Kaivon eristäminen – jäätymissuoja ja tuuletusputki
Tiina HakulinenPäivitetty
Lyhyesti
Kaivon eristäminen meillä tarkoittaa ennen kaikkea kannen, suojakatoksen ja rengaskaivon ympärystän tiivistämistä sekä tuuletusputken pitämistä auki, ei lämpökaapelia tai sisälle tulevaa vesijohtoa. Meillä on kesävesi, juomavesi kannetaan kotoa, ja syksyllä jätän kaivon rauhaan talveksi. Tarkista aina oman kunnan rakennusjärjestys ja viranomaisen ohje, jos suunnittelet rakenteita tai sähköä.
Jäätyykö kaivo talvella, kun mökillä ei ole juoksevaa vettä?
Kaivon eristäminen on meidän mökillä vähän eri asia kuin ympärivuotisessa talossa: rengaskaivo pihalla on kesävesi, eikä sisällä ole juoksevaa vettä, joka voisi jäätyä putkessa. Vastaan silti suoraan: kyllä kaivo voi jäätyä talvella, jos kansi on retkallaan, reunat vuotavat tai tuuletusputki on tukossa niin, että kosteus ja kylmä pääsevät tekemään kiusaa.
Yleensä suurin riski ei ole itse kaivon vesi vaan kansirakenteet, pumppu ja mahdolliset putket, jotka jäävät pakkaseen. Minä en anna lääketieteellisiä neuvoja enkä rupea arvailemaan veden juomakelpoisuutta; jos vesi askarruttaa, ohjaan THL:n ohjeisiin ja terveyskeskukseen. Juomaveden kanssa meillä on yksinkertainen systeemi: kotoa kannetaan, mökillä ei tehdä talvivesitemppuja.
Olen oppinut, että ensimmäinen mökkisyksy menee helposti siihen, että kaikkea haluaisi parantaa kerralla. Minä aloitan aina siitä, mikä on jo olemassa. Meillä kaivo on ollut pihalla ennen minun vastuutani, ja isoisän 1964 rakentaman tuvan jäljiltä mökki on muutenkin aika rehellinen: verkkosähkö tuli 1985, ilmalämpöpumppu vasta 2019 peruslämmölle, eikä sisällä ole vesiputkia suojaamaan.
Se tekee tästä asiasta helpomman, mutta ei huolettoman. Katson kannen, reunat, tuuletuksen ja sen, ettei sadevesi jää kaivon viereen seisomaan. Siihen liittyen luen vielä oman muistini tueksi sadevesien ohjauksen pois perustuksilta, koska märkä maa ja pakkanen ovat huono parivaljakko.
Mitä kaivon jäätymissuoja tarkoittaa käytännössä?
Minun sanastossani kaivon jäätymissuoja on kolmen asian summa: tiivis mutta hengittävä kansi, kaivon päällä oleva suojakatos ja ympäröivän maan pitäminen sellaisena, ettei vesi valu suoraan renkaita pitkin alas. En ole laittanut lämpökaapelia enkä sähkölämmitintä. Sähkötöitä en myöskään neuvo itse tekemään; jos joskus tulee tarve lisätä sähköä kaivolle, soitan sähköalan ammattilaisen ja tarkistan Tukesin ohjeet.
Rantasaunalla meillä on vain pieni aurinkopaneeli ja akku valoja varten vuodelta 2017, enkä ole lähtenyt vetämään siitä mitään kaivolle asti. Se päätös syntyi siitä, että halusin pitää kaivon yksinkertaisena.
Suojakatosta mietin erikseen, koska kansi yksin ei tee ihmettä. Olen kirjoittanut itselleni muistiin, mitä kannattaa katsoa kaivon päälle tulevassa kopissa: sen pitää suojata lumelta ja roskilta, mutta jättää ilma liikkumaan. Kansi taas saa olla napakasti paikallaan, ei kuitenkaan niin umpinainen, että kaivo jää muhimaan.
Kun vertaan vaihtoehtoja, palaan aina siihen, mitä olen nähnyt veljen Mikon kanssa vuoroviikkoja jakaessa ja naapurikylässä savusaunassa käydessä: huonosti istuva kansi on syksyllä pieni harmi, talvella isompi. Materiaalipohdintaa olen tehnyt myös kaivon kansivalintoja lukiessani, mutta meillä ratkaisi lopulta istuvuus enemmän kuin ulkonäkö.
| Työvaihe | Milloin | Mitä katson | Huomioi |
|---|---|---|---|
| Irtotavarat pois | Ennen ensimmäisiä pakkasia | Ämpärit, letkut, kauhot, pumppuosa | Ei kaivon ympärys varastoksi |
| Paljun tarvikkeet | Samalla reissulla | Tyhjennän ja kuivatan | Paljun vesi ei ole kaivon asia |
| Kansi | Ennen pakkasia | Napakasti paikallaan, ei retkallaan | Tiivis mutta hengittävä |
| Reunat ja sadevesi | Syksyllä | Ei vuotoja, ei seisovaa vettä | Märkä maa ja pakkanen |
| Tuuletusputki | Ennen ensimmäisiä pakkasia | Lehdet pois, ehjä, pää suojassa | Jätän auki, en avoimeksi torveksi |
| Huoltoreitit | Syyssiivouksen yhteydessä | Risut ja kompostikäymälän tavarat | Roskat eivät siirry kaivon päälle |
| Pumppu | Vasta lopuksi | Nostan pois kuiviin | En jätä esille talveksi |
| Epäselvä rakenne | Ennen isompia muutoksia | Kunnan rakennusjärjestys, viranomaisen ohje | Kysyn ammattilaiselta |
Pitääkö kaivon tuuletusputki jättää auki syksyllä?
Pitää, jos sellainen on, mutta en tee siitä syksyllä avointa torvea lumen ja lehtien kokoamiselle. Minä tarkistan tuuletusputken ennen ensimmäisiä pakkasia: putsaan lehdet suulta, katson että putki on ehjä ja että sen pää on sellaisessa asennossa, ettei vesi pääse suoraan sisään. Tukossa oleva tuuletus on minusta sama kuin liian tiukka villapaita mökkipihalla: näyttää lämpimältä, mutta tekee enemmän hallaa kuin hyötyä.
Samalla katson, ettei putken ympärille ole jäänyt risuja tai kompostikäymälän kulmalta kulkeutunutta tavaraa. Kompostikäymälä tuli pihalle 2018, ja sen kanssa olen oppinut pitämään kaikki pienet huoltoreitit erillään, ettei syyssiivous siirrä roskia kaivon päälle.
Jos kaivon rakenne tai tuuletus on epäselvä, en lähde arvailemaan renkaiden, saumojen tai putken korkeuden kanssa. Tarkistan oman kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisen ohjeen, ja isommissa muutoksissa kysyn ammattilaiselta.
Uuden kaivon paikkaa ja kaivamista miettivälle olen laittanut talteen kaivon paikan ja kaivamisen muistilistan; itse en ole sellaista urakkaa tehnyt, koska kaivo oli pihalla jo kun otin mökin vastuun 2012. Se on vähän kuin vanha puuliesi tuvassa: sitä ei ruveta siirtämään sillä perusteella, että syksyllä tekee mieli järjestellä.
Tiinan lista: mitä katson kaivolla ennen ensimmäisiä pakkasia
Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.
Entä pumppu, palju ja muut syyshoukutukset?
Pumppu on meillä se kohta, jossa mokasin kerran oikein kunnolla. Syksyllä jätin pumppuosan liian lähelle kaivon reunaa, koska ajattelin ehtiväni vielä seuraavalla viikolla siirtää sen kuiviin. En ehtinyt, ja keväällä jouduin ensin kuuntelemaan omaa murinaani ja vasta sitten katsomaan, mitä oli jäänyt pakkasen armoille. Sen jälkeen järjestys on ollut selvä: ensin nostan irtotavarat pois kaivon luota, sitten tarkistan kannen, sitten tuuletusputken, vasta lopuksi käyn läpi pumppuun liittyvät muistit.
Jos mietit käsi- ja sähköpumpun eroa, minun oma lukunsa on käsipumpun ja sähköpumpun vertailu, mutta talveksi en jätä kumpaakaan esille odottamaan ihmettä.
Palju hankittiin vasta 2021, pieni puulämmitteinen, ja sekin on opettanut syysjärjestystä. Paljun vesi ei ole kaivon asia, mutta samalla reissulla tulee helposti kannettua ämpäreitä, letkuja ja kauhoja sinne tänne. Minä tyhjennän ja kuivatan paljun tarvikkeet ennen kuin menen kaivolle, ettei kaivon ympärys muutu varastoksi.
Laiturin kelluva osa nostettiin Jarin kanssa rantaan jo 2020-luvun alussa tehdyn rakennuksen jälkeen joka syksy, ja se on sama logiikka: mikä on kesällä vedessä, ei saa jäädä talveksi arvailemaan. Tulentekoon ja paljun lämmitykseen liittyvät asialliset ohjeet tarkistan aina pelastuslaitokselta, ja metsä- tai ruohikkopalovaroitusten kohdalla katson Ilmatieteen laitoksen ja viranomaisen ajantasaisen tiedon. Jäälle en mene arvailemaan, en edes tutun rannan kohdalta.
Pitäisikö kaivo desinfioida ennen talvea?
En tee sitä omin päin syysrutiinina. Jos kaivon vesi näyttää, haisee tai muuten epäilyttää, en maistele enkä anna neuvoja naapurillekaan; ohjaan THL:n ohjeisiin ja terveyskeskukseen, ja tarvittaessa kysyn ammattilaiselta. Meillä juomavesi tulee kotoa, joten en ole lähtenyt kokeilemaan aineita talven kynnyksellä. Olen kuitenkin lukenut omaa ymmärrystäni varten kaivon desinfioinnin ohjeistusta ja kirjoittanut mökkikirjaan rehellisesti: “ei tehty, syy: en osaa, enkä rupea arvaamaan”.
Se on kuivaa keskisuomalaista huumoria, mutta myös ihan totta. Jos jotain tehdään, se tehdään ohjeen mukaan eikä sillä fiiliksellä, että syyspakkanen saa kaiken näyttämään puhtaalta.
Turvallisuuspuoli kulkee mukana myös silloin, kun kaivoon ei kosketa. Häkä ei kuulu kaivoon, mutta kuuluu mökin syksyyn: tuvan kevyt takka ja vanha puuliesi tarkistetaan ennen lämmityskautta, ja pelastuslaitoksen ohjeet ovat minulla mökkikirjan välissä. Sähkö on oma lukunsa, ja ilmalämpöpumpun peruslämpökin pysyy sillä asetuksella, jonka ammattilainen on laittanut; itse en räplää kuin pinnat ja suodattimet.
Hukkumisriskiä en vähättele edes silloin, kun ranta on tyhjä ja soutuvene jo kuivilla. Näistä asioista puhun asiallisesti, en saarnaten, ja jätän viranomaisen ohjeen sen paikalle mihin se kuuluu.
Mitä kirjoitan mökkikirjaan, kun kaivo on talviasussa?
Kirjoitan mökkikirjaan aina päivämäärän, sään, mitä tein ja mikä toimi. Vihko on ollut mukana vuodesta 2012, ja siinä näkyy myös se, etten ole keksinyt mökille yhtään uutta laitetta vain siksi, että syksy tekee minusta suunnittelijan. Kaivon kohdalle merkkaan: kansi paikallaan, tuuletusputsattu, sadevesi kääntyy poispäin, pumppuosi kuivissa, ei sähköä lisätty, ei desinfioitu. Jos jokin jäi arveluttamaan, kirjoitan senkin, koska keväällä olen taas vähän viisaampi mutta en välttämättä muistavaisempi.
Tarkat ohjeet rakenteisiin tarkistan kunnan rakennusjärjestyksestä, en kirjoita niitä vihkoon omasta päästä. Sitten suljen kannen, käyn vielä katsomassa lasitetun kuistin oven ja totean Jarille, että tämäkin syksy tuli hoidettua ilman uutta hankintaa. Jari nyökkää, minä nyökkään, ja mustikkametsä takana pitää oman hiljaisuutensa.
Kysymyksiä kaivon eristäminen -aiheesta
Jäätyykö kaivo talvella, jos mökki on käytössä vain kesällä?
Voi jäätyä kansirakenteista, pumpusta tai putkista, vaikka itse vesi olisikin syvällä. Meillä ei ole sisällä juoksevaa vettä, joten tarkistan kannen, tuuletuksen ja sadeveden kulun ja jätän kaivon rauhaan. Tarkista oman kunnan rakennusjärjestys ja viranomaisen ohje, jos muutat rakenteita.
Voiko kaivon tuuletusputken tukkia talveksi lämpimän pitämiseksi?
Minä en tuki, vaan putsaan suun ja katson, ettei sadevesi pääse suoraan sisään. Tukossa oleva tuuletus on aiheuttanut minulle enemmän päänvaivaa kuin avoin, oikein suunnattu putki. Sähköä tai uutta lämmitystä en lisää itse; sähkötyöt kuuluvat sähköalan ammattilaiselle, ja ohjeet tarkistan Tukesista.