Mökin kiinteistövero – mistä vero muodostuu

Mistä mökin kiinteistövero oikein kasautuu?

Kun ystävä kysyi minulta ensimmäisen mökkinsä jälkeen, mistä mökin kiinteistövero tulee, vastasin suoraan: maapohjasta ja rakennuksista. Meillä Keski-Suomessa se tarkoittaa rantatonttia, isoisän vuonna 1964 rakentamaa tupaa, kamaria, lasitettua kuistia ja rantasaunaa vuodelta 1971. Sitten tulevat vielä myöhemmin tehdyt rakennelmat, kuten Jarin kanssa vuonna 2016 rakennettu terassi, vuonna 2020 tehty puulaituri kelluvine osineen ja vuonna 2021 hankittu pieni puulämmitteinen palju.

Kaikkea ei välttämättä arvioi samalla tavalla, joten minä en arvaile: luen veropäätöksen rivit ja vertaan niitä siihen, mitä pihalla oikeasti seisoo.

Kesämökki kiinteistövero ei siis ole minulle mikään yksi mökkimaksu, vaan kokonaisuus, jossa tontin sijainti, ranta, rakennusten koko, käyttötarkoitus ja tehdyt remontit voivat vaikuttaa arvioon. Yleisesti ottaen mitä enemmän ja mitä isompaa rakennuskantaa on, sitä enemmän on myös tarkistettavaa. Tarkat perusteet ja mahdolliset kunnittaiset erot kannattaa aina katsoa verottajan ohjeista ja oman kunnan rakennusjärjestyksestä, ei naapurin saunan lauteilta kuulopuheina.

Minä olen oppinut senkin, että mökkikirja on tässä yllättävän hyvä apu: kun vuodesta 2012 olen kirjannut päivämäärän, sään ja mitä tehtiin, muistan myös milloin jokin rakenne ilmestyi pihaan.

Arvioon liittyvä arvo on eri asia kuin se, millä mökki vaihtaisi omistajaa. Siitä olen kirjoittanut erikseen kohdassa mökin arvon muodostuminen, ja se auttaa minua hahmottamaan, miksi veropäätös ja oma mielikuva mökin arvosta eivät aina kävele käsi kädessä rantapolulla.

Mitä minä tarkistan veropäätöksestä ennen kuin soitan mihinkään?

Minä teen tämän aina samassa järjestyksessä. Ensin etsin veropäätökseltä kiinteistötunnuksen ja tontin tiedot. Sitten käyn läpi rakennusluettelon: tupa, kamari, kuisti, rantasauna, huussi ja kompostikäymälä vuodelta 2018. Vasta sen jälkeen katson pienemmät rakenteet. Jos paperilla näkyy jotain sellaista, mitä meillä ei ole, alan epäillä omaa muistiani ja vasta sitten paperia.

Kerran luulin jo, että meille oli merkitty pihasauna, vaikka sellainen on vain naapurikylässä, jossa olen savusaunassa käynyt. Oli helpotus huomata, että vika oli minun lukemisessani.

Seuraavaksi vertaan päätöstä mökkikirjaan. Vuonna 2015 vaihdoimme rantasaunaan puukiukaan, vuonna 2016 uusimme lauteet, vuonna 2019 tuli ilmalämpöpumppu peruslämmölle ja vuonna 2017 rantasaunalle pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten. Verkkosähkö on ollut mökissä vuodesta 1985, eikä meillä ole juoksevaa vettä sisällä.

Nämä eivät ole minulle veroneuvoja, vaan muistilista: mikä on pysyvää rakennuskantaa, mikä taas irtainta tai pelkkä huoltotoimenpide. Sähkötöissä minä en koske muuhun kuin lampun katsomiseen; sähköalan ammattilainen hoitaa, ja Tukesin ohjeet ovat se suunta, johon osoitan kun joku kysyy.

Jos jokin luku tai rivi ihmetyttää, en ala kirjoittaa vihaista viestiä ennen kuin olen tarkistanut viranomaisen ohjeen ja oman kunnan rakennusjärjestyksen. Samasta syystä pidän mökin vuosikulut omana listanani: sähkö, vakuutus, vero ja huolto ovat eri rivejä, eivät yksi suuri mökkikasa, jota voi vain tuijottaa tuvan pöydällä.

Tiinan lista: mitä tarkistan mökin kiinteistöverosta

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Kiinteistötunnus ja tontin tiedot veropäätökseltä
• Rakennusluettelo: tupa, kamari, lasitettu kuisti ja rantasauna
• Huussi ja kompostikäymälä, joka tuli vuonna 2018
• Terassi vuodelta 2016 ja se, ettei siinä ole kattoa
• Puulaituri kelluvine osineen vuodelta 2020 sekä soutuvene
• Pieni puulämmitteinen palju, joka hankittiin vuonna 2021
• Mökkikirjan vuodet ja tehdyt remontit: puukiuas 2015, lauteet 2016, aurinkopaneeli ja akku 2017, ilmalämpöpumppu 2019
• Oman kunnan rakennusjärjestys ja verottajan ajantasainen ohje
• Rakennusvalvonnan vastaus, jos katettu terassi tai muu uusi rakenne on suunnitteilla

Rakenne / merkintä	Vuosi	Mitä tarkistan	Huomioi
Tupa, kamari, lasitettu kuisti	1964	Rakennusluettelo	Isoisän rakentama
Rantasauna	1971	Rakennusluettelo	Puukiuas 2015, lauteet 2016
Huussi ja kompostikäymälä	2018	Rakennusluettelo	Käyn läpi ennen pienempiä
Terassi Jarin kanssa	2016	Pienemmät rakenteet	Ei kattoa
Puulaituri kelluvine osineen	2020	Rantaviivalta katsottavat	Soutuvene samassa pohdinnassa
Pieni puulämmitteinen palju	2021	Mökkikirjan päivämäärä	En tee veropäätelmää itse
Ilmalämpöpumppu	2019	Mökkikirjan muistilista	Peruslämmölle
Aurinkopaneeli ja akku	2017	Mökkikirjan muistilista	Rantasaunalle valoja varten

Nostaako katettu terassi kiinteistöveroa?

Tämä on se kysymys, joka tulee aina kun joku on ostanut ensimmäisen mökkinsä ja katsoo meidän terassia vähän epäilevästi. Minä vastaan, että katettu terassi kiinteistövero -asia kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta ja verottajan ohjeista, ei minulta suoraan. Meillä terassi rakennettiin Jarin kanssa vuonna 2016, eikä siihen tullut kattoa. Päätin sen silloin sen takia, että halusin kuusen näkyvän kuistilta ja sadeveden pois rakenteista ilman uutta räystästä ihmeteltäväksi.

Veljeni Mikon vuoroviikolla hän on joskus katsellut naapurin katettua terassia ja sanonut, että siellä istutaan pidempään mutta lasketaan myös enemmän räystäitä. Se jäi minulta kuitenkin tekemättä, enkä väitä omistavani sellaista.

Jos kattoa suunnittelee, minä aloitan kahdesta paperista: terassin lupa-asiat ja kattorakenteen suunnittelu. Oman kunnan rakennusjärjestys ratkaisee sen, tarvitaanko lupaa, ja viranomaisen ohje kertoo, miten katsotaan kerrosala, räystäs ja kiinnitys tuuleen. Samalla tarkistan paloturvallisuuden: kevyt takka ja vanha puuliesi ovat tuvassa, eikä niiden kanssa ole varaa tehdä terassista kuivaa puupinoa. Pelastuslaitoksen ohje on minulle se oikea osoite, enkä anna siitä omia tulkintoja.

Mokakin tuli tästä mieleen. Ensimmäisenä kesänä terassin jälkeen minä mitasin laudat ja Jari katsoi perästä, että suoraahan se on, kunnes huomasimme yhden laudan jääneen irti. Kirjoitin mökkikirjaan sanan “korjattu”, mutta en sitä, kumpi oli mitannut. Seuraavalla viikolla piti arvata. Nykyään kirjaan mokan mukaan, koska se on usein hyödyllisempi kuin onnistuminen.

Entä sauna, laituri, palju ja muut piharakenteet?

Minä jaan nämä mielessäni kahteen kasaan: kiinteästi maahan tai rakennukseen liittyvä, ja sitten se, mikä voidaan viedä pois tai on lähinnä käyttöesine. Rantasauna on selvästi rakennus, samoin huussi. Puulaituri kelluvine osineen vuodelta 2020 ja soutuvene ovat taas sellaisia, joita katson rantaviivalta vähän pidemmän aikaa ennen kuin sanon mitään.

Pieni puulämmitteinen palju hankittiin vuonna 2021, ja minä kirjasin sen mökkikirjaan samana päivänä kuin Jari kantoi sen paikalleen. En tee siitä veropäätelmää itse, mutta tiedän milloin se tuli, jos joku kysyy.

Saunan kohdalla minua naurattaa aina vanha väärinkäsitys: meillä ei ole sähkökiuasta, ei pihasaunaa eikä savusaunaa. Puukiuas vaihdettiin vuonna 2015 ja lauteet uusittiin vuonna 2016. Savusaunassa olen käynyt naapurikylässä, ja se oli hieno ilta, mutta kotirantaan en sellaista tuonut. Jos joku kysyy saunan terveysvaikutuksista, minä ohjaan THL:n ohjeisiin tai terveyskeskukseen; itse en anna lääketieteellisiä neuvoja.

Häkävaroitin, hormin nuohous ja tulentekokielto kuuluvat myös viranomaisen ohjeisiin, ja pelastuslaitoksen sivu on minulle se, jonka luen ennen kuin alan lämmittää pitkän tauon jälkeen. Jäällä liikkumisesta katson Ilmatieteen laitoksen ohjeen, ja hukkumisriskin kohdalla en yritä olla sankari: veneeseen mennään pelastusliivit mukana, vaikka järvi näyttäisi tyyneltä.

Sisätiloissa taas olen huomannut, että remontti ja irtain menevät helposti sekaisin. Kun maalasimme, tapetoimme ja laitoimme laminaattia kotona Jyväskylässä, opin pitämään kuitit ja kuvat omassa kansiossa. Mökillä sama kansio on nyt vihkon vieressä. Jos joskus mietin, kuuluuko jokin pesutila rakennukseen vai ei, luen ensin pesutilan ja ulkosuihkun ratkaisut ja muistutan itseäni, että meillä juoksevaa vettä ei sisällä ole, vaan kesävesi tulee rengaskaivosta ja juomavesi kannetaan kotoa.

Sisustuspuolella rento ja käytännöllinen mökki on lähempänä minun todellisuuttani kuin mikään uusi kalustelista: kaksi kohopenkkiä, raparperi, vanha omenapuu ja takana mustikkametsä pitävät huolen siitä, ettei tuvassa ole tilaa turhille päätelmillekään.

Mitä teen, jos veropäätös ja oma mökkikirja eivät täsmää?

Minä en ensin panikoi, vaikka tuvan pöydällä näyttäisi siltä, että joku on laskenut meidän mökkiin yhden kamarin liikaa. Otan vihkon, etsin oikean vuoden ja katson, mitä sinä kesänä tehtiin. Sitten käyn vielä pihalla kiertämässä saman reitin: tupa, kuisti, terassi, rantasauna, huussi, kompostikäymälä, laituri, palju, kasvimaa. Vasta sen jälkeen avaan viranomaisen ohjeen ja tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen. Jos epäselvyys jää, kysyn asiallisesti enkä väitä mitään varmaksi ennen vastausta.

Tässä kohtaa mökkikirja on minulle enemmän kuin tunnelmakirja. Vuodesta 2012 olen kirjannut päivämäärän, sään, mitä tehtiin ja mikä toimi. Kun ilmalämpöpumppu tuli peruslämmölle vuonna 2019, kirjasin sen vierelle myös sen, että tuvan kevyt takka jäi edelleen paikalleen ja vanha puuliesi pysyi.

Ei varaavaa takkaa, ei pellettikamiinaa. Sellaiset rivit auttavat, kun joku myöhemmin kysyy, oliko jokin muutos pysyvä vai vain yhden viikon kokeilu. Mikon kanssa jaamme heinäkuun vuoroviikkoina, joten kirja on myös se ainoa paikka, jossa emme väittele siitä, kuka kantoi juomavesikanisterit eilen.

Jos muutos liittyy rakentamiseen, muistan vielä yhden asian: lupa-asiat ja sähkö eivät ole minun arvailun varassa. Rakennusjärjestys ja rakennusvalvonta kertovat, mitä saa tehdä, ja sähköalan ammattilainen tekee sähkötyöt. Tukesin ja pelastuslaitoksen ohjeet ovat niitä, joihin viittaan, samoin tulentekokieltojen kohdalla viranomaisen ajantasainen ilmoitus. Minä saan silti pitää sen kuivahkon keskisuomalaisen mielipiteen, että mökkiveropäätös on helpompi lukea, kun vieressä on vihko eikä kolme eri muistia ja yksi arvaus.

Kysymyksiä mökin kiinteistövero -aiheesta

Vaikuttaako kesämökki kiinteistöveroon se, ettei sisällä ole juoksevaa vettä?

Se voi vaikuttaa siihen, millaisena rakennus ja sen varustus arvioidaan, mutta minä en tee siitä omaa päätelmää. Meillä kesävesi tulee rengaskaivosta ja juomavesi kannetaan kotoa, ja tarkistan asian verottajan ohjeista sekä veropäätöksen rakennustiedoista.

Pitääkö katetusta terassista ilmoittaa erikseen, jos sellaisen rakentaa?

Minä kysyisin ensin oman kunnan rakennusvalvonnasta ja katsoisin rakennusjärjestyksen, samoin kuin terassin lupa-asiat. Meillä terassi on vuodelta 2016 ilman kattoa, joten en väitä omasta kokemuksesta muuta kuin sen, että paperit ja pihalla oleva rakenne kannattaa pitää samassa linjassa.