudelleen	Tavaraa ei tikkaiden viereen
Kiinnityskohta	Rengas, pollari, ruuvit, aluslevyt	Katson runkoon kiinnityksen	Ei vain pintalautaan
Köyden löysyys	Vene nousee ja laskee	En kiristä tiukemmaksi	Ei pyörähdystä laiturin kulmaan
Solmut	Aukeavat märälläkin köydellä	Harjoittelen kuivalla laiturilla	Köyden pää vapaan mittainen
Yöksi jättö	Järjestys: suoja, rengas, köysi, solmu	Käyn laiturin läpi	Airot, ämpäri, irralliset
Turvallisuus	Pelastusliivit, ohjeet, kiellot	Pidän köydet kaukana sähköurakasta	Ohjeet kunta, THL, Tukes, pelastuslaitos

Millaiset vene solmut minulla ovat käytössä?

Minulla on kolme solmua, joilla pärjään: yksi nopea silmukka keulaan, yksi köyden päättely pollarilla ja yksi varakierros, kun tuuli nousee. En opettele mökillä uusia solmuja samalla kun ukkonen lähestyy; harjoittelen ne kuivalla laiturilla niin monta kertaa, että käsi tekee ne ilman että aivot pitävät kokousta.

Solmun tärkein ominaisuus ei ole nimi vaan se, että sen saa auki märälläkin köydellä. Olen kerran tehnyt niin tiukan nyhdön, että jouduin ottamaan puukon esiin, ja sen jälkeen olen pitänyt köyden pään aina vapaan mittaisena.

Köysi kulkee meillä renkaasta veneen lenkkiin niin, ettei se hankaa laiturin reunaa ennen kuin on pakko. Jätän löysää sen verran, että vene saa heilahtaa, mutta en niin paljon, että se ehtii pyörähtää laiturin kulmaan. Kun lähden soutelemaan, kierrän köyden rullalle enkä jätä sitä veteen roikkumaan; se on yllättävän hyvä tapa saada airo kiinni johonkin, mistä ei ole iloa kenellekään.

Kalastuspäivinä sama rutiini jatkuu, ja olen huomannut, että soutuveneen valinta kalastukseen vaikuttaa siihen, mihin kohtaan keulan lenkki kannattaa laittaa.

Jos vene on irrallaan pidemmän aikaa, en jätä sitä pelkän laiturin varaan. Ankkuroinnin perusasiat olen käynyt läpi pienen veneen ankkuroinnissa, ja muistan edelleen sen mokan, kun luulin ankkurin painavan tarpeeksi, vaikka se vain kaivautui pehmeään pohjaan kuin lusikka puuroon.

Mitä tarkistan ennen kuin jätän veneen yöksi?

Käyn laiturin läpi aina samassa järjestyksessä: ensin törmäyssuoja, sitten rengas ja sen kiinnitys, sitten köyden kulku, sitten solmu ja lopuksi airot, ämpäri ja muut irralliset. Se kuulostaa turhan tarkalta, mutta yöllä en halua arvailla, mikä napsahti.

Erityisesti katson, ettei vene pääse painumaan laiturin alle; se on se kohta, jossa pieni tuuli tekee isomman jäljen kuin iso tuuli keskellä järveä. Samalla vilkaisen, ettei kukaan ole jättänyt tikkaiden viereen tavaraa, johon köysi tarttuu.

Turvallisuuspuolen pidän asiallisena enkä rupea antamaan terveysneuvoja. Punkkien, saunan lämpötilojen tai uimisen terveysasioiden kohdalla ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen. Jäällä liikkumisesta katson Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet, metsäpalovaroitusten ja tulentekokielloista pelastuslaitoksen ohjeet, häkäasioissa sekä sähkötöissä pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeet, ja hukkumisriskin kanssa en leiki edes vitsillä: pelastusliivit ovat veneessä, vaikka matka olisi vain laiturin toiseen päähän.

Tulentekokielto koskee myös sitä pientä paljun lämmitystä, jonka kanssa olen joskus ollut liian optimistinen.

Veneen pintakin kertoo kiinnityksestä. Jos kyljessä on uutta hankausta, syy on useammin köyden kulmassa kuin itse solmussa. Silloin menen katsomaan veneen maalausta ja pohjan kunnostusta vasta sen jälkeen, kun olen ensin siirtänyt suojaa puoli kengänmittaa. Kalastusvälineiden kanssa sama pätee: kaikuluotain soutuveneeseen saa olla, mutta sen johto ei saa olla se köysi, johon vene lopulta kiinnittyy.

Entä jos laituri on kelluva osa eikä kiinteä puu?

Meillä kelluva osa tuli puulaiturin jatkoksi 2020, ja se opetti minut erottamaan kaksi asiaa: vene kiinnittyy laituriin, mutta laituri itse liikkuu vielä vähän. Sen takia en vedä köyttä kelluvasta osasta takaisin rantaan niin kireälle, että liike loppuu kokonaan. Pidän kiinnityksen siinä kohdassa, jossa kelluva osa ja kiinteä laituri kohtaavat, ja jätän suojan juuri nivelkohtaan, koska se on se paikka, joka yllättää.

Ensimmäisellä viikolla luulin, että vene “hakee” itse paikkansa, mutta oikeasti se haki sen kulman, johon olin unohtanut suojan.

Jos laitat renkaan kelluvaan osaan, tarkista samalla, mihin se on kiinnitetty ja miten se kestää sivusuuntaista vetoa. Minä en väitä tietäväni kunnan rakennusjärjestyksen yksityiskohtia, joten sanon saman kuin aina: tarkista oman kunnan ohje ja viranomaisen ohje ennen kuin poraat uusia reikiä tai muutat rakennetta.

Minun mökkikirjani kertoo vain sen, mikä meillä piti ja mikä piti korjata seuraavana viikonloppuna. Kuivaa keskisuomalaista lohtua: korjaus onnistui, mutta vasta sen jälkeen, kun olin ensin selittänyt Jarille, ettei korjausta tarvita.

Kysymyksiä laituri törmäyssuoja -aiheesta

Montako kiinnitysrengasta pieneen soutuveneeseen tarvitaan?

Minä käytän kahta: keulassa ja perässä, jotta vene ei pyöri laiturin kulmaan. Yksikin rengas pitää tyynellä, mutta tuulen kääntyessä toinen tekee työn, jota ei tarvitse juosta korjaamaan. Kiinnityskohdan tukevuus ratkaisee enemmän kuin renkaiden määrä, ja rakenteen ohjeet tarkistan kunnasta.

Voiko laituri törmäyssuoja jäädä talveksi paikalleen?

Minä otan suojat ja köydet pois, kun jää alkaa tehdä tuloaan, ja katson jäällä liikkumisen sekä rantarakenteiden ohjeet Ilmatieteen laitokselta, pelastuslaitokselta ja omasta kunnasta. Mökillä ne ovat kesätavaroita, ja mökkikirjaan merkitsen syksyllä mihin ne laitoin, etten keväällä etsi niitä kompostikäymälän takaa.