Terassin väri – harmaa, musta vai kelonharmaa terassi
Lyhyesti
Terassin väri kannattaa valita mökin punamullan, järven valon ja sen mukaan, kuinka usein jaksat huoltaa pintaa. Minun silmääni kelonharmaa on armollisin: se piilottaa katteen pölyn ja näyttää hirreltä tutulta. Musta on näyttävä, mutta se kertoo jokaisen koivunlehden ja lämmittää jalkaa kevätauringossa.
Miten valitsen terassin värin, kun mökki on jo punamullattu?
Vastaan suoraan: terassin väri ei ole minulla irrallinen päätös, vaan se jatkaa sitä, mitä isoisä aloitti tuvassa vuonna 1964. Punamulta, hirren patina ja järven harmaa valo ovat meillä se kolmikko, jota vasten sävyä katson. Seison terassilla, käännyn takaisin tupaan päin ja vilkaisen sitten rantaan. Jos sävy kilpailee mökin kanssa, se alkaa ärsyttää jo ensimmäisenä kesänä. Siksi päädyin meillä kelonharmaaseen, enkä kovin tummaan. Samaa pohdintaa olen kirjoittanut myös sivulla mökin väri ja ympäristö, kun mietin koko pihan sävyjä.
Kevät on tähän hyvä aika, mutta vähän petollinenkin. Huhtikuussa puu on vielä kostea, aurinko matalalla ja mustikkametsä takana näyttää lähes mustalta. Minä otin aikanaan sävynäytteen mukaan mökille, asetin sen laudan päälle ja kävin katsomassa sitä aamulla, iltapäivällä ja pilvisenä päivänä. En tehnyt päätöstä kaupan valossa enkä puhelimen näytöltä. En myöskään ostanut koko terassillista kerralla, vaan kokeilin pientä kohtaa kuistin nurkalla, jossa sitä ei näe ensimmäisenä, jos mokaan.
Jos mökkisi on vasta ostettu, älä kiirehdi sävyn kanssa ennen kuin tiedät, mihin päin terassi oikeasti elää. Meillä pienen terassin paikka ratkaisi enemmän kuin värikartta: aamuaurinko tulee kuistin kautta, ilta taas jää järven puolelle.
Harmaa, musta vai kelonharmaa – mikä näkyy arjessa?
Minä jaoin tämän mökkikirjaan kolmeen sarakkeeseen: sävy, mitä se näyttää, mitä se vaatii. Harmaa on ystävällinen ja sopii lasitetun kuistin viereen, mutta tasainen harmaa voi näyttää hieman betonilta, jos hirsi vieressä on lämmintä. Musta on ryhdikäs ja tekee raparperipenkin reunasta komean, mutta se imee lämpöä, ja keväällä siihen tarttuu jokainen koivun siemen ja saunanpolton pöly. Kelonharmaa on meillä se keskimmäinen: vähän epätasainen, vähän nuhjuisenkin näköinen heti alusta, ja juuri siksi armollinen.
Terassin väritys muuttuu myös pinnan kanssa. Öljy jättää puun syyn näkyviin ja sävy tuntuu pehmeämmältä, maali taas tekee laudasta tasaisemman ja silloin musta on todella musta. Minä kävin tämän vaihtoehdon läpi jo sivulla maali vai öljy terassille, enkä ole sen jälkeen kaivannut maalipurkkia terassille. Saunassa sen sijaan katson tummaa eri silmällä, ja siitä on oma pohdintansa saunan sävyissä.
Yksi moka: ensimmäisenä keväänä innostuin tummemmasta näytteestä ja levitin sitä laiturille vievään kulmaan. Se näytti hienolta pilvisellä säällä, mutta seuraavana aurinkopäivänä kulma oli kuin eri rakennus. Sain pestä ja öljytä sen uudelleen. Siitä jäi mökkikirjaan lyhyt merkintä: “älä päätä sävyä sateella”.
Tiinan lista: ennen kuin valitset terassin värin
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
| Sävy | Mitä se näyttää | Mitä se vaatii |
|---|---|---|
| Harmaa | Ystävällinen lasitetun kuistin vieressä | Voi näyttää betonilta lämpimän hirren vieressä |
| Musta | Ryhdikäs; raparperipenkin reunasta komea | Imee lämpöä; siemenet ja pöly tarttuvat |
| Kelonharmaa | Epätasainen, nuhjuinen heti alusta | Armollinen; meillä keskimmäinen vaihtoehto |
| Tummempi näyte | Hieno pilvisellä säällä | Aurinkopäivänä kuin eri rakennus |
| Uusi lauta | Vaaleampi kuin harmaantunut terassi | Sai olla oma puunsa laiturissa |
Pitääkö vanha pinta pestä ennen kuin vaihdan sävyä?
Pitää, ja minä opin sen siinä samassa kulmassa. Keväällä terassilla on hiekkaa, edellisen syksyn lehtiä ja sitä ohutta harmaata pölyä, joka näyttää siltä kuin se kuuluisi puuhun. Ei kuulu. Minä lakaisin ensin kuivana, sitten pesin laudan suunnan mukaisesti, annoin kuivua useamman päivän ja vasta sitten avasin öljyn. Painepesurin kanssa olen varovainen: liian läheltä se nostaa syyn pystyyn, ja sen jälkeen sävy imeytyy kuin sieni imisi kahvia. Pidempi pesutarina on sivulla terassin pesu ja mäntysuopa.
Kuivuminen on meillä se kohta, jossa maltti punnitaan. Rengaskaivon vesi on kesävettä, juomavesi kannetaan kotoa, eikä sisällä ole juoksevaa vettä, joten pesuvesi kulkee ämpärillä. Se tekee työstä hitaan, mutta myös rauhallisen. Ilmalämpöpumppu piti tuvassa peruslämpöä vuodesta 2019, mutta terassi on ulkona ja päättää itse koska on kuiva. Tarkistan säätiedot ennen öljyämistä ja seuraan lämpötilaa, säätä ja kuivumisaikaa omalla kohdallani. Yleensä mökkiläiselle riittää se nyrkkisääntö, että puu saa olla kuiva ja sateeton jakso jatkua vielä levityksen jälkeenkin; tarkemmat ohjeet kannattaa katsoa oman valmisteen ohjeesta ja kunnan rakennusjärjestyksestä, jos terassi liittyy rakennuslupaa vaativaan muutokseen.
Entä jos naapurilla on upea musta terassi?
Silloin minä käyn katsomassa, kiitän ja palaan omalle rannalle. Naapurikylässä näin savusaunan yhteydessä tumman terassin, joka oli oikein hieno, mutta se oli eri piha, eri valo ja eri puu. Meillä ei ole savusaunaa eikä pihasaunaa, vain rantasauna vuodelta 1971 puukiukaalla, lauteet uusittu 2016. Sen ympäristö on matala, kostea ja koivujen varjossa. Musta olisi siinä näyttänyt hienolta puolen tunnin ajan ja sen jälkeen pyytänyt luutua joka aamu.
Mikko tuli heinäkuun vuoroviikollaan katsomaan meidän sävyä ja sanoi sen olevan “vähän kuin vanha hirsi, mutta vaakatasossa”. Se oli minusta paras arvio. Jari ja minä rakensimme terassin 2016, ja kun laituri sai kelluvan osan 2020, vertasin taas sävyjä vastakkain. Uusi lauta oli vaaleampi, vanha terassi harmaantunut, ja ero häiritsi aluksi. En maalannut kaikkea samaksi, vaan annoin laiturin olla oma puunsa. Terassin värin valinta ei tarkoita, että koko piha pitää pakottaa samaan sävyyn.
Jos taas mietit, saisiko mökille jonkin uuden lämmityslaitteen tai sähkökiukaan, minä kerron rehellisesti: meillä ei sellaista ole enkä sellaista hankkinut. Sähkötyöt jätän aina sähköalan ammattilaiselle, ja tulentekoon, häkään sekä paloturvallisuuteen katson pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeet. Väripurkki on onneksi niitä harvoja mökkipäätöksiä, joissa riittää kärsivällisyys ja pari kuivaa päivää.
Milloin keväällä minä uskallan aloittaa?
Aloitan silloin, kun yöpakkaset eivät enää yllätä ja lauta tuntuu käteen kuivalta eikä kylmän kostealta. En aloita heti ensimmäisenä lämpimänä viikonloppuna, vaikka se tekisi mieli. Minä teen pienen järjestyksen: lakaisen, katson laudanpäät ja ruuvit, pesen, odotan, kokeilen sävyä piiloon jäävään nurkkaan, odotan taas, ja vasta sitten etenen rantaan päin. Jos ukkonen on luvassa, siirrän purkin tupaan ja suljen kannen. Sähkökatkon sattuessa en yritä lainkaan sävyttää; valo muuttuu niin, että kelonharmaakin näyttää vihertävältä.
Tarkistan myös, ettei tulenteokielto ole voimassa, vaikka itse en polta terassilla mitään. Keväällä metsä takana on kuiva, ja viranomaisen ohje on silloin nopeammin luettu kuin yksi ylimääräinen ajatus. Jäällä liikkumisesta en tässä yhteydessä anna neuvoa; katsopa Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet, jos kevätjää vielä houkuttaa. Minä pysyn laiturilla vasta kun se on oikeasti paikallaan.
Kysymyksiä terassin väri -aiheesta
Kumpi on helpompi hoitaa, harmaa terassi vai musta terassi?
Minun mökilläni harmaampi ja kelonharmaa on helpompi, koska pöly ja pienet kulumat eivät hyppää silmään. Musta vaatii enemmän lakaisua ja tarkempaa kuivumisaikaa öljytessä. Katso pesuun oma <a href=”/mokki/terassin-pesu/”>terassin pesu</a> -muistini.
Voinko vaihtaa terassin värin ilman rakennuslupaa?
En lupaa sitä suoraan, sillä käytäntö riippuu kunnasta ja siitä, muuttuuko terassin koko tai sijainti. Minä tarkistaisin oman kunnan rakennusjärjestyksen tai kysyisin viranomaiselta ennen isompaa muutosta. Pelkkä sävyn kokeilu pienellä alueella on meillä riittänyt mökkikirjaan merkittäväksi.