Kompostointi – kompostin aloitus ja hoito

Miten aloitan kompostoinnin ja valitsen sopivan paikan?

Minulle kompostointi on helpointa aloittaa erottelemalla keittiön biojäte, puutarhajäte ja käymäläjäte toisistaan. Niiden käsittelyyn en käytä samaa ohjetta enkä samaa kasaa. Ensimmäisen mökin ostajalle neuvoisin aloittamaan siitä, mitä jätettä oikeasti syntyy ja kuka kompostia hoitaa poissaolojen aikana. Pelkkää haravointijätettä varten en hankkisi samanlaista ratkaisua kuin ympärivuotiseen keittiöjätteen käsittelyyn.

Omalla järvenrantamökilläni teen puutarhajätteestä kompostikasaa. Keittiöjätteelle en ole hankkinut erillistä kompostoria, vaan lajittelen sen ja toimitan paikallisen jätehuollon mukaiseen vastaanottoon. Kompostikäymälän sisältö pysyy omassa käsittelyssään. Näin en joudu arvailemaan, mitä missäkin kasassa on. Tämän erottelun kirjoitan myös mökkikirjaan, sillä muistini ei parane sillä, että katson sitä ankarasti.

Paikaksi valitsen tasaisen, puolivarjoisen kohdan, johon pääsen myös sateella. En sijoita kasaa rengaskaivon viereen enkä rantaan, josta valumavedet pääsisivät järveen. Tarkistan sijoittamista koskevat paikalliset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset sekä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksen. Jätän ympärille tilaa sekoittamiselle ja valmiin aineksen ottamiselle.

Ennen aloittamista arvioin vielä kulkureitin: jos jätteiden vieminen vaatii kierroksen märän heinikon kautta, hyvä aikomus alkaa nopeasti odottaa huomista. Pidän kuivan seosaineen lähellä ja sateelta suojassa. Helppo käyttöpaikka tekee hoidosta arkista eikä erillistä viikonloppuohjelmaa.

Mitä laitan kompostiin ja mitä pidän erillään?

Omassa puutarhakompostissani käytän tavallisia lehtiä, ruohosilppua, pieniä kasvinosia ja silputtuja ohuita oksia. Sekoitan pehmeää vihreää ainesta kuivempaan tavaraan. Paksut oksat jätän pois sellaisinaan, koska niiden hajoaminen kestää ja kasan käsittely hankaloituu. Siementäneet rikkakasvit ja juurenpaloista leviävät kasvit käsittelen erikseen paikallisten jäteohjeiden mukaan: oma puutarhakasani ei kuumene luotettavasti niiden tuhoamiseen.

Keittiöjätteen kompostointiin valitsisin kompostorin, jonka rakenne estää haittaeläinten pääsyn jätteeseen. Laittaisin sinne esimerkiksi kasvisten kuoria, kahvinporoja suodatinpapereineen ja ruuantähteitä laitteen sekä paikallisen jätehuollon ohjeiden mukaan. Biohajoava pakkaus ei minun silmissäni tarkoita automaattisesti kotikompostiin sopivaa. Tarkistan asian erikseen, enkä lisää muovia, lasia, metallia tai pölynimurin pölyä.

Tuhkaa en käytä kompostin yleislääkkeenä. Se ei ole kuivikkeen korvike, ja runsas tuhka voi muuttaa olosuhteita hajottajille huonoiksi. Olen koonnut mökin biojätteen ja tuhkan erottelun omaksi käytännön muistilistakseni. Lemmikkien jätöksillekään en etsi paikkaa ruokakasvien kompostista, vaan tarkistan niiden käsittelyohjeen.

Kun vastaan tulee kasvintauti tai vieraslajiksi epäilemäni kasvi, pysähdyn tarkistamaan oikean käsittelytavan ennen lisäämistä. Kaikkea pihalta irtoavaa ei kannata palauttaa samaan kiertoon. Minulle lajittelun pieni vaiva on helpompi kuin rikkakasvien levittäminen myöhemmin molempiin kohopenkkeihin.

Jäte	Mihin	Huomioi
Puutarhajäte	Puutarhakompostikasa	Lehdet, ruohosilppu, pienet kasvinosat, ohuet oksat
Keittiöjäte	Jätehuollon vastaanotto	Lajittelen; en hankkinut erillistä kompostoria
Käymäläjäte	Oma käsittely	Pysyy omassa käsittelyssään
Siementäneet rikkakasvit	Erillinen käsittely	Paikallisten jäteohjeiden mukaan
Paksut oksat	Pois puutarhakasasta	Hajoaminen kestää; käsittely hankaloituu
Tuhka	Ei yleislääkkeeksi	Ei kuivikkeen korvike
Lemmikkien jätökset	Ei ruokakasvien kompostiin	Tarkistan käsittelyohjeen
Kasvintauti tai vieraslaji	Tarkistan ensin	Oikea käsittelytapa ennen lisäämistä

Missä järjestyksessä rakennan kompostin ja lisään jätettä?

Aloitan puutarhakasan ilmavasta pohjasta, johon laitan pieniä risuja ja karkeaa kasvijätettä. Sen päälle lisään puutarhasta tulevaa ainesta vähitellen, en yhtenä tiiviinä kuormana. Silppuan pitkät varret pienemmiksi ja sekoitan tuoreen ruohon joukkoon kuivia lehtiä. Minun ei tarvitse rakentaa täytekakkua täsmällisillä kerroksilla, mutta pelkkää märkää ruohoa en enää kasaa paksuksi patjaksi.

Juuri siinä tein oman aloitusmokani. Tyhjensin leikkuujätettä samaan kohtaan, painelin vähän jalalla ja ajattelin siistineeni pihan. Seuraavalla käynnillä kasan keskellä oli lämmin, limainen levy ja haju, joka ei kaivannut lähempää tunnistamista. Hajotin paakut, lisäsin kuivia lehtiä ja ohutta risuainesta sekä sekoitin massan väljemmäksi. Sen jälkeen aloin levittää ruohon pienempinä annoksina.

Keittiön biojätekompostorissa etenisin valmistajan täyttöohjeen mukaan. Peittäisin uuden jätteen sopivalla kuivikkeella ja huolehtisin ilmavuudesta, mutta en olettaisi pelkän pintaan ripotellun kuivikkeen korjaavan läpimärkää sisältöä. Aloituksen onnistuminen riippuu myös riittävästä, säännöllisestä syötöstä. Puolityhjä astia ei lämpene vain siksi, että kyljessä on komea kansi.

Ruohosilpun määrää vähennän käyttämällä osan ohuena katteena sopivissa paikoissa. Kirjasin nurmikon hoidossa syntyvän leikkuujätteen käyttöön saman periaatteen: kaikkea ei tarvitse kuljettaa yhteen kasaan. Näin minun kompostini pysyy ilmavampana ja kääntämisessä selviän pienemmällä urakalla.

Tiinan lista: tarkistan nämä ennen kompostin aloitusta

Rastita sitä mukaa kun teet – rastit jäävät muistiin tällä laitteella.

• Erotan puutarhajätteen, keittiön biojätteen ja käymäläjätteen käsittelyreitit.
• Tarkistan paikalliset jätehuoltomääräykset ja ruokajätteen kompostointi-ilmoituksen tarpeen.
• Valitsen paikan, josta valumavedet eivät pääse kaivoon tai järveen.
• Varaan kuivaa, ilmavaa seosainetta sateelta suojaan.
• Varmistan ruokajätekompostorin haittaeläinsuojauksen ja käyttöohjeet.
• Tarkistan kosteuden myös pintakerroksen alta.
• Sovin Mikon kanssa, kuka lisää, sekoittaa ja seuraa kompostia mökkivuorojen aikana.
• Pidän keskeneräisen ja käyttövalmiin aineksen toisistaan erillään.

Miten säädän kompostin kosteutta, ilmaa ja lämpöä?

Tarkistan puutarhakompostin kosteuden pintaa syvemmältä. Tavoittelen puristetun pesusienen tapaista nihkeyttä: aineksen pitäisi tuntua kostealta, mutta siitä ei saisi valua vettä. Käytän tarkistuksessa käsineitä ja pesen kädet työn jälkeen. Kuiva pinta ei yksin kerro, että koko kasa kaipaa kastelua, eikä sateinen viikko takaa kosteaa sisusta.

Jos massa on kuivaa, lisään vettä maltillisesti samalla sekoittaen. Mökilläni ei ole juoksevaa vettä sisällä, joten vältän sellaista hoitorutiinia, joka edellyttäisi jatkuvaa kantamista. Kuivat lehdet kostutan tarvittaessa jo lisätessäni. Jos taas sisältö on märkää ja painunutta, lisään kuivaa, karkeaa ainesta ja avaan tiiviit kohdat. En kaada ongelman päälle lisää vettä varmuuden vuoksi.

Käännän puutarhakasaa tarpeen mukaan, varsinkin kun huomaan tiivistymistä tai suuria kuivia kohtia. Suljetun biojätekompostorin sekoittamisessa noudattaisin laitteen ohjetta: kaikkea ei pidä myllätä pohjia myöten joka käynnillä. Liika innokkuuskin voi häiritä toimivaa rakennetta. Minulta se sujuisi kyllä ilman erillistä harjoittelua.

Lämpeneminen kertoo hajotustoiminnasta, mutta puutarhakompostini saa myös kypsyä hitaasti. En päättele sen turvallisuutta tai valmistumista pelkän lämmön perusteella. Kesällä seuraan erityisesti kuivumista, mökkikäyntien välillä taas sitä, jääkö kasaan riittävästi kosteutta. Kirjaan havainnon ja tehdyn muutoksen mökkikirjaan, jotta en seuraavalla kerralla korjaa samaa asiaa päinvastaiseen suuntaan.

Mitä teen, jos komposti haisee, kärpäsiä tulee tai mitään ei tapahdu?

Hajun kohdalla aloitan rakenteesta. Pistävä tai mätä haju saa minut tarkistamaan, onko massa liian märkä, tiivis tai täynnä helposti hajoavaa jätettä ilman riittävää kuivaa ainesta. Lisään tarvittaessa kuiviketta ja parannan ilmavuutta. En peitä ongelmaa hajusteella enkä tuhkakerroksella. Toimivan kompostin tuoksun pitäisi vähitellen muistuttaa maata, ei unohtunutta biojäteastiaa.

Kärpästen ilmaantuessa tarkistaisin keittiöjätekompostorin kannen, rakenteiden kunnon ja sen, jääkö uutta ruokajätettä paljaaksi pintaan. Peittäisin lisäykset käyttöohjeen mukaisesti ja siivoaisin ympärille pudonneet tähteet. Jos näkisin jyrsijöiden jälkiä, en jatkaisi täyttöä entiseen tapaan, vaan selvittäisin suojauksen puutteet. Ruokajätettä en siirtäisi ongelman ratkaisuksi avoimeen puutarhakasaan.

Hitaassa kompostissa tarkistan ensin kosteuden ja materiaalin. Pelkkä kuiva lehtikasa hajoaa verkkaisesti, samoin hyvin karkea aines. Lisään joukkoon pehmeää vihreää puutarhajätettä, pienennän pitkiä varsia ja annan aikaa. Mökillä viikonlopun välein hoidettava kasa ei noudata minun lomakalenteriani, vaikka kirjoittaisin siihen huutomerkin.

Hoitovastuun jakaminen ratkaisee paljon. Kun Mikko käyttää mökkiä omalla heinäkuun vuorollaan, jätän tiedon viimeisimmästä lisäyksestä ja mahdollisesta kastelusta. Kotona toimivan ruokajätekompostorin perustamista suunnitellessani selvittäisin ensin myös kompostointi-ilmoituksen tarpeen oman alueeni jätehuoltoviranomaiselta. Tarkistan samalla, miten kesäkäyttö ja pidemmät tauot pitää omalla alueella huomioida.

Kannattaisiko minun valita bokashi-kompostointi?

Bokashi-kompostointi ei ole ollut minun valintani mökille. En omista bokashiastiaa, joten en myöskään lupaa sen toimivan omassa arjessani. Olen arvioinut vaihtoehtoa ennen kaikkea sen jatkokäsittelyn kautta. Keittiössä tapahtuva hapatus olisi vasta ensimmäinen vaihe, ei valmis oikotie mullaksi. Minun pitäisi järjestää myös hapatetun aineksen hallittu jatkokäsittely paikallisten ohjeiden mukaisesti.

Bokashissa biojäte käsitellään ilmatiiviisti menetelmään sopivan rouheen ja käyttöohjeen avulla. Tavallisessa kompostissa taas tavoittelen hapellista hajotusta. En siis soveltaisi niihin samaa sekoitus- ja tuuletusrutiinia. Kun arvioin bokashin sopivuutta, lasken mukaan astian hoidon, mahdollisen nesteen käsittelyn sekä paikan, jossa massa muuttuu käyttökelpoiseksi maanparannusaineeksi.

En hautaisi tuoretta hapatettua ruokajätettä suoraan kohopenkkiin vain siksi, että se on käynyt sisällä astiassa. Keskeneräinen aines tarvitsee jatkokäsittelyn, ja haittaeläinten pääsy siihen pitää estää. Selvitän jätehuoltoviranomaiselta, millainen ratkaisu hyväksytään omalla alueellani ja koskeeko toimintaa kompostointi-ilmoitus. Myös menetelmän käyttöohjeet luen kokonaan, en pelkästään aloitusta.

Minun mökkiviikoillani yksinkertaisempi ratkaisu on ollut pitää puutarhakomposti ja keittiön biojätteen lajittelu erillään. Bokashia harkitsisin vasta, jos pystyisin nimeämään jatkokäsittelypaikan ja hoitajan myös poissaoloni ajaksi. Pieni astia sisällä ei poista ulkopuolisen tilan tarvetta. Sen verran olen oppinut, ettei uusi menetelmä hoida itseään sillä aikaa, kun olen Jyväskylässä.

Mistä tunnistan valmiin kompostin ja mihin käytän sen?

Arvioin kypsyyttä rakenteesta, hajusta ja siitä, tunnistanko alkuperäisiä pehmeitä aineksia vielä runsaasti. Valmis puutarhakomposti on murumaista ja tuoksuu maalta. Oksanpaloja voi silti jäädä, joten siirrän ne takaisin seuraavaan kasaan. En lupaa valmistumiselle yhtä kesän mittaista aikataulua: raaka-aine, kosteus, ilmavuus ja hoito muuttavat tahtia. Annan epäilyttävän keskeneräisen aineksen kypsyä rauhassa.

Käytän kypsää puutarhakompostia maanparannukseen, en automaattisesti sellaisenaan kylvömultana. Sekoitan sitä olemassa olevaan maahan maltillisesti ja seuraan kasvupaikan rakennetta. Kohopenkeissäni komposti auttaa ylläpitämään multavuutta, mutta en oleta sen korvaavan kaikkea muuta hoitoa. Jos aines vielä lämpenee selvästi uudelleen sekoituksen jälkeen tai haisee epämiellyttävältä, jätän sen jatkamaan kypsymistä.

Vanhan omenapuun ympärillä levitän kypsää ainesta maan pinnalle niin, ettei sitä kasaannu runkoa vasten. Olen kuvannut omenapuun maan ja ravinteiden hoitoa erikseen, koska runsas lisääminen ei ole sama asia kuin sopiva lisääminen. Pidän myös rikkakasvien siemenriskin mielessä, sillä oma puutarhakasani ei ole varma kuumakäsittely.

Kompostikäymälän sisältöä en arvioi näillä samoilla puutarhakompostin tuntomerkeillä. Sen käsittelyssä noudatan käymälän käyttöohjetta ja paikallisia määräyksiä sekä pidän aineksen erillään syötävien kasvien kasvatuksesta. Tarkistan huussijätteen jälkikompostoinnin vaatimukset erikseen. Minulle onnistunut kompostointi tarkoittaa lopulta selkeää kiertoa: tiedän, mitä lisäsin, miten hoidin ja mihin valmiin aineksen voin käyttää.

Kysymyksiä kompostointi -aiheesta

Miten aloitan kompostoinnin kotona?

Aloitan selvittämällä, käsittelenkö puutarhajätettä vai keittiön biojätettä. Ruokajätteelle valitsen paikalliset määräykset täyttävän, haittaeläimiltä suojatun kompostorin ja tarkistan ilmoitusvelvollisuuden jätehuoltoviranomaiselta.

Saako keittiön biojätettä laittaa avokompostiin?

En laita keittiön biojätettä avoimeen puutarhakasaan, koska se houkuttelee haittaeläimiä. Käytän ruokajätteelle vain paikallisten jätehuoltomääräysten mukaista käsittelyratkaisua.

Miksi komposti haisee eikä muutu mullaksi?

Tarkistan ensin, onko massa liian märkää ja tiivistä vai kuivaa ja karkeaa. Märkään lisään kuivaa, ilmavaa ainesta, kuivaa kostutan maltillisesti ja molemmille annan aikaa.

Onko bokashi-kompostointi sama asia kuin tavallinen kompostointi?

En pidä niitä samana menetelmänä: bokashi perustuu ilmatiiviiseen hapatukseen, tavallinen kompostointi hapelliseen hajotukseen. Bokashin jälkeen järjestän vielä asianmukaisen jatkokäsittelyn, sillä astiasta tyhjennettävä aines ei ole valmista multaa.