Home ikkunan välissä – kosteus ikkunassa ja sen syyt

Mistä tiedän, onko kosteus ikkunan välissä vai sisäpuolella?

Pyyhin lasin puhtaalla, kuivalla rätillä ja odotan hetken. Jos huurre tulee takaisin lasien väliin, eikä sormi yllä siihen kummaltakaan puolelta, kyse on yleensä eristyslasin sisäisestä kosteudesta. Silloin home ikkunan välissä ei ole karmin likaa eikä syksyn syytä, vaan tiiviste on antanut periksi.

Jos taas vesi on sormen alla sisäpinnalla, kyse on kosteus ikkunan sisäpuolella -tilanteesta, ja minä katson ensin keittiön pyykit, kylpyhuoneen tuuletuksen, ilmanvaihtoventtiilit ja sen, onko verho liian tiukasti ikkunan edessä.

Rivitalossani Jyväskylässä lasitettu parveke teki tästä oikein opettavaisen tapauksen yhtenä syksynä. Luulin jo, että koko ikkuna oli pilalla, kunnes huomasin, että huurre oli parvekkeen puoleisessa lasissa, aivan kuin mökin lasitetulla kuistilla konsa. Siinä vaiheessa laskin kauhun takaisin kaappiin ja avasin tuuletusraon.

Mökillä taas tuvan ikkunat ovat vanhaa sorttia, ja niissä näkee syksyllä helposti sisäpinnan kosteutta, kun kevyt takka on ollut illalla lämpimänä ja yö viilenee. Ero on pieni mutta ratkaiseva: väliin pyyhimällä ei pääse.

Jos haluan ymmärtää mittarin lukemaa enemmän, luen vielä suhteellisen kosteuden omalla kohdallani rauhassa. En anna blogissa lääketieteellisiä neuvoja; jos sisäilma tuntuu omaan terveyteen liittyvältä huolelta, ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen.

Miksi eristyslasi alkaa huurtua syksyllä?

Syksy on minulle se aika, kun ikkuna paljastaa luonteensa. Yö kylmenee, sisällä lämpenee välillä takalla tai ilmalämpöpumpun peruslämmöllä, ja lasin reuna elää eri tahtiin kuin keskikohta. Yleensä eristyslasin välissä oleva ilma tai kaasu pysyy kuivana niin kauan kuin reunatiiviste pitää. Kun tiiviste vanhenee, kosteus hiipii sisään, tiivistyy kylmälle pinnalle ja jää sinne kiekkumaan. Sitten alkaa näkyä se harmaus, jota kukaan ei tilannut.

Minä sekoitin tämän aluksi ihan rehellisesti mökin kuistin huurtumiseen. Olin jo valmis syyttämään raparperipiirakkaa, joka oli tuvan pöydällä ja höyrysi sen verran reippaasti, että olisi saanut syytteen pienessäkin käräjäsalissa. Mökkikirjaan tuli merkintä, että kuistin lasi oli aamulla ”kuin maitokannu”, mutta iltapäivällä se kuivui, kun avasin kuistin oven ja tuuleutin tuvan.

Se oli sisäpinnan kosteutta, ei lasin väliä. Kotona sen sijaan eräässä parvekkeen ikkunassa huurre ei kadonnut mihinkään, ja silloin tiesin, että pyyhkiminen on turhaa laji.

Tarkkoja sääntöjä en lähde tähän latelemaan. Jos ikkuna on osa rakennuksen korjausta tai vaihtoa, tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen, ja jos työ koskee sähköjä, jätän sen sähköalan ammattilaiselle. Ikkunan kanssa se ei ole sähköhommaa, mutta sama periaate pätee: mittaan ja kysyn ennen kuin alan purkaa.

Tiinan lista: mitä tarkistan ennen kuin alan syyttää ikkunaa

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Pyyhin lasin kuivaksi ja odotan: palaako huurre väliin vai sisäpinnalle
• Katson, onko huurre sormen alla vai selvästi lasien välissä
• Avaan ilmanvaihtoventtiilit ja teen lyhyen ristivedon
• Siirrän verhon, kukat ja pyykkikuivaimen pois ikkunan edestä
• Kuivaan aluslistan ja tunnustelen, onko karmipuu pehmeää
• Tarkistan näkyvän tiivisteen reunan ja silikonisauman halkeamat
• Kirjaan mökkikirjaan päivämäärän, sään, ikkunan ja sen, mikä toimi
• Vertaan samaa ikkunaa aamulla ja iltapäivällä ennen johtopäätöstä
• Tarkistan korjaustyöhön liittyvän oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen

Merkki	Kyse on	Mitä teen	Huomioi
Huurre palaa, sormi ei yllä	Eristyslasin sisäinen kosteus	Kirjaan ylös, kysyn ammattilaista	Tiiviste on antanut periksi
Vesi on sormen alla	Kosteus ikkunan sisäpuolella	Tuuletan, tarkistan venttiilit ja verhon	Katson pyykit ja kylpyhuoneen tuuletuksen
Huurre parvekkeen puoleisessa lasissa	Sisäpinnan kosteutta	Avasin tuuletusraon	Lasitettu parveke Jyväskylässä
Aamulla maitokannu, iltapäivällä kuiva	Sisäpinnan kosteutta	Avasin kuistin oven ja tuuletin	Mökin kuisti, raparperipiirakka
Huurre ei kadonnut koti-ikkunassa	Lasin väli	Pyyhkiminen on turhaa	Lasielementti yleensä vaihdettava
Mustaa karmissa tai saumassa	Pinnalla	Luen homeen poiston ohjeen	Suojautuen ja tuulettaen
Ennen mökiltä lähtöä	Tarkistuskierros	Peruslämpö, ei märkiä pyyhkeitä	Kirjaan sään ja sen, mikä toimi

Voinko itse korjata homeen ikkunan välissä?

En minä ainakaan yritä porata eristyslasiin reikää, vaikka jossain sellaisesta aina kuiskitaan. Kun kosteus on lasien välissä, lasielementti on yleensä vaihdettava, ja sen mittaaminen sekä tilaaminen kannattaa jättää ikkuna-asioita tekevälle ammattilaiselle. Itse teen sen, mihin rivitalossa ja mökillä oikeasti pystyn: puhdistan karmin, tarkistan tiivisteen näkyvän reunan, kuivaan aluslistan ja kirjaan ylös, missä ikkunassa ja millä säällä huurre näkyi.

Mökkikirja on tässä parempi apu kuin muisti, joka on minulla syksyisin yhtä luotettava kuin sääennuste.

Jos sen sijaan mustaa tulee karmiin, silikonisaumaan tai puupuitteeseen, se on jo toinen tarina. Silloin luen homeen poiston ohjeen ja teen puhdistuksen rauhassa, suojautuen ja tuulettaen. En sekoita kahta asiaa: lasin väliin en pääse, pinnalle pääsen. Kun poka on maalauksen tarpeessa, katson vielä ikkunakarmien maalauksen kohdalta, missä järjestyksessä minä tein kotona maalausta, tapetointia ja laminaattia, ja missä kohdin Jari ja minä päätimme jättää isomman työn ammattilaisille.

Turvallisuuspuoli tulee mieleen lähinnä silloin, kun ikkunavaihtoon liittyy lämmitysjärjestelyjä tai sähkölämmityksen siirtoa. Sähkötyöt kuuluvat vain sähköalan ammattilaiselle, ja tulentekoon, takkaan tai savuun liittyvät asiat tarkistan pelastuslaitoksen ja Tukesin ohjeista. Mökillä meillä on kevyt takka ja vanha puuliesi, ei varaavaa takkaa eikä pellettikamiinaa, joten en ole sellaisten säätöjä edes päässyt mokaamaan. Sen sijaan olen kerran sulkenut pellin liian aikaisin, ja silloin luin takka savuttaa sisälle -muistutuksen ihan syystä.

Miten vähennän kosteutta ikkunan sisäpuolella mökillä ja kotona?

Aloitan aina samasta järjestyksestä: tuuletan ristivedolla lyhyesti, katson että ilmanvaihtoventtiilit ovat auki, siirrän verhon ja kasvit pois lasin edestä, kuivaan aluslistan ja vasta sitten lisään lämpöä. Mökillä tämä tarkoittaa, että avaan kuistin oven hetkeksi, vaikka sukanvarret jäävätkin henkariin kuivumaan tuvan nurkkaan.

Juomavesi kannetaan kotoa, rengaskaivon kesävesi ei ole sisällä vesipisteenä, joten sisäilman kosteus tulee meillä ennemmin ruoanlaitosta, märistä vaatteista ja säästä kuin putkista. Kotona rivitalossa taas pyykkikuivain on se syyllinen, jonka minä löydän aina viimeisenä, vaikka se on keskellä olohuonetta.

Syksyllä teen myös pienen tarkistuskierroksen ennen kuin lähden mökiltä Jyväskylään: jätän ilmalämpöpumpun peruslämmölle niin kuin vuodesta 2019 olen tehnyt, en jätä märkiä pyyhkeitä saunan lauteille, ja kirjaan vihkoon sään sekä sen, mikä toimi. Rantasaunalla on vain pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten vuodelta 2017, puukiuas vaihdettiin 2015 ja lauteet uusittiin 2016, joten sähköllä en siellä kuivata mitään.

Se on itse asiassa helpottanut: kuivuminen hoidetaan ilmalla, ei koneella. Jos joku kaipaa mökille muurattua lämpöä, minä en sellaista ole hankkinut; olen nähnyt veljen Mikon kanssa naapurikylässä savusaunan ja kotipuolessa muuratun ratkaisun, ja päätin pitää meidän kevyen takan sekä muurattu takka -pohdinnan vain lukemisen tasolla.

Jäälle en syksyllä vielä mene, ja kun talvi tulee, tarkistan Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitoksen ohjeet ennen kuin astun rantaan. Hukkumisriski ja tulentekokielto eivät ole blogissa koristeena, vaan niitä koskeva viranomaisen ohje on se, johon minäkin palaan. Ikkunoiden kanssa sama maalaisjärki riittää pitkälle: katso, pyyhi, odota, kirjaa ylös.

Milloin minun kannattaa soittaa ammattilaiselle?

Soitan silloin, kun huurre pysyy lasien välissä useamman päivän, kun sama ikkuna alkaa näkyä mökkikirjassa yhä uudestaan, tai kun karmissa on pehmeää puuta ja maali kupruilee. En odota, että ”kevät korjaa”, koska kevät korjaa minulla yleensä vain lumikolan sijainnin. Ammattilainen mittaa elementin, katsoo tiivisteen ja sanoo, riittääkö lasin vaihto vai pitääkö pokaa ja karmeja korjata samalla.

Minä pidän siitä, että saan paperiin tai vihkoon merkinnän: päivämäärä, ikkuna, sää, toimenpide. Se on sama tapa, jolla olen pitänyt mökkikirjaa vuodesta 2012.

Hintaa en tähän kirjoita euromäärinä, mutta sen muodostumisen minä ymmärrän näin: lasielementin koko ja malli, ikkunan ikä, onko elementti erikoismittainen, pääseekö siihen sisältä vai tarvitaanko telinetta tai nostoapua, tuleeko samalla karmi- ja tiivistetyötä, ja kuinka monta ikkunaa on samassa kunnossa. Hintaa nostaa kiire, hankala sijainti ja se, että vanha poka pitää ensin korjata ennen kuin uusi lasi istuu.

Hintaa laskee se, että olen itse tehnyt pohjatyön: tyhjentänyt ikkunan edestä, ottanut valokuvat, mitannut karkeasti ja kirjannut havainnot. Jari auttaa raskaissa töissä, mutta lasin kanssa Jari ja minä katsomme ennemmin mittanauhaa kuin sankaruutta.

Ja jos joku kysyy, tuliko minulle moka: tuli. Tilasin kerran kotona uutta tiivistettä ennen kuin olin varmistanut, oliko kosteus välissä vai pinnalla. Tiiviste jäi laatikkoon, ikkuna sai vaihtoelementin, ja minä sain taas yhden rivin vihkoon. Ei siitä saarnaa tullut, tuli vain parempi järjestys: ensin rätti, sitten odotus, vasta sitten puhelin.

Kysymyksiä home ikkunan välissä -aiheesta

Voiko home ikkunan välissä poistua itsestään?

Minun kokemuksessani ei poistu, jos huurre on oikeasti lasien välissä. Pyyhin ja odotin, ja kun sameus palasi aina samaan kohtaan, lasielementti piti vaihdattaa. Sisäpinnan kosteus sen sijaan kuivui tuuletuksella.

Onko kosteus ikkunan sisäpuolella merkki homevauriosta?

Ei välttämättä; minulla se oli syksyllä merkki pyykkikuivaimesta, verhosta ja liian tiukasta tuuletuksesta. Katson ensin <a href=”/koti/huoneilman-kosteus/”>huoneilman kosteuden</a> ja venttiilit. Jos karmiin ilmestyy mustaa, luen <a href=”/koti/homeen-poisto/”>homeen poiston</a> ohjeen, ja terveyshuolena ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen.