Terassin öljyäminen välineet – lasta, tela vai ruisku
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Terassin öljyäminen välineet: minä valitsisin siveltimen reunoille, kapean lastan lautojen väleihin ja telan vain tasaiselle lankulle, jos sitä on paljon. Ruisku on nopea mutta mökilläni se jäi hankkimatta, koska tuuli ja öljysumu eivät sovi lasitetun kuistin vierustaan. Tasaisuus tulee enemmän kuivasta puusta ja ohutta kerrosta kuin välineen nimestä.
Mitä välineitä minä otan terassin öljyämiseen?
Terassin öljyäminen välineet kannattaa valita sen mukaan, missä öljyä on vaikein saada ohueksi ja tasaiseksi: reunoihin, lautojen päihin ja rakoihin. Minulla on mökillä vuonna 2016 Jarin kanssa rakennettu terassi, ja siinä on tarpeeksi nurkkia, etten ole kaivannut ruiskua. Otan esiin vanhan siveltimen, kapean lastan, pienen telan, rätin, ämpärin reunalle asetetun ritilän ja sanomalehtiä suojaksi. Oikea lämpötila, sää ja kuivumisaika ratkaisee sen, ehtiikö öljy imeytyä vai jääkö se kiiltämään laikkuina.
Keväällä katson aina ensin sään enkä juokse kalenterin perässä, ja tarkistan myös vuosikierron mökin terassille, ettei pesu ja öljyäminen mene samalle viikonlopulle liian tiiviisti.
Jos terassi on aivan uusi, en tee päätöstä välineistä ennen kuin tiedän puun tilan. Uuden terassin käsittely on oma lukunsa, ja meidän vanha, jo monta kevättä nähnyt lauta imee eri tavalla kuin tuore painekyllästetty pinta. Lehtikuusesta olen lukenut omasta muistikirjastani ja vertaillut lehtikuusen mökkikokemuksia, mutta meillä terassi ei ole lehtikuusta, joten en väitä sitä omaksi havainnoksi. Yleensä ohut kerros ja ylimääräisen öljyn poispyyhkiminen on varmempi tie kuin kertarysäys.
Kannattaako terassin öljyäminen lastalla?
Kannattaa, mutta lasta on minulla apuväline eikä pääroolissa. Kapealla lastalla vedän öljyn lautojen päihin ja niihin rakoihin, joihin tela ei yllä. Sitten pyyhin lastan reunat rättiin ja alan saman tien siveltimellä tasata, ettei uraan jää paksua helmeä. Ensimmäisellä kerralla innostuin levittämään lastalla isommankin alan, ja iltaan mennessä pinta oli niin innokkaan kiiltävä, että jouduin palaamaan tahmeen ja laikukkaan pinnan korjaukseen. Siitä jäi mökkikirjaan lyhyt muistiinpano: ohutta, ei ahneesti.
Lasta on myös hyvä silloin, kun reunat ja helmalaudat ovat vielä vähän karheita. Olen huomannut, että siisti reuna tekee öljyämisestä rauhallisempaa, kun ei tarvitse pelätä valumia kuistin lasin alle; tästä kirjoitin itselleni muistiin myös reunojen ja helmalaudojen siistimisen.
Jos lasta tuntuu kovalta käsissä, vaihdan siveltimeen ja pidän lastan vain öljykauhan reunalla kaapimena. Kevät aurinko lämmittää laudan nopeasti, joten teen varjossa olevan pään ensin ja siirryn aurinkoiselle vasta kun pilvi ehtii väliin.
Tiinan lista: mitä tarkistan ennen öljykauhan avaamista
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
| Väline | Sopii kun | Huomioi |
|---|---|---|
| Vanha sivellin | Reunat ja tasaaminen | Kuljen telan jälkeen perässä |
| Kapea lasta | Lautojen päät, raot, karheat reunat | Apuväline; pyyhi reunat rättiin |
| Pieni tela | Keskiosa puhdas, kuiva, suorassa | Kaksi lautaa kerrallaan päästä päähän |
| Rätti | Ylimääräisen öljyn poispyyhkiminen | Aina käden ulottuvilla |
| Ritilä | Ämpärin reunalla | Otan esiin muiden välineiden kanssa |
| Sanomalehdet | Suojaksi | Otan esiin ennen öljyämistä |
| Ruisku | En valitse omalle mökille | Sumu, tuuli, pesuastia, suojaaminen |
Onko terassin öljyäminen telalla nopeampaa kuin siveltimellä?
On, jos lauta on tasainen ja öljyä on vain yksi ohut kierros. Minä otan pienen telan silloin, kun terassin keskiosa on puhdas, kuiva ja suorassa, ja vedän kaksi lautaa kerrallaan päästä päähän. Telan jälkeen kuljen vielä siveltimen kanssa perässä ja pyyhin ylimääräisen pois, muuten saumoihin jää se sama kiiltävä vana kuin lastallakin.
Nopeus ei auta, jos joudun palaamaan iltapuolella korjaamaan jälkiä, joten lasken mökkikirjaan myös sen, mikä toimi: tela keskellä, sivellin reunoilla, rätti aina käden ulottuvilla.
Telaa en vie kuistin lasin lähelle enkä tuuleen. Rantasaunan pienestä aurinkopaneelista ja akusta vuodelta 2017 olen oppinut, että mökillä sähkö on valoja varten, ei öljyruiskun paineita varten; verkkosähkö tuli tupaan 1985, mutta en silti ole hankkinut terassille sähköä vaativaa välinettä. Jos joku kysyy sähköjohdoista tai ulkorasioista, ohjaan hänet suoraan sähköalan ammattilaiselle ja Tukesin ohjeisiin. Minä en tee sähkötöitä, vaikka tapetointi ja laminaatti kotona ovatkin tulleet tehtyä itse.
Miksi minä jätin ruiskun hankkimatta, vaikka terassin öljyäminen ruiskulla kuulostaa nopealta?
Ruisku jäi hankkimatta siksi, että näin sitä veljeni Mikon kanssa naapurin mökillä heinävuoroviikon vaihteessa: öljysumu ehti tuulen mukana pihakeinulle, ja naapuri suojasi enemmän kuin öljysi. Meillä terassi on tuvan ja lasitetun kuistin kyljessä, takana mustikkametsä ja edessä järvi, joten tuuli on aina jossain suunnassa.
En myöskään halunnut ruiskun pesuastiaa rengaskaivon viereen, kun kesävesi on muutenkin vain kasteluun ja juomavesi kannetaan kotoa. Päätös oli helppo: sivellin, lasta ja tela mahtuvat samaan sankoon, eikä niistä lähde sumua omenapuuhun.
En sano, ettei ruisku toimisi muualla. Sanon vain, ettei se ole minun mökkini väline. Jos ruiskua kuitenkin kokeilee, kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusjärjestys ja viranomaisen ohje siitä, mitä pihalla saa tehdä ja miten maasto ja vesi huomioidaan; minä en lähde arvailemaan pykäliä.
Samasta syystä pidän tulentekokielto- ja paloturvallisuusasiat erillään öljyämisestä: öljyiset rätit eivät kuulu tuvan kevyen takan eivätkä vanhan puulieden lähelle, ja ohjeen katson pelastuslaitokselta. Rätit menevät minulla kannelliseen astiaan pois auringosta, enkä jätä niitä kuistille “hetkeksi”, koska se hetki venyy mökillä aina.
Missä järjestyksessä minä etenen, ettei pinta jää laikukkaaksi?
Aloitan edellisenä iltana harjaamalla irti hiekan ja mustikanvarvut, tarkistan sääennusteen aamulta ja kosketan lautaa kämmenellä: jos se tuntuu vielä yökylmältä ja kostealta, siirrän homman. Sitten teen pienen koealan kuistin varjopuolelle, odotan hetken ja katson, imeytyykö väri tasaisesti.
Vasta sen jälkeen otan telan keskiosalle, siveltimen reunoille ja lastan vain lautojen päihin. Jokaisen alueen jälkeen pyyhin ylimääräisen öljyn pois, en vasta koko terassin valmistuttua; se opetus tuli tahmean illan myötä ja on nyt mökkikirjassa alleviivattu.
Lopuksi kävelen terassin vielä kerran sivusuunnassa, koska vasta siinä valossa näkyvät ne kohdat, jotka jäivät kiiltämään. Kuistin lasiin tulleet sormenjäljet muistuttavat minua ikkunanpesusta lastalla: väline on hyvä, mutta viimeinen rätti tekee siistin jäljen. En anna tässä lääketieteellisiä neuvoja enkä saarnaa saunasta tai punkeista; jos kevään jälkeen ihmettelee ihoa, punkkeja tai saunan lämpöä, katson itse THL:n ohjeet ja ohjaan kysyjän tarvittaessa terveyskeskukseen.
Jäällä liikkumisesta kysyvälle sanon saman kuin naapurillekin: Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohje ensin, oma arvailu vasta sen jälkeen, ja keväällä usein ei ollenkaan.
Kysymyksiä terassin öljyäminen välineet -aiheesta
Voiko terassin öljytä lastalla ilman sivellintä?
Minä en jättäisi sivellintä pois. Lasta saa öljyn rakoon ja laudan päähän, mutta siveltimellä tasaan sen ohueksi ennen kuin ehtii kiiltää. Jos pinta jää tahmeaksi, katson omat muistiinpanoni <a href=”/mokki/terassin-oljyaminen-epaonnistui/”>tahmeen pinnan korjauksesta</a>.
Onko terassin öljyäminen ruiskulla sallittua mökkipihalla?
En väitä sääntöjä ulkomuistista, vaan tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen, erityisesti veden ja naapurin suunnan takia. Minä jätin ruiskun hankkimatta tuulen ja lasitetun kuistin vuoksi, en kiellon takia; jos epäilyttää, kysyn pelastuslaitokselta ennen kuin alan sumuttaa.