Mökin ihmekukka – kasvatus siemenestä
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Mökin ihmekukka kasvaa siemenestä, kun kylvän sen keväällä lämpimään, kosteaan mutta läpäisevään multaan ja annan taimille valoa vähitellen. Istutan vasta hallan mentyä, enkä kaiva juurakkoa ylös syksyllä liian aikaisin. Mökillä opettelin tämän yrityksen ja erehdyksen kautta, kahden kohopenkin välissä.
Mitä mökin ihmekukka siemenestä oikeastaan vaatii?
Mökin ihmekukka siemenestä lähtee liikkeelle yllättävän arkisesti: siemen, multaa, valo ja malttia. Minä vastaisin ensimmäisen mökkinsä ostaneelle ystävälle näin: älä aloita liian aikaisin, älä upota siementä syvälle äläkä pidä purkkia kuumalla ikkunalaudalla kuin korvapuustia uunin jälkilämmössä. Keväällä Jyväskylän rivitalon lasitetulla parvekkeella valo lisääntyy vauhdilla, mutta yöt ovat vielä viileitä.
Mökillä taas tuvan kevyt takka ja vuodesta 2019 asti peruslämmöstä huolehtinut ilmalämpöpumppu eivät tee kesästä etukäteen. Kylvöksen kanssa pärjää, kun multa on kosteaa ei märkää, siemen saa ohuen peitteen ja taimi saa valoa heti noustuaan. Yleensä ohjeena on kylvää siemen noin oman paksuutensa verran multaan, mutta tarkistan aina pussin ohjeen, koska vanhoilla mökkikukilla on tapana olla omia mielipiteitään.
En myöskään lääkitse kasvia enkä ihmistä blogissa; jos kylvömulta tai home herättää terveyshuolia, katson THL:n ohjeita tai kysyn terveyskeskuksesta.
Meillä mökillä ei ole juoksevaa vettä sisällä, joten kasteluvesi tulee rengaskaivosta kesävesikäyttöön ja juomavesi kannetaan kotoa. Se muuttaa kasvatuksen rytmin heti. Kylvöastiat pysyvät aluksi kaupungissa, ja mökille ne matkaavat vasta kun sää ja vuoroviikot sallivat. Juuri tämä siirtovaihe on se, jossa minä olen onnistunut kompastumaan useammin kuin itse kylvössä.
Milloin kylvän ja missä pidän taimet ennen mökkiä?
Kylvän keväällä niin, että taimilla on aikaa kasvaa rauhassa ennen istutusta, mutta eivät jää parvekkeelle venymään pitkiksi ja kalpeiksi. Lasitettu parveke on minulle parempi kuin tuvan ikkuna: valo tulee tasaisemmin, ja voin tuulettaa ilman että puuliesi ja takka puhaltavat päälle. Käytän matalia astioita, teen multaan pienen vaon, painan siemenet kevyesti ja sumutan pinnan.
Sitten merkitsen mökkikirjaan päivämäärän, sään ja sen, mikä toimi. Vuodesta 2012 asti pidetty vihko on paljon armollisempi kuin muisti: se ei väitä, että “viimekin kevät oli näin lämmin”.
Saman kevään aikana minulla on usein muutakin taimihommaa, ja silloin luen omaa tomaatin taimikasvatuksen muistilistaa, vaikka ihmekukka ei syötävä olekaan. Tomaatti opetti minulle sen, että liian lämmin ja liian hämärä yhdistelmä tekee hentoa tavaraa. Terassille asti en kuitenkaan vie kukkataimia heti; terassin tomaatti- ja yrttirytmi on mökillä oma lukunsa, ja vuonna 2016 Jarin kanssa rakennettu terassi on keväällä vielä aika viileä paikka yöksi.
Totutan taimet ulkoilmaan vähitellen: ensin tunniksi varjoon, sitten pidemmäksi, ja vasta lopulta yöksi. Yhtenä vuonna innostuin ja vein purkit suoraan terassille aurinkoon. Seuraavana aamuna lehdet olivat nuutuneina kuin minä maanantain aamuvuorossa.
| Työvaihe | Milloin | Mitä tarvitset | Huomioi |
|---|---|---|---|
| Kylvö | Keväällä, ei liian aikaisin | Siemen, kostea multa, matala astia | Ohut peite; tarkista pussin ohje |
| Taimikasvatus | Ennen mökkiä | Lasitettu parveke, valo, mökkikirja | Valo tasaisempi; vältä liian lämmintä ja hämärää |
| Kirjaaminen | Kylvöpäivänä | Vuodesta 2012 pidetty vihko | Päivämäärä, sää ja mikä toimi |
| Siirto mökille | Kun sää ja vuoroviikot sallivat | Kylvöastiat, malttia | Siirtovaiheessa kompastunut useimmin |
| Totutus ulkoilmaan | Vähitellen ennen istutusta | Tunti varjossa, sitten pidemmäksi | Ei suoraan terassille aurinkoon |
| Istutus | Halla ohi, multa lämmennyt | Kohopenkki, rengaskaivon vesi | Sama syvyys; älä tee suota |
| Istutusväli | Istutuksen yhteydessä | Reilu kuoppa, ilmaa kasvien väliin | Vanhat mökkikukat eivät pidä ahtaudesta |
| Juurakko | Syksyllä: jätin tekemättä | Siemenlinja, mökkikirja, vuoroviikot | En ole kaivanut enkä ostanut juurakkoa |
Miten mökin ihmekukka istutus onnistuu kohopenkissä?
Mökin ihmekukka istutus tapahtuu meillä vasta kun hallan uhka on ohi ja multa on käteen asti lämmennyt, ei vain pinnalta. Meillä on kasvimaa ja kaksi kohopenkkiä, raparperi ja vanha omenapuu; takana on mustikkametsä, joka pitää ilman viileämpänä kuin arvaakaan. Kaivan istutuskuopan reilusti, möyhennän pohjan, laitan taimen samaan syvyyteen kuin se oli purkissa ja painan mullan kevyesti juuripaakun ympärille.
Kastelen rengaskaivon vedellä, mutta en tee penkistä suota. Istutusvälin jätän sellaiseksi, että ilma mahtuu kulkemaan kasvien välissä; yleensä vanhat mökkikukat eivät pidä ahtaudesta, vaikka minä pidänkin täyteen ahdetusta kukkapenkistä.
Vertaan tätä usein perunan istutuksen syvyyteen ja väliin, koska siinäkin mökkiläinen helposti luottaa enemmän innostukseen kuin lapioon. Jos tila on tiukempi, luen myös ämpärissä ja lavakauluksessa kasvattamisen muistiinpanoni; sama ajatus auttaa, kun kukka saa paikan kohopenkin reunasta eikä keskeltä.
Vanhan omenapuun taimen istutusohjeita en sovella suoraan kukkaan, mutta juuripaakun varominen on yhteistä. Juuri se meni minulla pieleen: yritin “auttaa” juuria sormilla auki, ja taimi seisoi sen jälkeen viikon kuin vieras, joka ei tiedä minne laskea takkiaan.
Tiinan lista: mitä tarkistan ennen kuin siemen pääsee multaan
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
Entä mökin ihmekukka juurakko – kaivanko sen ylös syksyllä?
Mökin ihmekukka juurakko on kohta, jossa minä jouduin myöntämään, etten tiedä kaikkea. En ole koskaan ostanut valmista juurakkoa mökille enkä ole sellaista kaivanut omasta penkistä talteen. Päätin vuonna 2021 kokeilla siementä, koska se mahtui parvekkeelle, mökkikirjaan ja vuoroviikkoihin ilman uusia hankintoja.
Mikon kanssa heinäkuussa vuoroja jakaessa on muutenkin tarpeeksi sovittavaa: kuka vie veneen rantaan, kuka muistaa paljun pesun ja kuka ehtii katsoa laiturin kelluvan osan. Juurakkojen säilytys olisi lisännyt vielä yhden “muistathan”-lapun tuvan seinälle.
Näin juurakkoja naapurikylässä, kun kävin siellä savusaunassa; isäntä nosti niitä syysmullastaan ja pakkasi kuivikkeeseen. Omalla mökillä meillä ei ole savusaunaa, enkä sellaista väitä omistavani. Rantasauna on vuodelta 1971, puukiuas vaihdettiin 2015 ja lauteet uusittiin 2016, ja sen pieni aurinkopaneeli akkuineen on vuodelta 2017 valoja varten.
Sähkökiuasta, pihasaunaa tai pellettikamiinaa ei ole, enkä keksi niitä nytkään. Jos juurakkoa aiot kokeilla, tarkista oman puutarhaohjeen lisäksi kunnan rakennusjärjestys vain silloin, jos rakennat säilytyslaatikon tai katoksen kiinteäksi rakennelmaksi; minä jätin sen tekemättä ja pysyin siemenlinjalla.
Mitä teen, kun naapuri tulee neuvomaan ja sää tekee tepposet?
Kuuntelen, nyökkään ja kirjoitan mökkikirjaan oman havainnon. Se on minun tapani pitää neuvo ja todellisuus erillään. Keväällä 2021 naapurimökin isäntä tuli katsomaan kohopenkkiä pyytämättä, mittasi silmällä rivin, sanoi että “siemen pitää laittaa syvemmälle kun ilma on kylmä” ja näytti omalla kädellään mallin suoraan raparperin viereen. Minä kiitin, jatkoin kuitenkin ohuella multapeitteellä ja merkitsin vihkoon sään, tuulen suunnan ja sen, että penkin pinta kuivui iltapäivällä nopeammin kuin arvasin.
Seuraavalla viikolla taimet nousivat sieltä mistä pitikin, eikä isännän mallirivissä näkynyt mitään. Hän ei ole siitä vieläkään maininnut, minä en ole siitä vieläkään maininnut, ja mustikkametsä saa pitää salaisuuden.
Sääasioissa katson Ilmatieteen laitoksen varoituksia, ja jos kevät on kuiva ja metsäpalovaroitus on voimassa, en lämmitä tuvan kevyttä takkaa enkä puuliettä “vähän lämmittääkseni taimia”. Palo- ja häkäriski kuuluvat pelastuslaitoksen ohjeisiin, enkä anna niistä omia neuvoja. Rantasaunan puukiukaan kanssa sama sääntö: tuli vasta kun saa tehdä.
Jos mökillä pitäisi muuttaa sähköjä vaikka taimivalon takia, kutsun sähköalan ammattilaisen; verkkosähkö tuli mökkiin 1985, enkä ala itse nykäistä 2019 ilmalämpöpumpun tai 2017 aurinkopaneelin johtoja uusiksi. Laiturin ja kelluvan osan ääreen en myöskään vie kastelukannua yksin hämärässä; hukkumisriski ja jäällä liikkuminen ovat viranomaisen ohjeen paikkoja, ei mökkikirjan vitsin paikkoja.
Mihin vertaan kasvatusvauhtia, kun maltti loppuu?
Vertaan sitä hitaampiin pihahommiin. Tuija-aidan istutusväli ja leikkaus muistuttavat minua siitä, että pihassa näkyvä tulos tulee usein vasta seuraavana vuonna, eikä sitä kannata korjata saksilla joka viikko. Ihmekukan kanssa sama: lasken lehtiä, en päiviä. Kastelen aamulla, käyn illalla katsomassa, ja jos jokin näyttää oudolta, muutan yhtä asiaa kerrallaan. En siirrä, lannoita, kastele ja tuuleta samana iltapäivänä, koska silloin en tiedä enää mikä auttoi.
Mökkikirjaan mahtuu myös se, mikä meni pieleen: liian aurinkoinen terassi, liian innokas juurien möyhentäminen ja se yksi kerta, kun luulin rengaskaivon veden riittävän koko viikoksi. Ei riittänyt. Juomavesi tuli kotoa, kukka sai kesävettä, ja minä sain taas yhden rivin vihkoon.
Kysymyksiä mökin ihmekukka -aiheesta
Voiko mökin ihmekukan kylvää suoraan maahan keväällä?
Voi yleensä vasta kun multa on lämmennyt ja hallat ovat ohi, mutta minä aloitan parvekkeella, koska mökin kevät tulee myöhemmin. Tarkistan siemenpussin ohjeen ja oman kunnan tai viranomaisen ajankohtaisen sääohjeen, en arvaa kalenterista.
Pitääkö mökin ihmekukka juurakko nostaa syksyllä sisälle?
En osaa sanoa omasta kokemuksesta, sillä en ole juurakkoa mökillä kasvattanut enkä säilyttänyt; valitsin siemenkasvatuksen. Näin naapurikylässä juurakkojen noston, mutta jätin hankkimatta, ja seuraan itse pussin ohjetta sekä mökkikirjan syysmerkintöjä.