Eriste jossa hiiret ei viihdy – eristeet ja hiiret mökin rakenteissa
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Sellaista eristettä jossa hiiret eivät viihdy, ei ole olemassa ihan varmasti. Minä luotan enemmän tiiviiseen rakenteeseen, verkkoihin ja syksyn tarkistukseen kuin mihinkään eristeen tuoksulupaan: hiiri viihtyy lämpimässä ja rauhallisessa kolossa, jos sinne pääsee.
Onko eriste jossa hiiret ei viihdy oikeasti olemassa?
Ei ole, ainakaan sellaista, johon minä uskoisin mökin seinää tai yläpohjaa tehdessä. Kun joku kysyy minulta eriste jossa hiiret ei viihdy, vastaan aina ensin näin: hiiri ei lue tuoteselostetta, se etsii rauhallisen, kuivan ja lämpimän paikan, johon pääsee pienestä raosta. Meillä punamullatussa hirsimökissä on isoisän vuonna 1964 rakentama tupa, kamari ja lasitettu kuisti, ja juuri kuistin ja tuvan liitoskohdat ovat olleet niitä, joita olen syksyisin käynyt sormi edellä läpi.
Verkkosähkö tuli 1985, ilmalämpöpumppu peruslämmölle 2019, mutta mikään laite ei korvaa sitä, että rakenne on tiivis. Jos epäilet jo asustajia, aloitan itse hiiren ja myyrän jälkien tunnistamisesta, sillä paperipussin nakertaja ja seinän rapistelija eivät aina ole sama otus.
Syksyllä teen tämän saman kierroksen aina ennen kuin ilmat kylmenevät: katson räystään aluset, hirren ja perustuksen välin, kuistin lasien alareunan, saunan pienen aurinkopaneelin johdon läpiviennin ja huussin tuuletusritilän. Rantasaunassa puukiuas vaihdettiin 2015 ja lauteet uusittiin 2016, eikä sinne silloin tullut uutta sähkökiuasta eikä läpivientejä, joita pitäisi nyt ihmetellä.
Sähkötyöt jätän aina sähköalan ammattilaiselle, ja jos läpivienti näyttää epämääräiseltä, en itse ruuvaa sitä auki. Tulentekoon ja lämmitykseen liittyvät asiat tarkistan pelastuslaitoksen ohjeista; kevyt takka ja vanha puuliesi saavat minulla nuohoojan rauhan ennen syyslämmitystä.
Syökö hiiret finnfoamia vai käyttävätkö sitä vain pesänä?
Omalla kohdallani vastaus on: en ole nähnyt hiiren syövän kovaa vaahtomuovilevyä, mutta olen nähnyt sen kolon levyn vieressä. Siksi en sano, että levy olisi turvassa. Hiiri tarvitsee enemmän tilaa kuin ruokaa, ja jos levyn ja hirren väliin jää sormenmentävä rako, siitä tulee käytävä. Kun Jari ja minä rakensimme terassin 2016, minä jäin katsomaan vanhan kuistin alareunaa ja huomasin, että yksi vanha tiivistys oli murentunut pois.
Korjasin sen ennen kuin terassi peitti näkymän, ja kirjoitin mökkikirjaan sanan “tiivistys, ei uutta levyä”. Se oli minun tapani vastata kysymykseen syökö hiiret finnfoamia: en jäänyt odottamaan vastausta, vaan suljin reitin.
Jos mietit polyuretaanivaahto hiiret -tyyppistä kysymystä, ajattelen samalla tavalla. Suihkutettu vaahto voi täyttää kolon siinä missä levykin, mutta reunan, läpiviennin ja räystään ratkaisee asennus, ei purkin nimi. En myöskään itse ruiskuta eristeitä vanhaan hirteen: haluan nähdä, mitä hirsi tekee kosteuden kanssa.
Isommat rakenteelliset työt olen jättänyt ammattilaisille, itse olen kotona maalannut, tapetoinut ja laittanut laminaattia, ja mökillä teen vain sellaista, minkä uskallan myöhemmin avata uudestaan. Oman kunnan rakennusjärjestys ja viranomaisen ohje kannattaa tarkistaa ennen kuin yläpohjaan tai seinään kajotaan, minäkin tarkistan.
Tiinan lista: syys kierros ennen kuin eristettä aletaan syyttää
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
| Kohde | Järjestys | Mitä teen | Huomioi |
|---|---|---|---|
| Perustus ja hirren alapää | Ensin | Katson sormi edellä | Rakenne on tiivis |
| Kuistin lasit | Toisena | Katson alareunan | Liitoskohdat ovat olleet niitä |
| Tuvan nurkat | Kolmantena | Käyn läpi | Ennen ilmojen kylmenemistä |
| Kamarin kaappien tausta | Neljäntenä | Katson, tyhjennän | Kaapit tyhjiksi, pussit pois |
| Rantasauna ja huussi | Lopuksi | Katson läpiviennin, ritilän | Sähkötyöt ammattilaiselle |
| Pienet raot | Kierroksella | Tiivistän teräsvillalla | Metalliverkko, jos en näe talvella |
| Räystään aluset | Syksyllä | Käyn läpi | Reuna ratkaisee, ei purkin nimi |
| Takka ja puuliesi | Ennen syyslämmitystä | Nuohoojan rauha | Pelastuslaitoksen ohjeet, tulentekokielto |
Entä ekovilla ja hiiret, vai hunton eriste hiiret?
Ekovilla hiiret ja ekovilla ja hiiret ovat hakuja, joita minäkin olen pyöritellyt syysilloina mökkikirjan ääressä. Meillä ei ole ekovillaa eikä hunton eristettä, enkä väitä muuta. Päätin jättää puhallettavat eristeet hankkimatta siksi, että isoisän tuvan rakenteita en halunnut peittää sellaiseen, mitä en voi itse nostaa pois ja katsoa.
Veljeni Mikon kanssa jaamme mökin vuoroviikoin heinäkuussa, ja sovimme jo vastuunoton jälkeen, että kaikki uusi pitää pystyä tarkistamaan vihkoon: päivämäärä, sää, mitä tehtiin, mikä toimi. Puhallus olisi ollut minulle liian hiljainen ratkaisu, vaikka se varmasti on jonkun toisen mökillä ihan hyvä.
Hunton eriste hiiret -kysymykseen sain vähän sivutietoa naapurikylästä, kun kävin siellä savusaunassa. Siellä oli eräässä pienessä varastossa pehmeää kuitueristettä, ja isäntä näytti minulle, miten hiiri oli tehnyt pesän ihan levyn reunaan, ei keskelle. En ottanut siitä omaa oppia muuta kuin tämän: pehmeäkin eriste saa reunan, ja reuna on se, jota minä katson.
Meillä taas mustikkametsä alkaa heti mökin takaa, ja metsän muurahaiset ja punkit ovat syksyllä ihan oma lukunsa; punkkiasioissa en anna neuvoja, ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen. Hiirien kanssa pidän saman linjan: en lupaa karkotetta, kerron mitä näin.
Jos rapistelu kuuluu ylhäältä eikä lattian alta, luen vielä yläpohjan ja seinien hiirimerkit ennen kuin alan repiä mitään auki. Mokani oli vuonna 2018 kompostikäymälän kanssa: tiivistin kannen hyvin, mutta unohdin tuuletusputken suojaverkon, ja sain kirjoittaa vihkoon “oppi: katto ennen kantta”. Se sama järjestys pätee eristeisiinkin.
Mitä minä tarkistan syksyllä ennen ensimmäistä takkatulta?
Käyn mökin kiertäen aina samassa järjestyksessä, koska muuten unohdan jotain. Ensin perustus ja hirren alapää, sitten kuistin lasit, sitten tuvan nurkat, sitten kamarin kaappien tausta, lopuksi rantasauna ja huussi. Rengaskaivon kesävesi saa jäädä rauhaan, juomaveden kannan kotoa, enkä kaiva syksyllä uusia reittejä pihaan.
Kasvimaan kaksi kohopenkkiä ja raparperi saavat lehdet päälleen, ja vanha omenapuu muistuttaa minua siitä, että kaikki kolot eivät ole rakenteessa: omenapuun kirvat ja muurahaiset kertovat syyskelistä omalla tavallaan.
Tiivistän pienet raot teräsvillalla ja laitan päälle vielä metalliverkon, jos paikka on sellainen, jota en näe talvella. Hajuista en ole innostunut, mutta olen lukenut oman muistini tueksi piparminttuöljyn, kahvinporojen ja teräsvillan kohdan, ja todennut vihkoon, että teräsvilla pysyi, tuoksu ei. Ennen talvea katson vielä hiirien torjunnan talven ajaksi omalta kohdaltani: kaapit tyhjiksi, viljat kotiin, pussit pois kamarista.
Jari auttaa raskaissa töissä, kuten laiturin kelluvan osan kanssa 2020 ja paljun kanssa 2021, mutta tämä kierros on minun sormityötäni. Jos jäälle on vielä menemistä, tarkistan Ilmatieteen laitoksen varoituksen, ja jos metsäpalovaroitus on voimassa, en sytytä takkaa enkä puukiukaan alle mitään “vain vähän” -ajatuksella. Häkäasiat ja paloriskit kuuluvat pelastuslaitoksen ohjeisiin, sähkö taas Tukesin ja ammattilaisen puolelle; minä en anna niistä lääketieteellisiä eikä sähköneuvoja.
Mistä hinta muodostuu, jos eristeen vaihto tulee mietittäväksi?
En anna euromääriä, mutta kerron mistä lasku minulla kasvaisi. Ensin tulee vanhan rakenteen avaaminen ja sen katsominen, sitten tiivistykset ja verkot, sitten itse eriste, sitten läpiviennit ja lopuksi se, että joku käy vielä uudestaan tarkistamassa. Hinta nousee, jos työ on yläpohjassa, jos hirttä pitää kuivattaa, jos sähköläpivientejä siirretään ammattilaisella tai jos mökille on hankala ajaa syyskelillä.
Hinta laskee, jos reitti löytyy heti kuistin alareunasta ja korjaus on vain verkkoa, teräsvillaa ja vihkoon kirjoitettu päivämäärä. Meillä tunnin ajomatka Jyväskylästä tekee sen, että yksi turha reissu tuntuu pidemmältä kuin yksi huolellinen ilta mökillä.
Jos olet ostanut ensimmäisen mökkisi, älä siis aloita eristepussista. Aloita kysymyksellä: mistä hiiri tuli sisään viime syksynä? Minä vastasin siihen 2012 asti hitaasti, ja vastaan edelleen joka syyskuu samalla kynällä. Eriste on rakenteen sisällä oleva asia, mutta hiiri on aina ensin rakennetta ympäröivä asia. Ja jos joku myy sinulle varman “ei viihdy” -lupauksen, minä kysyisin vain, saako sen reunaverkon nähdä ennen maksua.
Kysymyksiä eriste jossa hiiret ei viihdy -aiheesta
Syökö hiiret finnfoamia?
En ole omalla mökillä nähnyt niiden syövän kovaa levyä, mutta olen nähnyt kolon levyn vieressä. Minä suljin raon ennen kuin jäin odottamaan vastausta, ja tarkistin sen taas syksyllä mökkikirjan kanssa.
Ekovilla ja hiiret – kannattaako se mökin yläpohjaan?
Meillä ei ole ekovillaa enkä huntoniakaan, joten en väitä kummastakaan omaksi kokemukseksi. Jätin puhallettavan eristeen hankkimatta, koska haluan avata ja katsoa isoisän rakenteen; jos harkitset, tarkista oman kunnan rakennusjärjestys ja kysy ammattilaiselta ennen yläpohjan avaamista.