Terassi laudoitus – piilokiinnitys vai ruuvit

Kumpi kiinnitys kannattaa valita, kun terassi laudoitus on edessä?

Vastaan suoraan: jos mökkisi on kuten minun, kesällä käytössä, välillä märkä ja välillä täynnä sukulaisia, ottaisin ensimmäiseen terassiin ruuvit. Terassi laudoitus pysyy järkevänä, kun jokainen lauda on kiinni kahdesta kohdasta jokaiseen kouruun, ruuvin kanta jää laudan pintaan eikä reikiä tarvitse sovitella millimetrin kanssa. Piilokiinnitys tekee kauniin, yhtenäisen pinnan, ja ymmärrän kiusauksen hyvin: paljain jaloin kävellessä ei näy ruuvinriviä eikä kannan ympärille jäävää pientä varjoa.

Mutta se on armottomampi, jos aluspuut eivät ole samassa tasossa tai jos lauta on hieman kiero. Minä katselin veljeni Mikon kanssa naapurikylällä yhtä piilokiinnitettyä terassia, ja siinä piti jo ensimmäisen kesän jälkeen miettiä, miten yksi lauta saadaan irti naapuria häiritsemättä. Se jäi mieleeni siinä vaiheessa, kun Jari ja minä suunnittelimme omaa terassin perustuksia vuonna 2016.

En sano, että piilokiinnitys on huono. Sanon, että se sopii paremmin silloin, kun runko on tehty erityisen tarkasti, laudat ovat tasalaatuisia ja sinulla on aikaa asetella jokainen klipsi ennen kiristämistä. Ensimmäisen mökin kanssa minä arvostan sitä, että virheen näkee heti ja sen voi korjata ruuvimeisselillä saman kahvipaussinkin aikana.

Sähkötyöt ja kiinteät sähköasennukset kuuluvat muuten aina sähköalan ammattilaiselle, mutta laudan kiinnittäminen on sellaista käsityötä, jota uskallan itse harjoitella. Terassin kaiteen korkeudesta ja rakenteesta taas tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen, en arvaile niitä mökkikirjan marginaalista, ja luin vielä kaiteen mallit ja määräykset ennen kuin päätin reunat.

Kuinka suuri rako lautojen väliin jätetään?

Minä jätän raon, joka näyttää siltä, että sinne mahtuu pieni naula tai ohut ruuvimeisselin kärki kulkemaan. Yleensä puulaudan kanssa puhutaan muutamasta millimetristä, mutta käytän mieluummin yhtä välilevyä kuin silmämäärää, koska silmämäärä muuttuu sen mukaan, onko aamu aurinkoinen vai onko tuvassa jo lämmennyt puu.

Märkä lauda turpoaa, kuiva lauta kutistuu, ja jos raon jättää liian tiukaksi, vesi ei pääse pois vaan jää makaamaan kahden laudan saumaan kuin vieras, joka ei ymmärrä lähtövihjeitä. Liian suuri rako taas kerää kantapään ja tuolinjalan, ja minä tiedän sen, koska kokeilin yhtä reilumpaa väliä kuistin puolella ja löysin sieltä myöhemmin raparperinlehden, joka ei ollut sinne tarkoitus jäädä.

Teen näin: asetan ensimmäisen laudan suoraksi linjalangasta, kiinnitän sen väliaikaisesti, sitten laitan kaksi samanlaista välikappaletta laudan päihin ja yhden keskelle, painan seuraavan laudan niitä vasten ja ruuvaan vasta sitten. Välikappaleet siirtyvät aina seuraavaan saumaan. Se on hitaampaa kuin ‘katsotaan nyt silmällä’, mutta nopeampaa kuin koko rivin purkaminen iltapäivällä.

Jos terassi on katettu, rako saa olla rauhallisempi kuin täysin sateella olevalla pinnalla; minun kuisti on lasitettu, mutta terassi on avoin, ja siksi luin vielä katetun terassin rakennetta ja vertasin sitä omaan tilanteeseeni. Katto muuttaa sitä, mihin vesi menee, ei sitä, että puu elää.

Tiinan lista: mitä tarkistan ennen ensimmäistä ruuvia

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Ovatko kourut suorassa ja samassa tasossa koko terassin matkalta?
• Onko minulla yhdenlaiset välikappaleet laudan päihin ja keskelle?
• Onko ensimmäinen lauda linjalangalla eikä vain ‘aika suorassa’?
• Näkyykö ruuvilinja lyijykynämerkkinä joka kourun kohdalla?
• Esiporaanko laudan päät, ettei puu halkea juuri viimeisellä ruuvilla?
• Jääkö ruuvin kanta pinnan tasoon eikä kuppiin, johon vesi jää?
• Pääseekö saumasta vesi pois myös rankkasateella, ei vain aurinkoisena aamuna?
• Olenko tarkistanut kaiteen ja luvat oman kunnan rakennusjärjestyksestä?
• Kirjoitanko mökkikirjaan sään, laudan erän ja sen kohdan, joka meni pieleen?

Vaihtoehto / työvaihe	Sopii kun	Huomioi
Ruuvikiinnitys	Ensimmäinen mökkiterassi, välillä märkä	Kaksi kiinnitystä jokaiseen kouruun
Ruuvikiinnitys	Virhe halutaan nähdä ja korjata heti	Kanta juuri laudan pinnan tasossa
Piilokiinnitys	Runko erityisen tarkasti, laudat tasalaatuisia	Klipsit asetellaan ennen kiristämistä
Piilokiinnitys	Haluat yhtenäisen pinnan paljain jaloin	Yhden laudan irrotus voi häiritä naapuria
Lautojen rako	Märkä turpoaa, kuiva kutistuu	Käytä samanlaisia välikappaleita, ei silmämäärää
Rako katetulla	Kuisti lasitettu	Rauhallisempi kuin avoimella, sateella olevalla
Ruuvilinja	Pinta halutaan rauhalliseksi katsella	Lyijykynämerkki, sama etäisyys reunasta
Esiporaus	Laudan pää, puu muuten halkeaa	Kiristys maltilla, kokeile jalanpohjalla

Miten ruuvit saa samaan linjaan ilman hermojen menetystä?

Minä vedän kourujen kohdalle ohutta lyijykynämerkkiä pitkin laudan pintaa ja pidän ruuvit samalla etäisyydellä laudan reunasta joka rivissä. Se kuulostaa turhan tarkalta, mutta juuri se tekee pinnasta rauhallisen katsella, vaikka laudat eivät olisi samanvärisiä. Ensimmäisellä kerralla tein niin, että ruuvasin innolla valmiiksi kolme lautaa ja huomasin vasta sitten, että keskimmäisen rivin ruuvit olivat kävelleet parin sentin verran sivuun.

En purkanut heti, istuin tuvan portaille ja mietin, voisiko sen selittää ‘käsityön jäljeksi’. En voinut. Purin, vedin viivan uudelleen ja jatkoin. Mökkikirjaan tuli tästäkin merkintä, ja se on yksi niistä riveistä, joita luen edelleen hieman hymyillen.

Ruuvin kanssa kannattaa olla myös maltillinen kiristyksen kanssa. Liian syvälle upotettu kanta kerää vettä, liian pinnassa oleva kanta kerää sukan. Minä pysäytän koneen, kun kanta on juuri pinnan tasossa, ja käyn vielä käsin kokeilemassa jalanpohjalla. Esiporaus auttaa laudan päässä, jossa puu muuten halkeaa juuri siinä vaiheessa, kun olet jo sanonut Jariille, että ‘tämä menee nyt ihan putkeen’.

Painekyllästetyn laudan käsittely on oma lukunsa, ja minä tarkistin uuden puun osalta uuden terassin käsittelyn ennen kuin annoin pintojen kuivua rauhassa. Tulentekokieltojen ja tulisijojen kanssa pidän erillisen viranomaisohjeen mielessä: takka ja vanha puuliesi ovat tuvassa, eivät terassin laidalla, enkä vie kipinää lähelle lautaa.

Entä jos haluan komposiitin tai lasituksen myöhemmin?

Kysyt tätä usein samalla, kun mietit terassin lattiamateriaalia, ja se on järkevää, koska kiinnitys ja materiaali päätetään käytännössä samalla istumalla. Minulla on puulauta, enkä väitä muuta. Komposiittia olen katsellut Mikon kanssa hänen vuoroviikollaan naapurimökillä, ja siinä piti olla tarkempi aluspuuväli ja valmistajan oma klipsisysteemi; siksi en lähtenyt vaihtamaan kesken ensimmäisen terassin.

Luin siitä vielä komposiittilaudan kokemuksia ja totesin, että minun mökille riittää puu, jonka voi hioa ja jonka saa irti yksi kerrallaan. Jos taas haaveilet lasituksesta, se muuttaa terassin säätä ja samalla sitä, mihin laudan saumat jäävät valoon; minun lasitettu kuisti on eri asia kuin avoterassi, ja vertasin sitä mökin lasituksen ohjeeseen ennen kuin päätin jättää terassin avoimeksi.

Hinta muodostuu tässä enemmän työstä kuin itse kiinnikkeistä. Piilokiinnityksessä maksat tarkasta rungosta, tasalaatuisesta laudasta, klipseistä ja hitaammasta asennuksesta; ruuveilla hintaa nostaa lähinnä se, jos joudut poraamaan, oikomaan tai purkamaan. Hinta laskee, kun perustukset ovat valmiiksi suorassa, laudat ovat samaa erää ja välikappaleet ovat taskussa eivätkä tuvan ikkunalaudalla. Tarkat määräykset ja luvat tarkistan aina oman kunnan rakennusjärjestyksestä, en mökkinaapurin muistikuvasta, vaikka se muistikuvakin on usein hyvin kerrottu.

Mitä teen seuraavana kesänä, kun pinta alkaa karheutua?

Minä käyn laudat läpi juhannuksen jälkeen: katselen ensin saumat, sitten ruuvin kannat, vasta lopuksi koko pinnan. Jos joku lauta on noussut tai tuntuu jalan alla pehmeältä, merkkaan sen mökkikirjaan päivämäärän ja sään kanssa ja vaihdan yhden laudan, en koko terassia. Tässä ruuvivalinta palkitsee vielä vuosien päästä: kaksi kantaa auki, lauta ylös, uusi tilalle, sama rako välikappaleella. Piilokiinnityksessä olisin ensin polvillani miettimässä, mistä klipsi lähtee irti ilman että naapurisauma protestoi.

Hiontaa en tee joka vuosi. Kun teen, luen ensin hionnan koneella vai käsin ja valitsen käsin juuri niille kohdille, joissa paljain jalka muistaa liikaa. Hion järjestyksessä kuivalla säällä, harjaan pölyn pois saumoista ja annan pinnan olla rauhassa seuraavaan sateeseen. Turvallisuuspuoli on minulle arkista, ei saarnaa: palju on pieni ja puulämmitteinen, laiturilla on kelluva osa, ja vesi on lähellä.

Hukkumisriskin, jäällä liikkumisen ja metsä- tai ruohikkopalovaroituksen kohdalla katson pelastuslaitoksen, Tukesin ja Ilmatieteen laitoksen ohjeet, en kirjoita niitä omin sanoin uusiksi. Punkkien tai saunan ja terveyden kanssa ohjaan aina THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen; minä kerron laudasta, en anna lääketieteellisiä neuvoja. Ja jos sähköä pitää siirtää terassin valoja varten, soitan sähköalan ammattilaiselle, vaikka mökillä on verkkosähkö ollut vuodesta 1985 ja rantasaunalla se pieni aurinkopaneeli akkuineen vuodesta 2017.

Kysymyksiä terassi laudoitus -aiheesta

Voiko terassin piilokiinnityksen vaihtaa myöhemmin ruuveihin?

Voi, mutta minä miettisin ensin, jäävätkö klipsien reiät näkyviin ja kestääkö laudan reuna uuden ruuvin. Tarkistan myös aluspuujen tasaisuuden ja oman kunnan rakennusjärjestyksen, jos samalla muutan rakennetta.

Tarvitseeko terassin laudoitus esiporauksen?

Laudan päissä minä esiporaan aina, keskellä harvemmin. Yleensä syy on yksinkertainen: puu halkeaa helpoimmin juuri siellä, missä ruuvi on liian lähellä reunaa ja kiristys liian innokas.