Miksi omenapuu ei kuki – syyt ja korjaus
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Miksi omenapuu ei kuki, johtuu mökilläni useimmiten siitä, että leikkasin sen liian innokkaasti edellisenä kesänä tai vanha puu pitää välivuoden. Keväällä katson ensin silmut, valon ja juurialueen, en kaiva lannoitekauppaan asti. Apu on yleensä maltti, kevyt hoitoleikkaus ja kasvupaikan rauhoittaminen.
Miksi omenapuu ei kuki, vaikka se näyttää elävältä?
Miksi omenapuu ei kuki on juuri se kysymys, jonka minäkin tein ensimmäisenä keväänä, kun olin ottanut mökin vastuun 2012. Isoisän 1964 rakentaman tuvan takana seisoi vanha omenapuu, ja minä odotin kukkia kuin juhannuksen sääennustetta. Puu oli vihreä, kuori ehjä, oksat heiluivat tuulessa – eikä yhtään kukkanuppua. Silloin opin, että elävä puu ja kukkiva puu ovat kaksi eri asiaa.
Yleisin syy on liian kova leikkaus: kun kesällä tai edellisenä keväänä vie pois nuoria, lyhyitä versoja, vie samalla pois ne silmut, joista kukka olisi tullut. Toinen syy on varjo. Meidän puu sai aamuaurinkoa, mutta takana oleva mustikkametsä ja kasvaneet katajat veivät iltapäivän valon. Kolmas on puun oma rytmi: vanha omenapuu saattaa tehdä yhden runsaan vuoden ja sitten pitää hiljaisemman.
Neljäs on kevään sää, pakkanen juuri silmujen turvotessa. Viides on liian innokas typpi, joka kasvattaa pitkää vihreää oksaa kukkien sijaan. En anna lääketieteellisiä neuvoja enkä puutarhankaan lääkkeitä, mutta kasviasioissa tarkistan aina oman kunnan puutarhaohjeet ja viranomaisen neuvot, jos epäilen kasvitautia tai torjunta-aineita.
Kun ystävä osti ensimmäisen mökkinsä, sanoin hänelle saman minkä itselleni: älä aloita lannoitteesta. Aloita katsomalla. Kävele puun ympäri, katso oksien kärkiä ja niitä lyhyitä, tanakoita pieniä versoja, joissa kukkasilmu yleensä istuu. Katso myös, onko runkoa vasten noussut vesiversoja suoraan ylös. Ne ovat kuin mökkinaapurin liian pitkä saunavuoro: hyvää tarkoittavia, mutta vievät tilaa muilta.
Jos puu on nuori, se voi vielä kerätä voimiaan. Jos se on istutettu liian syvälle tai tiiviiseen saveen, juuret eivät oikein hengitä. Silloin auttaa kasvupaikan korjaus, ei kiire. Istutusvaiheessa olen itse katsonut tarkemmin taimen istutuksen ja istutusvälin, kun vertasin omaa vanhaa puuta veljen Mikon pihan nuorempaan puuhun.
Milloin omenapuu kukkii Keski-Suomessa, ja milloin minä alan hermostua?
Milloin omenapuu kukkii riippuu keväästä niin paljon, että mökkikirjaani olen merkinnyt enemmän säätä kuin kalenteripäivää. Jyväskylästä noin tunnin ajomatkan päässä olevalla järvenrannalla kevät tulee usein vähän myöhemmin kuin kaupungin lasitetulla parvekkeella. Yleensä omenapuu avaa kukkansa loppukevään lämpiminä viikkoina, mutta järven viileys voi pitää puuta kurissa vielä senkin jälkeen, kun raparperi on jo piirakassa.
Minä alan hermostua vasta, kun muut pihapuut ovat kukkineet ja oman puun silmut ovat edelleen vain tiukkoja, kuivia nyppyjä. Silloin katson, tuliko hallaa vai jäikö kukka-aihe jo edellisenä kesänä syntymättä.
Vuonna 2019, kun ilmalämpöpumppu tuli tuvan peruslämmölle, keväällä mökille pääsi aiempaa aikaisemmin. Se oli minulle melkein liian innostavaa: ehdin katsella puuta kolme viikkoa putkeen ja merkitä vihkoon joka ikinen “ei vielä”. Lopulta kukkia tuli, vähän mutta tuli. Silloin opin, että oma aikatauluni oli tiukempi kuin puun. Juhannuksen ajankohtakin elää kalenterissa, ja olen joutunut tarkistamaan sitä juhannuksen määräytymisestä samalla kärsivällisyydellä. Kukinta ei tee sitä, mitä minä mökkikirjaan etukäteen kirjoitan.
Tiinan lista: yhdeksän asiaa, jotka katson kukattomalta omenapuulta
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
| Vaihe | Mitä katson | Mitä teen | Huomioi |
|---|---|---|---|
| 1. Valo | Oksat tuvan nurkan varjossa | Raivaan ympäriltä, en leikkaa puuta | Aamuaurinko, iltapäivän valo pois |
| 2. Silmut | Kapeat lehtisilmut, pulleat kukkasilmut | Erotan ennen saksia | Lyhyet, tanakat versot rauhaan |
| 3. Maa | Juurialue rengaskaivon suunnalla | Tunnustelen, en lisää vettä | Liika märkyys ei auta |
| 4. Merkintä | Edellisen vuoden mökkikirja | Tarkistan heinäkuun leikkauksen | Kohdalle luki: liikaa |
| 5. Ravinteet | Rehevä, pitkäversoinen, kiiltävän vihreä | Kypsää kompostia varovasti | Ei kovaa typpipuristusta |
| 6. Sää | Silmujen turpoaminen, ruskeat reunat | Kirjaan ylös, odotan seuraavaa vuotta | Hallaa, pakkanen, sade |
| 7. Kukka mutta ei satoa | Kylmä, tuuli, pölyttäjien vähäinen liike | Jätän yrttejä ja rauhaa | Tarkistan viranomaisen puutarhaohjeen |
Mitä tarkistan ennen kuin otan sakset käteen?
Teen tämän järjestyksen nykyään aina samalla tavalla. Ensin kiertelen puun ja katson valoa: jos oksat ovat kuin tuvan nurkassa varjossa, en leikkaa puuta vaan raivaan ympäriltä. Sitten katselen silmuja: erotan kapeat lehtisilmut ja pyöreämmät, pulleammat kukkasilmut. Sitten tunnustelen maata juurialueelta rengaskaivon suunnalla – meillä kesävesi tulee kaivosta, juomavesi kannetaan kotoa, eikä puuta saa kastella sillä ajatuksella, että “lisää vettä niin lisää kukkia”.
Liika märkyys ei auta. Vasta neljäntenä katson edellisen vuoden merkinnän: leikkasinko heinäkuun vuoroviikolla liikaa, kun aurinko paistoi ja sakset olivat käsissä. Viidentenä vasta mietin ravinteita, ja silloinkin varovasti, yleensä kypsän kompostin multana eikä missään nimessä kovalla typpipuristuksella.
Leikkaus on meillä oma lukunsa, ja olen kirjoittanut siitä erikseen milloin ja miten omenapuun leikkaan. Lyhyesti: poistan kuolleet, risteävät ja suoraan ylös pyrkivät versot, mutta jätän ne lyhyet kukkaversot rauhaan. Mokani oli vuonna 2013, kun siistin puun “mökkikuntoon” ennen Mikon heinäkuun viikkoa.
Siitä tuli kaunis oksisto ja seuraava kevät oli lähes kukaton. Mökkikirjaan merkitsin sään, mitä tein ja mikä toimi – ja sen kohdalle luki myöhemmin yksi sana: liikaa. Samaa varovaisuutta olen oppinut puolukkapaikkojen kasvupaikan kanssa: metsä ei parane siitä, että sitä järjestellä liian ahkerasti.
Entä jos kukkia tulee, mutta omenat jäävät pieniksi tai puuttuvat?
Omenapuu kukkii, mutta sato jää niukaksi – se on eri ongelma kuin kukinnan puuttuminen, ja minä sekoitin nämä aluksi iloisesti keskenään. Kukka voi olla kunnossa, mutta kylmä sää, sade tai pölyttäjien vähäinen liike tekee tepposet. Meillä rantasaunan 1971 nurkalla on tuulta enemmän kuin tuvan takana, ja järven viileä ilma voi pitää hyönteiset poissa juuri silloin kun pitäisi olla liikkeessä.
En rupea keksimään torjuntoja enkä lääkkeitä; tarkistan viranomaisen puutarhaohjeen ja jätän kasvupaikalle kukkivia yrttejä sekä rauhaa. Takana oleva mustikkametsä hoitaa oman osansa, ja olen merkinnyt sen kypsymisen eri vuosina mustikan poiminta-ajasta ihan samalla tavalla kuin omenapuun kukinnan: sää edellä, kalenteri perässä.
Jos kukat näyttävät ruskeilta reunoilta heti avautumisen jälkeen, epäilen hallaa. Silloin en tee yhtään ylimääräistä leikkausta, vaan odotan seuraavaa vuotta ja kirjaan ylös, milloin silmut turposivat. Jos taas koko puu on rehevä, pitkäversoinen ja kiiltävän vihreä mutta kukaton, epäilen omaa innostustani lannoitteiden kanssa.
Kompostikäymälä tuli pihalle 2018, ja sen jälkeen piti opetella, että kaikki hyvä multa ei kuulu suoraan omenapuun juurelle. Jari auttoi raskaammissa töissä, kun siirsimme multaa enemmän kohopenkkien suuntaan. Kasvimaa sai sen, minkä puu ei tarvinnut.
Mitä teen keväällä mökillä, kun tupa on vielä kylmä?
Keväällä tulen mökille yleensä näin: ensin avaan tuvan oven, katson että kevyt takka ei vedä sisälle, sitten käyn katsomassa rengaskaivon, huussin ja kompostikäymälän, ja vasta sen jälkeen omenapuun. Vanha puuliesi saa odottaa, verkkosähkö vuodesta 1985 hoitaa valot, ja ilmalämpöpumppu ottaa peruslämmön hiljaa. Jos takka savuttaa, en jää tuijottamaan puuta sisältä päin; olen oppinut tarkistamaan vedon takan savuttamisen syistä, ja tulenteossa seuraan aina pelastuslaitoksen ohjeita sekä voimassa olevaa tulentekokieltoa.
Häkä on sellainen vieras, jota ei kutsuta eikä arvailla, ja sähkötyöt jätän sähköalan ammattilaiselle. Rantasaunan pieni aurinkopaneeli ja akku vuodelta 2017 antavat valoa iltaisin, mutta puukiuasta vaihdettiin 2015 ja lauteet 2016 – niitä en keväällä vielä lämmitä, jos järvi on rannassa vielä jäässä. Jäällä liikkumisesta tarkistan Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet, ja hukkumisriskin suhteen pidän soutuveneen kiinni laiturissa siihen asti, että 2020 rakennettu kelluva osa on kunnolla paikallaan.
Puun kanssa teen lopuksi vain kolme asiaa: merkitsen vihkoon sään, silmujen tilan ja sen, mitä jätin tekemättä. Se “jätin tekemättä” on osoittautunut hyödyllisemmäksi kuin mikään saksettemppu. En myöskään kaiva juuria auki enkä siirrä vanhaa puuta. Jos epäilen, että kasvupaikka on perustavanlaatuisesti väärä, tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja puutarhaviranomaisen ohjeen ennen kuin alan muuttaa pihaa, kaivoa tai rantaa. Mökki on opettanut, että korjaus alkaa usein siitä, että lopetan korjaamisen.
Kysymyksiä miksi omenapuu ei kuki -aiheesta
Miksi omenapuu ei kuki vaikka se kasvattaa paljon lehtiä?
Minulla se on tarkoittanut lähes aina liian kovaa leikkausta tai liian rehevää typpeä: puu tekee pitkää vihreää versoa eikä kukkasilmuja. Katson edellisen kesän merkinnän, kevennän hoitoa ja odotan yhden kasvukauden. Jos epäilen tautia, tarkistan viranomaisen ohjeen.
Milloin omenapuu kukkii, jos mökki on järven rannassa Keski-Suomessa?
Yleensä loppukevään lämpiminä viikkoina, mutta meillä järven viileys siirtää sitä usein myöhemmäksi kuin Jyväskylän rivitalon pihalla. Minä seuraan silmuja ja säätä mökkikirjassa, en yhtä kalenteripäivää. Hallan jälkeen merkitsen senkin ylös ennen kuin teen mitään saksilla.