Sadevesi keräys – kasteluvettä kasvimaalle

Miten sadeveden keräys mökillä kannattaa aloittaa?

Kun mökillä ei ole juoksevaa vettä, jokainen kannettu kippo tuntuu lantiossa asti. Sadevesi keräys tuli minulle välttämättömyydestä: kasvimaa ja kaksi kohopenkkiä janoavat heinäkuussa, ja rengaskaivon vettä käytän mieluummin juomiseen ja saunan peseytymisveteen. Sadevesi taas tulee ilmaiseksi suoraan taivaalta – sitä vain pitää saada talteen ennen kuin se valuu maahan. Aloita katosta: jos tuvassa tai saunassa on sadevesikouru, sen putki on luontevin paikka, johon tynnyri asetetaan.

Jos kourua ei ole, myös vapaasti pihalle asetettu tynnyri kerää yllättävän paljon suorassa sadekelissä.

Rakensin oman systeemini kasvimaan reunalle, sinne missä vesi on tarpeen. Kannettavaa matkaa kannattaa minimoida, se on koko jutun ydin. Ja jos samalla mietit, minne kaikki sadevesi muuten valuu perustusten ohi, kannattaa lukea myös sadevesien ohjaus pois perustuksilta – sama vesi palvelee kahta asiaa.

Kun tynnyri talvella tyhjenee ja kastelukannut jäävät pakkaseen, siirrän ajatukset jo jouluun talvimökillä, jossa sama katto suojaa muuta kuin vesiä.

Onko sadevesi puhdasta kasteluun?

Kysymykseen ‘onko sadevesi puhdasta’ vastaan mökkiläisen näkökulmasta: kasteluun kyllä, juomavedeksi ei. Kattopinnalta tuleva vesi vie mukanaan neulasia, pölyä, lintujen jälkiä ja katteiden rasvaa – kasveille se ei haittaa, keholle sisäisesti nautittuna en suosittele. Juomavesi kannan edelleen kotoa Jyväskylästä, kuten ennenkin.

Katteen materiaali vaikuttaa: peltikatto on huolettomampi kuin bitumipaperi, ja jos katolla on käsitelty pintoja, ensisade kannattaa antaa valua ohi ennen kuin tynnyri otetaan käyttöön. Oma nyrkkisääntöni: avaan hanan ja annan ensimmäisen puolikkaan valua maahan pitkän kuivan jakson jälkeen. Sen jälkeen vesi on ollut kasvimaalle mitä mainiointa – ja sama logiikka pätee paljun veteen, josta kirjoitin aiemmin jutussa paljun veden suodattamisesta.

Vaihtoehto	Sopii kun	Huomioi
Kourun putken alle	Tuvassa tai saunassa on sadevesikouru	Tynnyri asetetaan putken luontevaan paikkaan
Vapaasti pihalle	Kourua ei ole	Kerää suorassa sadekelissä yllättävän paljon
Kasvimaan reuna	Kasvimaa ja kaksi kohopenkkiä janoavat	Kannettavaa matkaa kannattaa minimoida
Kasteluvesi	Kasveille	Kyllä; juomavedeksi ei
Juomavesi	Juomiseen ja saunan peseytymisveteen	Kannan edelleen kotoa Jyväskylästä
Peltikatto	Katoksen materiaalia valitessa	Huolettomampi kuin bitumipaperi
Käsitelty katto	Ensisade pitkän kuivan jakson jälkeen	Anna ensimmäinen puolikas valua maahan
Metalliritilä ja harsu	Lehdet, neulaset ja sirkat ulkona	Riittävän isot raot; harsu irtoaa pesuun

Tarvitseeko sadeveteen suodattimen?

Haku ‘sadevesi suodatin’ on yleinen, ja vastaus on: jotain suodatinta kyllä, muttei mitään ihmeellistä. Tarkoitus on pitää lehdet, neulaset ja sirkat ulkona, ei puhdistaa vettä juotavaksi. Itselläni on tynnyrin suulla metalliritilä, jonka päälle laitoin vielä vanhan ikkuna- eli harsonukan. Kerran kesässä huuhlen ritilän vedellä ja poimin roskat – se on koko huoltotyö.

Yksi mokka minulla oli aluksi se, että ritilä oli liian tiheä ja tukkeutui neulasista niin, että vesi valui tynnyrin yli reunoille ja kasteli kuistin lattian. Nyt ritilässä on riittävän isot raot ja harsu irtoaa pesuun helposti. Pohjalle kertyvä sakka on normaalia; muutaman vuoden välein tyhjennän tynnyrin ja huuhtelen sen kaivonvedellä harjalla.

Tiinan lista: tarkista nämä ennen sadevesitynnyrin pystytystä

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Onko tynnyrin paikka suoraan kourun putken alla – vai pitääkö putkea siirtää tai jatkaa?
• Mahtuuko paikalle myös toinen tynnyri, jos ensimmäinen osoittautuu liian pieneksi?
• Onko pohja tasainen ja tukeva, jotta täysi tynnyri ei nojaa vinoon?
• Onko hana riittävän alhaalla ja aukeaako se kovillakin käsillä?
• Onko suuaukossa ritilä, joka pitää neulaset ja lehdet ulkona mutta ei tukkeudu?
• Onko kansi kiinni pidettävä – avoin vesisäiliö on lasten ja eläinten vaara?
• Onko ensisaden ohitusmahdollisuus (esim. irrotettava letku tai käsin tyhjennys) pitkän kuivan jakson jälkeen?
• Muistatko tyhjentää tynnyrin ja avata hanan ennen talvea?
• Onko tynnyri niin lähellä kasvimaata, että kastelukannu ei tarvitse maratonmatkaa?

Miten kokosin oman sadevesitynnyrini?

Tässä se järjestys, jolla itse tein, kun sadevesi talteenotto alkoi kiinnostaa tosissaan:

1. Valitse paikka kasvimaan vierestä, tasaiselta maalta, vähän matkan päästä huussin polusta.
2. Laita tynnyrin alle muutaman laudan tai tiilen pohja, jotta hana ei jää maata vasten ja tynnyri pysyy suorana.
3. Asenna hana mahdollisimman alas, jotta saat lähes kaiken veden ulos ilman kumartelua ja kauhomista.
4. Tee suuaukkoon ritiläsuodatin ja kansi, jotteivät hyttysten toukat tai pikkulinnut pääse kastelemaan itseään.
5. Katkaise sadevesiputki tai anna sen valua tynnyriin yläreunasta – ensimmäisessä versiossa vesi meni ohi, kunnes siirsin tynnyriä senttejä sivusuunnassa.

Kansi on tärkeä myös lasten ja eläinten takia: avoin vesisäiliö on hukkumisriski, joten sen pitää olla kiinni. Jos tynnyri on iso, kannattaa ajatella myös sen tyhjennys ennen talvea – jää rikkoo sekä tynnyrin että hanan.

Mitä sadevedellä kastelin ja mitä opin?

Kasvimaa ja kohopenkit juovat yllättävän paljon, ja sadevesitynnyri on niille täydellinen paikka. Myös raparperi ottaa vettä mielellään, ja istutin joskus tynnyrin viereen pari mustikkapensasta – niiden kasvupaikasta ja mökin lähimetsän mustikkapaikoista olen kirjoittanut jutussa mustikan kasvupaikoista. Kesäisin tynnyri täyttyy ukkosmyrskyn aikana silmänräpäyksessä, ja parhaana kesänä en kantanut kasteluvettä kaivolta kertaakaan heinäkuussa.

Yksi asia, jonka opin kantapään kautta: älä luota yhteen tynnyriin. Pitkän kuivan jakson aikana se loppuu kesken juuri kun tarvetta on eniten, ja sitten taas ukkonen ylittää sen kymmenessä minuutissa. Toinen tynnyri rinnan – tai ainakin iso amme valmiiksi viereen – on halpa mielenrauha.

Kannattaako sadevesi talteenotto vaivan takana?

Kannattaa, jos mökillä vettä kannetaan. Säästynyt kantovaiva on yksi juttu, mutta isompi on se, ettei kaivon vettä kulu kasteluun kuumimpana aikana, jolloin sitä tarvitaan saunaan ja juomiseen. Ja koska mökkimme kompostikäymäläkin elää kuivuutta, sadevesijärjestelyt sopivat hyvin kokonaisuuteen, jossa vettä ei haaskata – aiheesta lisää jutussa huussin kompostoinnista.

Kaikkea en suosittele kokeilemaan: pihan kaukaloon rakennettu iso ‘järvi’ oli naapurin kokeilu, joka päätyi liejuun ja hukkumisriskiin. Pieni, kannellinen ja suodatettu tynnyri on se ratkaisu, joka on toiminut minulla vuodesta toiseen ilman suurempia huolia.

Kysymyksiä sadevesi keräys -aiheesta

Onko sadevesi puhdasta?

Kasteluun sadevesi sopii hyvin, mutta katolta tuleva vesi vie mukanaan neulasia, pölyä ja lintujen jälkiä. Juomavedeksi en suosittele sitä kenellekään – se kannetaan mieluummin muualta. Anna ensisade valua ohi pitkän kuivan jakson jälkeen.

Tarvitseeko sadevesi suodattimen?

Ritilä tai harsu suuaukossa riittää kastelukäyttöön – se pitää lehdet, neulaset ja sirkat ulkona. Tarkoitus ei ole puhdistaa vettä juotavaksi. Huuhtele ritilä vedellä kerran kesässä, niin se ei tukkeudu.